Kun perheessä on 1-4 lasta pienillä ikäeroilla, elämä on usein kaikkein hektisintä - kaikki on uutta; samaan aikaan kun opetellaan asioita, otetaan täysimääräisesti vastuuta. Tällaiset ihmiset ajattelevat varmasti, että eihän kukaan voi pärjätä esim. kymmenen lapsen kanssa. Kuitenkin kymmenen lapsen kanssa elämä voi olla yllättävän rentoa.
Meillä on lapsia "vain" viisi. Elämä on onnellista ja paljon huolettomampaa kuin esikoisen ollessa pieni. Sen yhden lapsen hoito tuntui valtavalta taakalta. Kaikki on kovin suhteellista.
Luulenpa, että oikeasti isojen perheiden ihmiset ovat kaikkein parhaita henkilöitä kommentoimaan lapsilukuasiaa; heillä on kokemusta 1-lapsisuudesta, 2-lapsisuudesta, 6-lapsisuudesta jne. Hanakimmin lapsilukuja kuitenkin kommentoivat vaikkapa 2-lapsiset perheet vaikkei heillä voi olla asiasta mitään käsitystä.