Mua ahdistaa mennä huomenna töihin :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en halua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

en halua

Vieras
Työilmapiiri on aivan hirveä, koen työpaikkakiusaamista lähes joka päivä. En kuulu siihen porukkaan, jään ja mut jätetään aina ulkopuolelle kaikesta. Tein mä miten vaan, niin tuntuu että jollain on aina valittamista. Jos oon hiljaa, niin siitä valitetaan. Jos sanon jotain, siitäkin valitetaan. Ongelma on mun persoona, minä ihan kokonaan, ja sitä mun on vaikea muuttaa vaikka ne kuinka haluais.

Mun työ on puuduttavaa, saan kaikki jämät joita kukaan muu ei halua. Työ on tylsää, rutiinin omaista, ihan kamalaa. En saa siitä enää mitään irti.

Mä inhoan mun työtä, inhoan mun työkavereita, inhoan mun työpaikkaa. Ja mua ahdistaa aivan sairaasti taas mennä sinne viikoksi. Lasken vaan tunteja kotiinpääsyyn ja viikonloppuun :(

Etsin koko ajan jotain muuta työtä, mutta ei niitä tunnu oikein olevan.
 
Työilmapiiri on aivan hirveä, koen työpaikkakiusaamista lähes joka päivä. En kuulu siihen porukkaan, jään ja mut jätetään aina ulkopuolelle kaikesta. Tein mä miten vaan, niin tuntuu että jollain on aina valittamista. Jos oon hiljaa, niin siitä valitetaan. Jos sanon jotain, siitäkin valitetaan. Ongelma on mun persoona, minä ihan kokonaan, ja sitä mun on vaikea muuttaa vaikka ne kuinka haluais.

Mun työ on puuduttavaa, saan kaikki jämät joita kukaan muu ei halua. Työ on tylsää, rutiinin omaista, ihan kamalaa. En saa siitä enää mitään irti.

Mä inhoan mun työtä, inhoan mun työkavereita, inhoan mun työpaikkaa. Ja mua ahdistaa aivan sairaasti taas mennä sinne viikoksi. Lasken vaan tunteja kotiinpääsyyn ja viikonloppuun :(

Etsin koko ajan jotain muuta työtä, mutta ei niitä tunnu oikein olevan.

Tämä voisi olla minun kirjoittama. Minulla on täysin samanlaien tilanne. Töissä oleminen ahdistaa, niin paljon, että käyn kesken työpäivän vessassa itkemässä ja välillä joudun menemään ulos happeahaukkaamaan, kun tuntuu etten saa henkeä.
 
voimia teille :( mulla oli joskus tommonen tilanne..irtisanoin lopulta itseni, vaikka olisi varmaan voinut koittaa jotain muutakin..en vain silloin nähnyt muuta ratkaisua..
 
En mäkään näe muuta ratkaisua kuin irtisanoutumisen, mutta en halua hypätä tyhjän päälle niin ettei ole toista työtä jonne mennä. Työpaikallani on ilmapiiri ja työyhteisö niin sairas, että sitä ei ihan yhdellä tai kahdella keskustelulla paranneta.
 
Minä itsekin olen kohdannut kiusaajan. Koska kiusaaja oli tiimin ja osaston kokenein niin minun ei auttanut muuta kuin siirtyä toiseen osastolle. Palkka pieneni koska tehtävän "vaativuus" oli pienempi kuin se mitä tein ex-tiimissä. Tosin pääasia oli tärkeämpi eli pääsin eroon siitä ylimielisestä p*skiaisesta
 
Hae sairaslomaa?
Ja sen aikana haet uutta työtä.
Mä olen ollu samassa tilanteessa,illat itkin kotona ja aamulla oksensin pelkästä ahdistuksesta-se oli hirveetä aikaa mutta onneksi mies tuki koko ajan ja sain uuden työn ja irtisanouduin ennen kun olis ollu pakko jäädä sairaslomalle tai tyhjän päälle!
 
Mulla oli edellisessä työpaikassa paska tilanne. Työkaverit muuttu asenteeltaan mua kohtaan ilkkuviksi ja naureskelivat. Ahdisti ja vitutti kotona, olin helvetin vihanen. Töihin menin silti, vaikkakin pitkin hampain. Tolkutin itelleni, että pure hammasta ja keskity vaan omiin töihin, älä välitä, äläkä lähe mukaan suun soittoon. Mut lomautettiin tuosta työstä ja kestin loppuun saakka. Paskat nakkasin tuollasille vanhoille kananperseille, mitä ne eukot siellä oli. Naureskelin omassa mielessä, että varmaan vitutti aikalailla, kun tekeydyin välinpitämättömäks niitä kohtaan. Toki vastasin ystävällisesti jos joku kysy jotain/autoin tarvittaessa :D. Mua naurattaa näin jälkeenpäin se oma kylmä hermosuus :D.
 

Yhteistyössä