Mua ahdistaa taas kaikki :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Raato
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

Raato

Vieras
Mä en oo vieläkään päässyt eroon väkivaltaisesta parisuhteesta. Siis olen eronnut, mutta ex ei jätä rauhaan enkä siis pääse toipumaankaan siitä helvetistä missä elin. Kaikki ne kauheudet pyörii taas mun mielessä, kaikki ne hetket jolloin pelkäsin kuolevani. Ja seuraavaksi mieleeni vyöryy kaikki se kiusanteko, mitä ex on jatkanut eronkin jälkeen. Uhkailut, solvaamiset, perättömät ilmiannot viranomaisille, haukkumiset, kaikki. Ja eniten kaikki ne asiat, joita se sika on tehnyt meidän lapsille. Exän ansiosta mun pienen lapseni elämä on edelleen helvettiä. Lapsi pääsee vihdoin terapiaan, purkamaan kaikkea sitä, mitä oma isänsä on hänessä tuhonnut.

Mutta silti mikään ei muutu. Exän isäsuhdetta pitää yhä edelleen tukea (pthyi) ja mun pitää yhä edelleen tanssia sen kusipään pillin mukaan, kun se leikkii mun lapseni mielenterveydellä.

Mua ahdistaa ja satuttaa katsoa, miten lapsi kärsii enkä mä voi tehdä mitään. Koulussa on ongelmia, opettajat ei ymmärrä ja musta tuntuu ettei ne edes usko "miten muka isä joka ei ole edes tavannut lasta vuosiin, voisi tämän kaiken aiheuttaa?". Mä koen valtavaa syyllisyyttä ihan kaikesta, koen että mun pitää puolustautua koko ajan kaikkea vastaan, kukaan ei ole mun puolella eikä kukaan ymmärrä mua.

Ja mä oon niin väsynyt tähän. Mä oon väsynyt ja masentunutkin kai jo, ihan täysin voimaton. Mä en halua nähdä ihmisiä, en tavata ketään, en poistua kotoa. Haluiaisin vain paeta jonnekin lasteni kanssa, jossa saisin aloittaa koko elämän uudestaan alusta, uusilla nimillä, ilman menneisyyttä ja hullua exää joka varmasti muuten saa lopulta tapettua sekä mut että lapsensa.

Ahdistaa ja itkettää. Miksei tää paska vois jo loppua?!

Ihan kohta on mun ja exän ekan tapaamisen 10-vuotispäivä. Alitajunta näemmä muistaa.. ja siksi kaikki taas kerran vyöryy mun ylitse :(
 
Kävin vajaa parivuotta terapeutilla, mutta se jäi. En oo nyt puoleen vuoteen käynyt ja sen kyllä huomaa :( Pitäis kai taas mennä. Mutta en mä siitäkään saanut apua kuin viikoksi kerrallaan, kunnes oli taas seuraava aika. Tosin ois sekin parempi kuin tämänhetkinen olotila.
 
Pakko nostaa, paha olla :(
Miten mä voin tälleen yhtäkkiä hajota?

En mennyt viime viikolla töihin, valehtelin että olen kipeä. Oikeasti en vain jaksanut. Olisin voinut nukkua vaan. Loppuviikosta sen verran piristyin, että en ollut unelias koko vuorokautta, mutta en myöskään halunnut kotoa pois enkä vieraita meille. Huomenna ois pakko yrittää mennä töihin, mutta nyt, kun lapset on jo nukkumassa ja talo on hiljaa, mä en pysty lopettamaan itkemistä. Mä en pysty hallitsemaan enää mun tunteita, mä en halua itkeä, ei tässä ole mitään järkeä, mutta mä en pysty lopettamaan enää. Mä oon ihan täysin hajalla.

Ja tuossa äsken mietin, mähän oon tuntenut exän jo kymmenen pitkää vuotta. Kauhean pitkä aika, ja silti musta tuntuu etten mä tunne sitä yhtään. Se on edelleen mulle täysin vieras, vaikka toisaalta niin ennalta-arvattavissa. Mä olen täynnä vihaa ja katkeruutta ja raivoa ja halveksuntaa, enkä mä pysty purkamaan näitä mitenkään. Ahdistaa niin paljon.
 
voimahalaus sinulle!! onko ketään ystävää joka vois käydä sun luona? kuulostaa että oisit masentunut.varaa lääkärille huomenna aika.masennuslääke?toivon että asiasi järjestyy!!
 
Ei niitä ystäviä enää montaa ole, olen karkoittanut kaikki luotani kun en ole jaksanut tavata.. Enkä jaksa nytkään. Olen mieluummin yksin tai lasteni kanssa.
Pitäisi kai oikeasti kerätä voimia ja varata aika terapeutille taas.. on vaan niin kauhean voimaton olo. Sellainen, että mitä turhaa, kun ongelmien alkusyy ei kuitenkaan poistu koskaan (=ex). Tätä helvettiä jatkuu tasan niin kauan, kun siinä hirviössä henki pihisee. Tai kunnes mä kuolen.
 
Voi että!
Kai ne sossussa uskoo kun sanot että ex ei teidän elämään tuo mitän hyvää? miksi sun pitää sitä tavata tai lastesi, jos on vaan pahaa aiheuttanut ja aiheuttaa?

Kai sulla on jotain mustaa valkoisella, että mies on paska?
 
Ymmärrän sua, ainakin vähän. Suosittelen kyllä terapiaa, koska jos saat itsesi henkisesti vahvemmaksi, eksällä on vähemmän valtaa suhun. Nythän sua ahdistaa, vaikka juuri tällä hetkellä se ei tee sulle mitään, kun olet kotona eikä hän ole siellä. Vanhoja henkisiä vammoja terapia auttaa kestämään, niitten ei tarvitsis enää kuormittaa sua. Eksästä eroon pääseminen saattaa olla mahdotonta, mutta kärsimystä voi vähentää.
 
On jotain, ei kai tarpeeksi. Viimeksi oikeudenkäynnissä eksää vastaan yritin tuoda esiin näitä asioita menneestä mitä ex on tehnyt, niin exän vastapuoli kuittasi ne vain että "aivan turhaa kaivella menneitä" ja oma lakimieheni oli hiljaa :( Että se siitä sitten.
 

Yhteistyössä