Mua ärsyttää kun vauvaani sanotaan äidin (minun) näköiseksi.

Olen aika ruma nimittäin ja suorastaan vituttaa, kun ihmiset kattoo vauvaani ja sanoo, että onpa äidin näköinen. Se taas saa mieleni iloiseksi, kun jotkut sanoo, että "onpa ihan isänsä näköinen", sillä mieheni on taas komea..

Sekin on hassua, että toiset sanoo, että onpa äidin näköinen ja toiset että ihan isän näköinen.. miten noikin menee niin kovin ristiin? Onko vauva kummankaan näköinen? Tarvitseeko vauvan ylipäänsä olla isän tai äidin näköinen.. miksi pitää ylipäänsä aina sanoa, että vauva on jommankumman näköinen, en minä ainakaan muitten vauvoissa koskaan näe piirteitä isästä tai äidistä.. tuntuu, että noita vaan hoetaan kun ei muutakaan keksitä.

Joten toivoisinkin, että kun näet ruman äidin niin et ainakaan sanoisi vauvasta, että onpa äidin näköinen vauva. Okei, ehkä olen hiukan kriittinen ulkonäköni suhteen, mutta oikeasti tämä on asia joka saa minut aina raivon valtaan. Jos ei ole muuta sanottavaa kuin se, että onpa äidin näkönen vauva niin olkaa sitten, hemmetti soikoon, vaikka ihan hiljaa.

 

[Kowalski]

Jos sulla on komea mies, niin tuskin olet ruma. Luulet vain olevasi, jostain syystä =).
Ja jos vauva on ihmisten mielestä äitinsä näköinen, niin mitä kamalaa siinä on jos he sen sanovat?
Mun lapset on kuulemma ihan äidin näköisiä, siihen totean aina että lapsi parat . Joidenkin mielestä he taas ovat ihan isänsä näköisiä. Mun mielestä heissä näkyy selkeästi piirteitä meistä molemmista =).

 

[Moon Vaan Melonit]

Jotkut muksut on kopioita isästä ja/tai äidistään.

Ajattele positiivisesti, jos sulla sattuu olemaan rumassa naamassa vaikka kaunis nenä, niin aattele et kehujat tarkottaa sitä.

 

[Sanna80]

Kuule se se vasta vituttaakin, kun joku sanoo, että "onpas sun vauva sun siskon näköinen!" ja itsestäänkin tuntuu että imettää omaa siskoaan.

 

[HoitoonVaan]

Voi kamalaa jos pidät itseäsi rumana :ashamed: En usko että sä olet ruma, olet varmaan vain liian kriittinen itseäsi kohtaan.

Mä eilen just mietin sitä, että omaan lapseen kohdistuvassa valtavan voimakkaassa rakkaudessa on varmaan iso osa omalla itserakkaudella. En tiedä ymmärtääks tätä mun selitystä, mutta siis kun äiti/isä näkee lapsessaan omaa itseään niin se saa yleensä varmaan hänet niin kovasti rakastamaan omaa lastaan. Mietinkin miehen kanssa sitä, että jos äidillä/isällä on tosi huono itseluottamus niin se varmaan heijastuu lapseen kun vanhempi näkee lapsessaan näitä itsessään negatiiviseksi kokemiaan piirteitä.

 

[nelly83]

Mua taas raivostuttaa suuresti, kun ihmiset kattoo poikaa ja sanoo, että sillä on äitinsä (eli siis minun) nenä. Ja kakat sanon minä!! Ihan se on sen oma nenä, eikä mun!! |O

 

[hei]

Ehkä ne sanojat ei näe sua samalla lailla kuin itse näet itsesi. Jospa ne vaikka ajattelee sun eloisia ilmeitä tai nättiä hymyä, kun näkevät vauvan hymyn. Ja jos vauvasta kasvaa sinun näköisesi, niin tuskin ajattelet, että voi kun lapseni on ruma... Vai mitä?

 

[Sisu]

Kun mun miehen serkku näki meidän tytön ekaa kertaa, niin se lohkasi, että "On niin isänsä näkönen, että sääliksi käy!" Ja se todella pitää paikkansa!

 

[meah]

Kuule se se vasta vituttaakin, kun joku sanoo, että "onpas sun vauva sun siskon näköinen!" ja itsestäänkin tuntuu että imettää omaa siskoaan.

Usein kuultua esikoisen kanssa. Ihmiset vähän kattelikin hitaasti jos siskoni ja vauvan kanssa jossain liikuin. Itekään en ollut pahan vanha (20v), sisko oli 16v. ja luulivat monet automaattisesti, että se on se muksun äiti

 

[Kreecher]

Kun mun miehen serkku näki meidän tytön ekaa kertaa, niin se lohkasi, että "On niin isänsä näkönen, että sääliksi käy!" Ja se todella pitää paikkansa!

Mun äitini totesi keskimmäisestä, että onpa isänsä näköinen, mutta on se silti ihan suloinen.
Onneksi miehenkin ymmärtää tämän sortin huumorin...

 

[itsku]

Kuule se se vasta vituttaakin, kun joku sanoo, että "onpas sun vauva sun siskon näköinen!" ja itsestäänkin tuntuu että imettää omaa siskoaan.

mun 2vee poika on kans ihan mun pikku-siskon näkönen ja kaikki muutkin on myös huomannu saman =)

 

[vieras]

Peesin Åboa. Jos sulla on komea mies, niin et voi olla ihan suohirviö.

Menin katsomaan kaverin tyttövauvaa, laps oli joku 4kk. Se oli rumin vauvai ikinä, ja aivan isänsä näköinen. Vedin siinä naamaa peruslukemalle ja sanoin, että ompas isänsä näköinen. Kaveri alkoi nauraa, että hän ihan jännitti, mitä aion sanoa, jos olisin väittänyt vauvaa söpöksi niin kulemma olisin päässy harjottelemaan lentoa 5. kerroksen parvekkeelta...
Nykyisin neitokainen on oikein sievä tyttö ja enempi äitinsä näköinen.

Mun kuopus on miehen velipuolen näköinen. Ja minä kun en siihen kloppiin koskisi pitkällä tikullakaan...

 

[vieras]

Moni yrittää etsiä jotain tuttua vauvasta ja helposti niistä isän tai äidin piirteitä löytääkin, joistakin molempien, joistakin toisen ja joistakin jopa edellisen sukupolven tai isän/äidin sisarusten piirteitä. Ehkä se on vain small talkia, tapa keskustella vastasyntyneen äidin kanssa, kun useimmiten kai ajatellaan, että tuoretta äitiä kiinnostaa keskustella vastasyntyneestään...?

 

[niin]

Jos sulla on komea mies, niin tuskin olet ruma. Luulet vain olevasi, jostain syystä =).
Ja jos vauva on ihmisten mielestä äitinsä näköinen, niin mitä kamalaa siinä on jos he sen sanovat?
Mun lapset on kuulemma ihan äidin näköisiä, siihen totean aina että lapsi parat . Joidenkin mielestä he taas ovat ihan isänsä näköisiä. Mun mielestä heissä näkyy selkeästi piirteitä meistä molemmista =).

Tuota, kyllä joillakin komeilla miehillä on susiruma vaimo. Tai rumilla miehillä joskus uskomattoman nätti vaimo. Sitten voi tietysti olla, että joku on mielestään ruma ja pitää puolisoaan komeana, vaikka ulkopuolinen saattaakin ajatella ihan päinvastoin.

 

[Dut]

Minun lapseni on saanut alkunsa luovutetusta munasolusta eli meillä ei ole yhteisiä geenejä lainkaan! Silti monet ovat sanoneet häntä minun näköiseksi. Monet ovat myös sanoneet, ettei hän ole minun näköinen. Ihmiset siis näkevät kukin omiaan joten älä ärsyynny. Minäkään en enää jaksa välittää ulkonäön kommentoinnista (joskus se vähän satutti alkuun jos joku ihmetteli kun ei ole ollenkaan äidin näköinen).

 

[mie-]

Kyllä sitä voi monet asiat ärsyttää Mua ärsytti aikoinaan, kun eräskin sukulaistäti muisti aina mun esikoisen nähdessään päivitellä, että eipä oo isänsä näköä pojassa ollenkaan. Aina jotenkin niin vihjailevaan sävyyn, ettei ois isänsä poika ollenkaan

 

[Limalisko]

Välillä ärsyttää tosissaan kommentit, et kenen näkönen vauva on. Itsensä näkönen!! Meijän vauva on oikeesti todella kaunis, joka paikasa siitä häntä kehutaan, nyt ei oo kyseessä pelkkä äidin ylpeys. Mut kieltämättä kivalle tuntu, ku yks vanha tuttu sano, et vauva on tosi söpö, aivan kuten äitinsäkin