Mua niiiiin jurppii äidit, jotka tekevät kaksi lasta putkeen muodon vuoksi

[vieras]

Enkä muuten ole taatusti ainut, joka on tämän kahden vuoden kaavan huomannut!

En tiedä voiko puhua kaavasta, ihmisistä vain tuntuu olevan luonnollista synnyttää lapset "peräperää". Miksi odottaa jos ei ole pakko?

Ja toiset haluaa tehdä lapset kerralla ja sitten takas töihin.Mitä suotta odottelemaan vuosi kausia.

 

[ninaTT]

Ap on itse työtön ja saamaton? Ja hän kadehtii muiden tehokkuutta ja työpaikkaa. Lisäksi hän on epävarma ratkaisunsa kanssa, koska lapsilla ei ole leikkikaveria toisistaan.

En tähän hätään kommentoi muuta ku että mun mielestä lasten kanssa sana "tehokkuus" ei välttämättä ole positiivinen asia. Itsekin nuorempana ajattelin tehdä lapset "tehokkaasti" kaikki yhteen putkeen. Sitten avasin silmäni ja sydämeni ja huomasin, ettei lapsia voi tehdä tehokkaasti, ainakaan hyvällä omalla tunnolla.

 

[Huvitutti harmailee]

Meillä ensimmäinen lapsi oli helppo vauva. Siitä johtuen vauvakuume iski heti, kun ensimmäinen oppi kävelemään. Heti tärppäsi ja ikäeroa tuli 1v 10kk. Toinen lapsi ei ollutkaan niin helppo vauva, eikä olla vielä kolmatta tehty. Ensimmäinen vuosi kahden kanssa oli aika rankka. Nyt elämä hymyilee 2v:n ja 4v:n kanssa, yhteisiä leikkejä lapsilla tosi paljon.

 

[Mystiq]

Mä tykkään, että ne leikkii sitte TOISTENSA kanssa, siksi ikäeroa on noin 2v3kk.

Kaveri teki toisen esikoisen ollessa 5v ja luoja se kakkonen on saanut kärsiä!
Pikkusisaruksia tuli sitten lisää, mutta hyvin näkee, että isoveli on kiusannut toista aivan sairaasti, koska ei sitä "halunnu" ja oli saanut nauttia ainoana lapsena jo vuosia.
Sano, että tappaa sen, hakkaa sitä jne jne raskausaikana ja kyllä on nyt kiusannutkin urakalla, että toinen on ihan äkäisin/sulkeutuvin/vaikein koko poppoosta.

Tämä siis ainut kokemukseni noin 5v ikäerosta.

PS. meillä esikoinen meni ryhmikseen 5v 3kk ja sitä ennen srk-kerhoissa.
Kuopus meni ryhmikseen 3v.

 

[kaisu]

Ei, tää alotus on ihan vaan siksi, että niin usein saa kuulla, että 2 vuotta olisi jotenkin ideaali ikäero lapsille. Sitä se ei ole.

Ei vai, meillä ainakin on ideaali ikäero! Meillä on lapsilla myös toisenlaisia ikäeroja.

 

[vieras]

Puolensa kullakin, kukin tekee kuten parhaaksi katsoo.
meillä lapsilla alle 2-vuotta ikäeroa ja hyvin toiminut. isompi saa olla pieni jos haluaa ja kummankin kanssa vietän aikaa ihan kaksin, joten molemmat saavat jakamattoman huomioni.
mulla itsellä ikäeroa isoveljeeni reilu 2- vuotta ja leikittiin paljon yhdessä, pikkusiskoon ikäeroa onkin sitten seitsemän vuotta ja oli kyllä kova paikka kun oli niin kauan tottunut olemaan perheen pienin, muutenkin siskon kanssa oleminen oli sitä että sitä piti hoitaa ja vahtia, eikä sen kanssa voinut leikkiä. nyt kun kaikki olemme aikuisia, olemme hyvissä ja läheisissä väleissä kaikki.

 

[joo]

En ole epävarma, halusin vain katsoa, kuinka moni äiti, jolla on lapset 2 vuoden ikäerolla reagoi tähän. Kertoo ehkä sekin jotain.

Aha. Mulla ei ole lapsia ollenkaan, eikä vielä edes mitään tuntoja siitä, haluaisinko mahdolliset tulevat lapseini pienellä vai isolla ikäerolla.

Mutta mun mielestä on todella typerää arvostella kumpaakaan. Varsinkin kun mitään kunnon perusteluja ei ole. Ja miksi juuri kahden vuoden ikäero on se kaikista hirvein? Mutta oon kyllä kuullut näitäkin jotka tota suurta ikäeroa moittii, että kun lapsista ei ole seuraa toisilleen ja se on musta ihan yhtä typerää. Miksi pitää arvostella toisten valintoja, vain kun ne ei ole samanlaisia kuin itsellä? Typerää ja lapsellista.

Ja laitapa toki linkkiä tutkimukseen, jossa todetaan että kahden vuoden ikäero lapsilla on kaikista huonoin.

 

[hui]

Täällä vaan kaikki ovat tehneet lapsensa. Entä jos ei saa vaikka kuinka tekisi? Pian 8 kk yritetty pikkusisarusta (esikoinen 1,5 v.) Ja taas negatesti.

Että se suunniltemallisuudesta

No eihän tuo ole paha vielä. Meille piti tulla 2,5 vuoden ikäero, vaan eipä tullut kun jouduin ikäväkseni kokemaan kohtukuoleman.
Uutta raskautta en uskalla edes kokeilla, pelkään niin kokevani taas menetyksen. :'(

 

[Yainaba]

tekeekö joku lapset "muodon vuoksi" :kieh: :kieh:
sori...oli pakko

 

[ap]

Kauheeta, mun lapsilla vain puolitoista vuotta ikäeroa :O

ja mun vajaa 30min.

 

[surettaa]

Täällä vaan kaikki ovat tehneet lapsensa. Entä jos ei saa vaikka kuinka tekisi? Pian 8 kk yritetty pikkusisarusta (esikoinen 1,5 v.) Ja taas negatesti.

Että se suunniltemallisuudesta

No eihän tuo ole paha vielä. Meille piti tulla 2,5 vuoden ikäero, vaan eipä tullut kun jouduin ikäväkseni kokemaan kohtukuoleman.
Uutta raskautta en uskalla edes kokeilla, pelkään niin kokevani taas menetyksen. :'(

Olen pahoillani Joo ei näitä kokemuksia voi verrata, mutta esikoistakin sai "tehdä" aika kauan, niin tuntuu ettei jaksaisi odottaa vaan.

Hyvä kun joillekin tulee lapset tekemällä vaan

 

[Blue]

Googletapa huvin vuoksi. Viime kevään Perhe-lehdessä oli myös tästä juttua.

Mulleko sanoit? No, ihan samalla vaivalla sä voit laittaa linkkiä? Perusteet väittämillä yleensä on fiksua olla, eikä muiden keskustelijoiden tehtävä ole niitä etsiä.

 

[.............................]

valitettavasti myöskään se lastenteko ikä ei ole loputtoman pitkä :/ jos haluat useamman lapsen ja aloitat vaikka kolmekymppisenä, eikä heti tärppää niin "pakkohan" niitä on putkeen tehdä. ja sitten jos käykin hyvä onni ja tärppi käy pian, niin sillon tulee se pieni ikäero.

 

[vieras.]

Tuleeko lapsillenne 5 vuoden ikäero? Ikäero on niin suuri, että lapset eivät koskaan leiki yhdessä. Parin vuoden ikäero on äidille rankempi vaihtoehto silloin alussa, mutta lasten kannalta sikäli hyvä, että lapsille löytyy yhteisiä leikkejä kaikenikäisenä.

Miehelläni on veljensä kanssa 9 vuoden ikäero ja ovat aina olleet läheisiä. Minä ja siskoni emme ole 2 vuoden ikäerosta huolimatta oikein koskaan viettäneet aikaa yhdessä - en sanoisi että välimme olisivat viileät, jokin sidos on mutta meillä ei vain ole oikein mitään yhteistä.

Tarkoitan tällä esimerkillä sitä, että sisarten välinen suhde on aina erilainen, erityisempi, kuin leikkikaverien, oli ikäeroa 1 tai 20 vuotta. Kavereita ( vieläpä aina samanikäisiä ) saa myös kodin ulkopuolelta - ellei asu todella syrjäseudulla. Sikäli näitä kahta asiaa ei saisi sekoittaa eikä varsinkaan pitää motiivina lastenhankintaan ( enkä tällä tarkoita että sinä tai joku muu olisi näin väittänyt, vaan yleisesti ottaen ) . Henk koht. koen myös, että yli 3 vuoden ikäerolla pystyn takaamaan lapsilleni, itselleni, koko perheelleni paremmin riittävää huomiota ja huolenpitoa.

 

[vieras]

Tiedätkö, kun toiset odottaa ja järjestelee elämäänsä niin, että saisivat sen toisen lapsen riittävän isolla ikäerolla, kun kahta ei jaksa heti perätysten??? Ja sitten huomaavat, että aika on mennyt ohi ja eivät koskaan tule saamaankaan sitä toista lasta;( Tiedätkö, miltä se tuntuu??? Ei kannata liikaa tuijottaa vuosia, vaan tarttua hetkeen kiinni.

 

[Eh]

Kauheeta, mun lapsilla vain puolitoista vuotta ikäeroa :O

ja mun vajaa 30min.

Mää taas en ymmärrä näitä ihmisiä, joille on muodon vuoksi pakko käydä kirjoittelemassa tänne keskustelupalstoille pelkästään provosointitarkoituksissa. Luulisi, että sitä löytäis muitakin kaavoja viikonlopun viettoonsa.

 

[ei aina]

Tuleeko lapsillenne 5 vuoden ikäero? Ikäero on niin suuri, että lapset eivät koskaan leiki yhdessä. Parin vuoden ikäero on äidille rankempi vaihtoehto silloin alussa, mutta lasten kannalta sikäli hyvä, että lapsille löytyy yhteisiä leikkejä kaikenikäisenä.

Tuokin riippuu paljon siitä millaisen kasvatuksen lapset saa. Minun lapsilla on ikäeroa 6 ja 9 vuotta ja kyllä ovat leikkineet ja puuhailleet yhdessä paljon. Sisaruksilla on lämpimät ja läheiset välit.

 

[Mystery]

Siinähän jurppii

 

[Äiti79]

Meillä lapsilla ikäero tasan 4 vuotta. Ensin sektio, jonka jälkeen vuoden kielto seuraavan raskauden alkuun. Tosin miehellä oli mukamas lääkityksen takia kahden vuoden kielto ettei saa alkaa seuraava raskaus. Kielto kumotiin, kun esikoinen oli 1v11 kk ja heti annettiin lupa toisen tulla. Toinen lapsi sai alkunsa, kun oli tilausta tehty 1v6kk joten ei se aina ole mitään suunnittelua se iso ikäero.

 

[bona fide]

Täällä taitaa olla yksi tuollainen ap:n ällöömä äiti. B) Tosin unelmamaailmassa olisin mielelläni saanut lapset juuri 4 - 5 vuoden ikäeroilla, jolloin jokainen olisi saanut olla se pienin tarpeeksi kauan. Tosi elämässä oma ikä ei kuitenkaan antanut siihen mahdollisuutta.

 

[meillä toimii näin]

Ei, tää alotus on ihan vaan siksi, että niin usein saa kuulla, että 2 vuotta olisi jotenkin ideaali ikäero lapsille. Sitä se ei ole.

mikä ikä on ideaali? se 5vuottako?

itsellä lapset vajaan kahden vuoden ikäerolla, ihan siksi koska kaksi lasta halusimme ja molemmilla "negatiivisia" kokemuksa suurista ikäeroista sisaruksiin, itsellä 6v. nuorempi veli ja miehellä 9v. vanhempi veli.
voi kuinka lapsena ain kadehdin perheitä, joissa sisarukset pienillä ikäeroilla, oli samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja yhteinen leikki sujui hyvin.

ja jotenkin helpompi työelämänkin kannalta kun lapset on tehty putkeen, ei tule jatkuvasti tulojen laskua, kun on yhteen putkeen sen 4-5v. kotona lasten kanssa.
ja onhan se päivähoitomaksujenkin kannalta kiva, lapset yhtäaikaa päikyssä lähes koko päiväkoti-ikänsä.

jokainen kuitenkin tekee tyylillään, en arvostele niitä vanhempia, jotka päätyvät tekemään lapset isolla ikäerolla.

 

[Viivi]

meillä 1v5kk ikäeroa ja nyt kun ovat 4v ja 5v niin ovat parhaimmat kaverit ja kuin paita ja peppu. Meille tämä oli erittäin hyvä ratkaisu ja kun katsoo kuinka onnellisia lapset ovat toistensa kanssa leikkiessään ja toisiaan halatessaan niin kukaan ei voi sanoa, että eivät ole saaneet jakamatonta huomiotamme kumpikin!

 

[vieras]

Minä taas en ymmärrä miksi miettiä sitä mitä muut minusta tai meidän perheestä ajattelee. Jokainen eläkööt omaa elämäänsä niinkuin itse haluaa ja tehkööt lapsensa sellaisella ikäerolla kuin itse toivoo ja Luoja suo.

Meillä lapset syntyivät 3v ikäerolla ja minusta se oli meille hyvä ratkaisu. En ole koskaan kokenut että muut kummeksuisivat tai paheksuisivat meidän lasten ikäeroa mutta toisaalta, en olisi siihen kauheasti kiinnittänyt huomiotakaan jos joku on pahalla katsonut meitä leikkipuistossa.

Ja minua itseäni ei voisi vähempää kiinnosta onko jonkun toisen lapsilla 10kk vai 10 vuoden ikäero. Miksi se minua haittaisi? Kukin tavallaan.

 

[MiiskuMuikkunen]

No meillä onkin vuoden ikäerolla nyt 3- ja 2-vuotiaat lapset. Nyt mä olen sitten niin julma äiti että meinaan hylätä lapset päiväkotiin, kun itse opiskelen.

Jos mä hoitaisin 4-vuotiaaksi lapset kotona, pelkäisin jotenkin että eristän lasta muusta maailmasta, mun mielestä ryhmä on lapselle vain hyväksi, ryhmässähän täällä joudutaan olemaan koulussa, töissä jne. Päiväkoti valmistaa lasta jakamaan huomiota, työskentelemään ryhmässä jne.

 

[olkinalle]

Mä olen siis kaavoihin kangistunut kun esikoisen ja keskimmäisen ikäero on 2 vuotta!!!! Onneksi keskimmäisen ja kuopuksen ikäero on 1,5 vuotta.

Meillä nuo ikäerot tulivat kyllä ihan "itsekseen". Ehkäisyä en käyttänyt eli sitten kun esim. imetyksen tuoma "ehkäisy" loppui niin tulin raskaaksi. Voisiko siis väittää että tuo 2 vuoden ikäero joka ap:n mielestä niin monilla on, on mitä parhain ihmisen kannalta koska luulisi että vuosien evoluution tuloksena olisi pidempi väli lasten kesken tullut ikään kuin itsekseen.