Toggle sidebar

Mua niin pelottaa millaset muistot meidän tytölle jää lapsuusajastaan.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rouvaliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Älkää komentako, antakaa vaihtoehtoja. Ei lasta saa pakottaa vaan antakaa mennä omaan huoneeseen ja sitten takavarikointi jos vanhemmista tuntuu siltä.

Minulla add ja elämääni on ohjannut jästipäisyys. Lisäksi siirtymätilanteet, esim. uloslähtö ollut aina, vielä aikuisenakin vaaikeaa.

Älkää tapelko lapsen kanssa
 
Toi meni teillä liiallisuuksiin ja sanoisin, et väkivallan puolelle jo. Mut niin on menny meilläkin. siis se on kamala tunne sen jälkeen. Meillä ekaluokkalainen ja sen kans on aina ollut ongelmia varmaan n.3v jälkeen. Poika ihan eri maata. Siivoo huoneensaki ku käskee ja tyttö alkaa heti metelöimään, kun edes mainitsee sanan siivous. Joo, mä teen niin, et se alottaa itse ja sitten menen avuksi. Muuten ei onnistu millään.

Meidän tyttö on toisaalta tosi herkkä ja arka ja toisaalta tosi jäärä. Mä huomaan, et tyttö pelkää ja perääntyy kun mä suutun ja huudan ja se on kamalaa..mut mä olen kans pitänyt kiinni ja mies on pitänyt kiinni, kunnes se huutaa "sattuu sattuu äitiiii" ja se sattuminen johtuu siitä, et mies pitää tiukasti sylissä ja tyttö rimpuilee..tää sylihoitohommaa siis koitettiin, mutta mulla itsellä on ahtaan paikan kammo enkä halua muutenkaan mihinkään "tiukkaan" tilaan, ja mun piti vaatia miestä, et se lopettaa ton koittamisen, koska mun mielestä se ei sovi meidän lapsille.

Suosittelisin nyt teillekin seuraavaa. Vietätkö kuinka paljon tyttösi kanssa kahdestaan aikaa? mä olen huomannut meillä sen, et tyttö kapinoi myös sen vuoksi, ja olen nyt pakottanut itseni merkkaamaan kalenteriin "shoppailupäiviä" "uimapäiviä" tms. jossa voi jutella niitä näitä. Meillä se on ainakin pehmentänyt. Ja sitte toi et täytyy alkaa antaan periks omasta määräysvallastaan. Mä olen kans aina määrännyt pelottelulla ja uhkailulla, kun suoraa sanotaan, niin kaikki. Nyt jos tyttö ei halua laittaa jotain vaatetta niin ottaa sitten mitä se haluaa. Jos ei ole juhlasta kyse tms. Jos se ei halua lähteä ulos, annan vaihtoehdoksi jäädä sisälle, mut meillä se ei aina mene niin, koska tyttö on arka ja lähtee sitte kiukutellen, kun olen mennyt jo itse kenkiä laittamaan. Mutta mä annan sen sitte kiukuta ja puhista.

Ja tosiaan, meillä on kyse ekaluokkalaisesta. Mun sisko on tosi ankara lapsilleen ja ne on pienempiä ja niillä on kamala kapina isomman osalta koko ajan. Ne on kaikessa tosi tarkkoja ja heti istuttamassa jäähylle jne. Mä olen ollut tosi järkyttyny, kun seurannu sen tytön muuttumista kiltistä ja herttaisesta ja herkästä kamalan kapinalliseksi ja suuttujaksi. Olen sitä mieltä,et tollanen tyrannisointi ja hienostelu (meillä lapset on kiltisti ja tottelee) niin ei oikeen johda hyvään. Samoin kun yhden tutun lapsi nyt kostaa kavereilleen päiväkodissa tyrannisoimalla kavereitaan, kun kotona on herkkä tyttö täysin lyöty vanhempien alle.
 
tokaluokkalainen päättää itse ulkoileeko vai ei? Ehkä alankin ymmärtämään mistä ne liikuntaan tottumattomat sisällälöhäjät syntyvät jos lapsi saa tuollaisenkin päättää?

Tsemppiä ap:lle. Meilläkin on yksi lapsista ollut aina vaikea ja voimakastahtoinen jääräpää; nyt ekalla. Jos hän saisi päättää päivärytmistään, niin aika pulassa olisi koko perhe..

Tuolla just mököttää raivariaan liittyen johonkin ulkopukeutumiseen liittyen (ulos olisi kyllä ollut lähdössä, mutta lähtöpuuhissa tuli riitaa vähän kaikkien kanssa). Leppynee kohta ja vääntäytyy ulos isänsä ja sisarusten kanssa. Uloslähteminen ei tokikaan onnistunut tuosta noin, vaan se oli aikuisten puolelta pitkällisemmän taktikointiharjoittelun lopputulos (päiväohjelmat on sovittava hyvissä ajoin koko perheen osalta ja sitten niistä pidetään sopimuksen jälkeen kiinni). Eli meillä oli sovittu miesten keskeiset pihapuuhat ennen myöhemmin tapahtuvaa uimaan lähtöä koko perheen kesken. Jonain muuna päivänä sinne ulos vääntäydytään jonain aikana ihan vain sen takia kuin aikuiset niin sanovat vaikka muuta "kivaa" ei olisikaan tulossa. Sitä paitsi yleensä siellä ulkona on ihan kivaa kun vain sinne asti on päässyt ;)

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että aikuiset kyllä päättävät sen ulkoilevatko ne koululaiset vai ei; toki neuvottelun kautta mieluummin kuin pakotettuna. Fakta on vain, että on olemassa niitä lapsia joiden kanssa neuvottelu on pirun vaikeaa; heillä ei tunnu olevan niitä "korvia" milleen mulle kuin itselleen mieluisille jutuille. Ja kun tuo korvattomuus koskee ihan kaikkea, ei vain sitä ulkoilua, niin sellaisen lapsen kanssa elo on muotisanaa lainatakseni, haastavaa.

Väkivalta ei tokikaan ole ratkaisu, siitä pitää teidän aikuisten puhua ja sopia toimintalinjoista. Ja sitten puhua sen lapsen kanssa ja sopia teidän perheelle sopivista ratkaisuista ongelmiinne. Antakaan kaikkien lasten kertoa toiveensa ulkoilun suhteen ja sitten teette yhdessä kompromissin siitä miten jatkossa viikonloppuisin asioista sovitaan?
 
[QUOTE="porkkana";24973685]Tätä porkkanaa käytämme mekin. Nimenomaan näin päin se toimii. :)[/QUOTE]

Tietenkin jos lapsi päättää jäädä sisälle niin hyväksyn sen ja en keksi mitään lisä rangaistuksia. Hän ei vain pelaa seuraavana päivänä ja siinä se.
 
Meillä on 10v. pojan kanssa samanlaista:( On todella todella jästipää ja ei anna periksi ei sitten miiläkään, ennenkuin on pakko. Joka tarkoittaa , a) meillä menee hermot B) joutuu jäähylle c) pelikieltoa tms.
Ja me ollaan koitettu puhua pojan kanssa mikä mättää jne. Ja kerrottu että eikö kaikilleolisi mukavampaajos toimittaisiin erilailla... Ja ei meistä vanhemmistakaa ole aina "kiva" hermostua niin että joutuu karjumaan kun mikään ei suju:/
Poika on myös useimmiten todella tyytymätön kaikkeen. Kaiken pitäisi sujua kuten hän haluaa tai sitten ns. repee...
Joten ymmärrän AP.:n fiiliksiä tosi hyvin.
 
Lukematta muita vastauksia, niin miksi ihmeessä sen lapsen on pakko mennä ulos viikonloppusin sillon kun te sanotte?
Jos viikot on jo niin rutinoituja, niin kannattaa löysätä viikonloppusin. Ja varmasti voimat ja keinot loppuu, kun tahtoa löytyy..
 
ap näyttää sivuuttavan sujuvasti kaikki oikeasti järkevät ehdotukset ja hakevan täältä pelkkää päänsilittelyä ja sympatiaa. sen olisi tietysti voinut kirjoittaa jo ensimmäiseen viestiin: "avuntarjoajat älkööt vaivautuko".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Minä en pakota vaan annan valita kuten: Jos haluat pelata huomenna niin käyt tänään ulkona.
Click to expand...

Mä lasken tuonkin "kiristyskategoriaan" vaikka asia väännetäänkin noin "positiiviseen" muotoon; no meillä toki käytetään tuotakin konstia paljon, mutta ei ehkä kuitenkaan ihan tuollaisessa asiassa. Viikonloppuisin toimimme paljon yhdessä koko perhe; ei yksi pieni alakoululainen jätä yhteistä ulkoilua väliin tuosta noin vaan. Lasten keskinäisessä ulko- vai sisäleikkipäätöksessä voisivat toki päätäntävaltaansa käyttää.

Kivoja tavaroita lähtee takavarikkoon huonosta käytöksestä, samoin kivoja asioita. Jäähyllekin pääsee halutessaan. Toki varoitetaan ensin.. Tuo nykyinen ekaluokkalainen on jääräpäisyydessään pienestä asti näissä testannut aikuisten päättäväisyyttä järjettömän useasti.. Pienemmät ovat ehkä pari kertaa ja huomanneet, ettei kannata ;) Ja osaavat erinomaisesti antaa periksi useissa asioissa isommalle jääräpäälle, jotta perhesopu säilyy. Säästävät vain itselleen tositärkeisiin juttuihin oman päänsä pitämisen.

Lasten "työt" tehdään ennen kivoja juttuja, koululäksyt ennen lastenohjelmaa, soittoläksyt viikonloppuna päiväsaikaan virkeinä ennen kivoja puuhia (ulkoilukin on yleensä niitä kivoja juttuja kun pääsevät pyöräretkelle, pelaamaan palloa, luistelemaan jäähallin tms.).

Elämä olisikin tosi vaivatonta jollei yksi perheenjäsen pitäisi kaikilla meistä jalat maassa muistuttamassa olemassaoloaan kaikissa asioissa ja tilanteissa räiskyvän jääräpäisellä luonteellaan ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailijana:
Meillä on 10v. pojan kanssa samanlaista:( On todella todella jästipää ja ei anna periksi ei sitten miiläkään, ennenkuin on pakko. Joka tarkoittaa , a) meillä menee hermot B) joutuu jäähylle c) pelikieltoa tms.
Ja me ollaan koitettu puhua pojan kanssa mikä mättää jne. Ja kerrottu että eikö kaikilleolisi mukavampaajos toimittaisiin erilailla... Ja ei meistä vanhemmistakaa ole aina "kiva" hermostua niin että joutuu karjumaan kun mikään ei suju:/
Poika on myös useimmiten todella tyytymätön kaikkeen. Kaiken pitäisi sujua kuten hän haluaa tai sitten ns. repee...
Joten ymmärrän AP.:n fiiliksiä tosi hyvin.
Click to expand...


Kuulostaa juuri meidän esikoiselta; ymmärrän hyvin kirjoituksesi!
 
[QUOTE="vieras";24973758]ap näyttää sivuuttavan sujuvasti kaikki oikeasti järkevät ehdotukset ja hakevan täältä pelkkää päänsilittelyä ja sympatiaa. sen olisi tietysti voinut kirjoittaa jo ensimmäiseen viestiin: "avuntarjoajat älkööt vaivautuko".[/QUOTE]

En hae pelkkää päänsilittelyä ja sympatiaa. Kuten tuolla aikasemminkin sanoin tulin osittain hakemaan myös hyviä vinkkejä ja niitä tuolla on tullutkin. Kaikkeen ei vaan jaksa kommentoida. Mutta syyllistämistä en todellakaan tullu hakemaan, on ihan tarpeeks syyllinen olo ilman sitäkin.
 
vielä yhden viestin. Niille jotka sanovat, ettei se yksi ulkoilu haittaa. Eihän tuossa olekaan kyseessä yhdestä ulkoilusta vaan kokonaisuudesta jossa yksi lapsi haluaa pompottaa kaikkia ja kaikkea. Se pitää kokea ennen kuin sen ymmärtää.. lapset kuten aikuiset ovat omanluonteisiaan.

Sehän tässä oikeastaan onkin nurinkurista; juuri jääräpään takia on asiat suunniteltava ja ohjelmoitava etukäteen, jotta kaikesta voi sopia, jotta ne elämä sujuisi edes jotenkuten ilman jatkuvaa huutoa ja karjuntaa. Ja sitten niistä sopimuksista pidetään kiinni huolella. Joustavaluonteisten lasten kanssa voi tehdä juttuja tai jättää tekemättä extempore ihan sen mukaan mikä fiilis kelläkin milloinkin ja silti elämä sujuu suurimmalta osin sopuisasti!
 
Tärkeää on nyt miten tästä eteenpäin. Isän kannatta pyytää anteeksi käytöstään ja selittää lapselle miksi meni "yli".
Apua kannattaa hakea koulupsykologilta esim. Oletteko kokeilleet tarrataulukkoa - hyvänkäytöksentaulukkoa, mikä olis porkkanana? 10 tarrasta seuraa jotain mukavaa jne
 
Juuri äsken meni puoli tuntia tokaluokkalaisen tytön kanssa, kun hän ei halunnut käyttää takkia ulos lähtiessään. Ranteet ovat hänellä herkät ja hän käyttäisi ennemmin montaa päällekkäistä pitkähihaista jotta saisi tasaisen tunteen ranteisiin. Kärsivällisyyttä tarvitaan näissä tapauksissa jotta tilanne ei lähtisi hallinnasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Juuri äsken meni puoli tuntia tokaluokkalaisen tytön kanssa, kun hän ei halunnut käyttää takkia ulos lähtiessään. Ranteet ovat hänellä herkät ja hän käyttäisi ennemmin montaa päällekkäistä pitkähihaista jotta saisi tasaisen tunteen ranteisiin. Kärsivällisyyttä tarvitaan näissä tapauksissa jotta tilanne ei lähtisi hallinnasta.
Click to expand...

Lasten kanssa auttaa paljon, kun vanhempi tiedostaa ongelman. Ja välttää turhaa huutoa ja tappelua :)
Auttaisko teillä muuten neulotut rannekkeet takin kanssa? Itse käytän, kun kärsin samasta vaivasta, vaikka olenkin aikuinen
 
Ehdotuksia:

a) kertokaa, että todella haluatte hänen seuraansa "Tule mukaan ulos, minä en ole ehtinyt paljoa olla sinun kanssasi ja olisi tosi kiva olla yhdessä ulkona"

b) kysykää mitä mieltä hän itse on käytöksestään "Käyttäydytkö noin koulussakin? Käyttäytyvätkö kaverisi tällä tavoin?"

c) miettikää valmiiksi jotain oikein kivaa, josta ette kerro. Teette sen vaikka lapsi ei lähtisi mukaan ja kerrotte, että siihen olisi päässyt mukaan, jos olisi tullut mukaan. Esim. ulkoilijat käyvät ruokkimassa lintuja, lennättävät leijaa, käväisevät kaakaolla ja todetaan, että joskus tehdään ex tempore juttuja ja he, jotka ovat mukana pääsevät mukaan. Tietenkin tämä vaatii, että lapsen tullessa mukaan ja ehdttaessa jotain tekemistä on sitä ainakin harkittava ja mielellään edes silloin tällöin toteutettava.
 
[QUOTE="jep";24974005]Lasten kanssa auttaa paljon, kun vanhempi tiedostaa ongelman. Ja välttää turhaa huutoa ja tappelua :)
Auttaisko teillä muuten neulotut rannekkeet takin kanssa? Itse käytän, kun kärsin samasta vaivasta, vaikka olenkin aikuinen[/QUOTE]

Jonkinlaiset rannesuojat voisi olla hyvä idea. Nuo ranteet ovat olleet aina ongelma näin syksyisin, olen yrittänyt hoitaa sitä sopivalla pitkähihaisella.
 
Joku sanoi, että alakoululainen ei tuosta vain voi skipata perheen yhteistä ulkoiluhetkeä. Ketjun aloittajahan ei mistään perheen yhteisestä ulkoilusta edes puhunut, vaan siitä että lapsi ei lähde ulos vaikka käsketään. Toki aloittaja saattoi tarkoittaa perheen yhteistä ulkoilua, mutta kirjoituksesta se ei käynyt ilmi.
 
[QUOTE="Larbba";24974138]Joku sanoi, että alakoululainen ei tuosta vain voi skipata perheen yhteistä ulkoiluhetkeä. Ketjun aloittajahan ei mistään perheen yhteisestä ulkoilusta edes puhunut, vaan siitä että lapsi ei lähde ulos vaikka käsketään. Toki aloittaja saattoi tarkoittaa perheen yhteistä ulkoilua, mutta kirjoituksesta se ei käynyt ilmi.[/QUOTE]

Näin! Toimiskohan viikonloput ulkoilutkin paremmin jos olis vanhempien kanssa yhteisiä retkiä tms?
 

Similar threads

V
Lasten suusta :D
Viestiä
4
Luettu
908
Aihe vapaa
Pessi
P
Y
Lasteni suusta kuultua.
Viestiä
3
Luettu
2K
Aihe vapaa
Vieras
V
Y
Lasteni suusta kuultua eri ihmisten kertomina.
Viestiä
2
Luettu
4K
Aihe vapaa
Tiedän mitä onni on
Tiedän mitä onni on

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa