Toggle sidebar

mua ottaa päähän niin rajusti nyt...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja röppö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
röppö

röppö

Aktiivinen jäsen
23.04.2008
8 706
2
36
Eräs ystäväpariskunta pyysi minua ja miestäni lapsensa kummeiksi..
Tai ainakin luulimme silloin,että ollaan ystäviä..
Noo lapsi on syntynyt jo kk sitten ja olemme käyneet vauvaa katsomassa ja olleet paljon tekemisissä..
Yht äkkiä vauvan äiti eikä isä ota enää mitään yhteyttä,eikä vastaa viesteihin.
Kaikki sukulaiset ja muut kummit olivat saaneet kutsukortit ristiäisiin..me emme saaneet.
Nyt kysyin asiasta ni tää vauvan äiti oli kehittänyt päähänsä sellasen ajatuksen että sillä ja mulla on riitaa..
Mä en tiennyt koko riidasta mitään vaikka kuulemma minä olen se joka on suuttunut hänelle..
Nyt väittää että haluais meidät vauvan kummeiksi vieläkin..
Mä en vaan ole varma onko se enää niin hyvä idea...

Sori vuodatuksesta:D
 
Jos sä olet olevinaan suuttunut hänelle, niin miksi hän on sitten se, joka ei vastaa viesteihin?? Aika oudolta kuulostaa. En taitais kummiksi ryhtyä ainakaan ennen kunnon keskustelua.
 
Minä laittaisin tekstiviestin jossa selitän asian miten se on. Että olet kuullut että ystäväsi käsittää teillä olevan riitaa. Ja että et tiedä mistä on kyse.

Minä myös laittaisin kummihanketta jäihin joka tapauksessa, jollet tosi paljon halua kummiksi.
 
Voisiko juuri synnyttäneen äidin hormoonit heittää kuperkeikkaa. Tai sitten tämä on taktinen yritys saada teidät luopumaan kummiudesta, kun ovatkin löytäneet paremmat tilalle, mutta eivät kehtaa teille sanoa ei.
 
Sehän tässä onkin,että meidät pyydettiin kummeiksi jo kun vauvan odotus oli puoli välissä ja me ollaan sitä oltu innoissamme..
Ja minä olen ihminen joka ottaa sen kummiuden todella vakavasti..
Olen itsekkin miettinyt että jos ovat löytäneet paremmat tilalle..
Olen yrittänyt kunnon keskustelua järjestää,muttei ole aikaa tms..
Odottelen kun mies tulee kotio ja mietin hänen kanssaan..kaipa me ratkaisuun päästään..
 
Ja eniten mua ärsyttää se et oon luullut että meidän ystävyys olis vahvalla pohjalla,muttei ilmeisesti olekkaan..ja lapsen parasta ajatellen ei olis kaikkein parasta,et me oltais välttämättä ne kummit..
 
Miten tärkeää sulle on tuo ystävyys? Nimittäin jos mun ystävä haluais vaihtaa kummia ja järjestäsi asian niin, että syyttäisi minua riidoissa olemisesta ilman oikeaa riitaa, niin minä en kyllä moista ystävää viitisi katsoa enää hetkeäkään. Kai nyt aikuisella ihmisellä muitakin keinoja on.
 
Jo justihinsa joo. Ai että hän on luullut sinun olevan suuttunut hänelle. No miksi helevetissä hän ei vastaa sinun viesteihisi???? Mikähän logiikka tuossakin sitten on?

Tekosyitä, sanon ma!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rötväles:
Mä en ymmärrä ihmisiä jotka keksii riitoja omasta päästään |O |O |O
Sanot moi väärään aikaan niin joku voi suuttua siitäkin
Click to expand...

Juu en mäkään. Mun yks yli 20 vuotta vanha ystävyyssuhde on just nyt katkolla, kun kuulopuheiden takia veti herneet nenäänsä kuuntelematta mun kantaa ollenkaan.
Minä yksin olen ihan kaikkeen syyllinen.
 
oli tärkee..mutta en mä jaksa turhan päivästä kiukuttelua katsella..
mä ymmärrän et ihmisillä on pahoi päivii ja voi sanoa pahasti toiselle vahingossa..
olen niin joskus varmasti itsekkin tehnyt,mutta osaan myös virheeni myöntää ja pyytää anteeksi..
sitä en ymmärrä,et se riita haetaan hakemalla vaikka mistä tai keksitään..
argh!
mutta nyt tunteet pakkaseen hetkeks ja meen leikkii kipeen tyttöni kaa kun se näytti heräilevän:) :heart:
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa