Mua pelottaa että naapurit tekee lastensuojeluilmoituksen :(

["vieras"]

Meidän vauva on aika itkuinen öisin, epäillään refluksia. Miehen kanssa ollaan parina yönä riidelty aika kovaäänisesti. Nyt pelottaa että naapurit tekee lastensuojeluilmoituksen. Yhdelle naapurille jo sanoin että vauva on itkuinen koska on kipeä. Hän sanoi että kolmen lapsen äitinä kyllä ymmärtää ja että hänen kuopus oli itkuinen. Kuitenkin pelottaa...

 

["Huh"]

Miksi pelottaa, jos kerta mitään syytä huoleen ei ole? Antaa tehdä ilmoituksen jos haluavat. Sitten kun siellä joku käy tarkistamassa ja selitätte tilanteen, niin saapahan naapuri pitkän nenän.

 

["vieras"]

Mun mielestä on ihan järkyttävää, että tällaisia asioita pitää pelätä nykyään. Varsinkin sellaiset perheet, joilla ei mitään aihetta lastensuojeluun ole. Sairas maailma.

 

[chef]

Mitä sitten, vaikka teistä tehtäisiinkin ilmo?

Ei siinä mitään sen kummempaa tapahdu, kuin teidät pyydetään keskustelemaan ja kun selitätte tilanteen, niin homma on sillä selvä.

Joskaan en jaksa uskoa että naapurit tekevät ilmoituksen ja vaikka tekisivätkin, niin ei se taida ls-kriteerejä täyttää että vauva itkee yöllä ja vanhemmat ovat riidelleet kovaäänisesti.

 

[Miä]

[QUOTE="vieras";24882928]Mun mielestä on ihan järkyttävää, että tällaisia asioita pitää pelätä nykyään. Varsinkin sellaiset perheet, joilla ei mitään aihetta lastensuojeluun ole. Sairas maailma.[/QUOTE]

Jos ei aihetta ole niin se on sillä selvä. Mutta oikeassa olet =)

 

[Arwen Undomiel]

Hyvähän se on että ilmottavat jos ovay aidosti huolissaan. Voitte vaikka saada apua lapsenhoitoon jos oikein hyvin käy

Ei lastensuojeluilmoitus tarkoita sitä että joudutte valvovan silmän alle, kyllä suurin osa vauvoista huutaa ja suurin osa vanhemmista riitelee (varsinkin noin väsyneenä). Jos naapurit ei sitä ymmärrä niin LASU kyllä ymmärtää.

 

[chef]

[QUOTE="vieras";24882928]Mun mielestä on ihan järkyttävää, että tällaisia asioita pitää pelätä nykyään. Varsinkin sellaiset perheet, joilla ei mitään aihetta lastensuojeluun ole. Sairas maailma.[/QUOTE]

Mun ainoa järkyttävä asia tässä on ap:n hysteerisyys. Kun tässä kohtaa ei TODELLAKAAN tarvitse olla huolissaan mistään lastensuojeluilmoituksesta.

Meillä rääkyy lapset jatkuvasti yöllä (tänäänkin olen jo kertaalleen käynyt lapsen nukuttamassa itkun jälkeen takaisin uneen) ja meillä jopa riidelläänkin, eikä suinkaan hiljaisella äänellä. Ikinä, koskaan, enkä milloinkaan ole pelännyt että meistä tehdään siitä syystä lastensuojeluilmoitus. Ja vaikka tehtäisiinkin, niin so? Lapsen itkuun ollaan kuitenkin aina vastattu, eikä riitely ole muuta kuin kovaäänistä sanallista vääntöä, joten eipä tässä ole yhdelläkään lapsella niin pienintäkään hätää, eli lastensuojelu tuskin näkisi tilanteessamme mitään sellaista, johon tulisi puuttua.

 

[Miä]

Mun ainoa järkyttävä asia tässä on ap:n hysteerisyys. Kun tässä kohtaa ei TODELLAKAAN tarvitse olla huolissaan mistään lastensuojeluilmoituksesta.

Meillä rääkyy lapset jatkuvasti yöllä (tänäänkin olen jo kertaalleen käynyt lapsen nukuttamassa itkun jälkeen takaisin uneen) ja meillä jopa riidelläänkin, eikä suinkaan hiljaisella äänellä. Ikinä, koskaan, enkä milloinkaan ole pelännyt että meistä tehdään siitä syystä lastensuojeluilmoitus. Ja vaikka tehtäisiinkin, niin so? Lapsen itkuun ollaan kuitenkin aina vastattu, eikä riitely ole muuta kuin kovaäänistä sanallista vääntöä, joten eipä tässä ole yhdelläkään lapsella niin pienintäkään hätää, eli lastensuojelu tuskin näkisi tilanteessamme mitään sellaista, johon tulisi puuttua.

Oikeassa olet, ap pelkää ihan turhaan sitä ilmoitusta. Mutta pisti korvaan tuo siun so? Aiheeton lastesuojeluilmoitus ei ole kovikaan hilpeä kokemus, voin kertoa sen. Se on aika vittumaista

 

[ap.]

Ei ole siis kukaan naapuri mitään uhkaillut, pelottaa vaan. On niin syyllinen olo kun lapsella on hätä eikä osaa auttaan Ensi viikolla meillä on lääkäri, mutta tuntuu että jotain muutakin pitää tehdä. Ja se riitely harmittaa.

 

[Miä]

Ei ole siis kukaan naapuri mitään uhkaillut, pelottaa vaan. On niin syyllinen olo kun lapsella on hätä eikä osaa auttaan Ensi viikolla meillä on lääkäri, mutta tuntuu että jotain muutakin pitää tehdä. Ja se riitely harmittaa.

No elä hyvä ihme sentään tuollasta ressaa :hug:

 

[chef]

Oikeassa olet, ap pelkää ihan turhaan sitä ilmoitusta. Mutta pisti korvaan tuo siun so? Aiheeton lastesuojeluilmoitus ei ole kovikaan hilpeä kokemus, voin kertoa sen. Se on aika vittumaista

Niin no...riippuu ihan siitä, että millä mielelä se aiheeton ilmoitus on tehty. Jos siksi, että sillä ilmoittajalla on aito huoli, niin mun mielestä se on siinä kohtaa ollut hyvä asia. Joku vielä jaksaa tässä maailmassa välittää.

Jos ilmoitus on tehty paskamaisuuttaan ja se sisältää valetta, on asia toki eri. Mutta silloin kannattaa itse tehdä asialle jotakin, eikä vain voivotella.

Mullakin on kokemusta siitä, miten perheestäni on tehty lastensuojeluilmoitus, jossa oli totuutta muunneltu melko rankasti. Oli siellä pieniä osia jotka pitivät paikkaansa (niissä ei ollut mitään lastensuojelullista, eli niiltä osin kaikki ok) mutta melkolailla sitä tarinaa oltiin kyllä väritelty.

Kotiini tuli lappu, jonka pohjalta kävin sosiaalitoimessa selivttämässä tilanteemme. Ja se oli heidän osaltaan sillä selvä.

Mä tosin vattuunnuin niin, että kävelin sieltä suoraan poliisilaitokselle ja tein tästä "nimetömästä" ilmoittajasta rikosilmoituksen. Samaan syssyyn tein ilmoituksen useammalla nimikkeellä, mutta tämä perätön ls-ilmoitus oli se, missä kohtaa mulla kilahti ihan täysillä. Tiesin tasan tarkkaan, kuka ilmoituksen oli tehnyt, sillä ilmoituksen sisältö paljasti sen.
Kuulustelujen jälkeen minulta kysyttiin suostumustani sovitteluun, mutten siihen suostunut vaan halusin että syyttäjä nostaa syytteen ja tapaamme käräjillä. Ja niin sitten tehtiin. Voitin, vastapuoli sai sakot ja reilun tonnin laskun, joka sisälsi oikeudenkäyntikuluni, korvaukset henkisestä helvetistä ja sitärataa. Vastapuoli ei maksanut korvauksiani sovinnolla, joten laitoin ne ulosottoon, jonka kautta pääsin niistä rahoista vihdoinkin nauttimaan. Ja kyllä muuten nautinkin ja kunnolla!

Jälkikäteen sain tietää, että tämä "nimetön" ilmiantaja oli tehnyt meistä toisenkin ls-ilmoituksen noin kuukausi sen ensimäisen ilmoituksen jälkeen, mutta meitä ei tuossa kohtaa kutsuttu sosiaalitoimeen enää edes kuultavaksi. Eli kyllä ne sielläkin puljussa näkevät milloin on oikeasta asiasta kyse ja milloin ei.

 

[Miä]

chef, miun olis pitänyt aikoinaan kanssa tajuta nostaa helvetimoinen metakka tuosta, en tajunnut. Mutta vituttaa vieläkin, se tosiaan oli aiheeton..

 

[chef]

chef, miun olis pitänyt aikoinaan kanssa tajuta nostaa helvetimoinen metakka tuosta, en tajunnut. Mutta vituttaa vieläkin, se tosiaan oli aiheeton..

Jos se oli aiheeton, niin sossukin varmasti sen ymmärsi ja selvisit yhdellä käynnillä.

Vaikkei se varmastikaan kivaa ollut, niin se on ollutta ja mennyttä. Ei kannata kantaa turhaa vatutusta vuosikausia

 

[blah]

Jos ei oikeasti olisi aiheeton niin anna p*rkele tehdä..

 

[isoäiti mölykylästä]

[QUOTE="vieras";24882928]Mun mielestä on ihan järkyttävää, että tällaisia asioita pitää pelätä nykyään. Varsinkin sellaiset perheet, joilla ei mitään aihetta lastensuojeluun ole. Sairas maailma.[/QUOTE]tällaiseksi se maailma on mennyt, ei enää uskalla elää normaalia elämää. ihmiset ei ymmärrä, että vanhemmat väsyy itkuisen vauvan kanssa ja sitten saattaa tulla riitakkin, ja tyhmät naapurit menee tekemään ilmoituksen

 

[isoäiti mölykylästä]

ja tuolla kun moni vakuuttaa, että mitä siitä, jos ilmoitus on aiheeton, että siinäpän sitten sossun tantat käy ihmettelemässä. joka tapauksessa se leimaa ihmisen, aina näkee joku ja kertoo toiselle että siellä on käynyt kuule lastensuojelijatkin ja plaa plaa. kyllä siinä leima otsaan tulee oli sitten syyllinen tai syytön

 

[Miä]

Jos se oli aiheeton, niin sossukin varmasti sen ymmärsi ja selvisit yhdellä käynnillä.

Vaikkei se varmastikaan kivaa ollut, niin se on ollutta ja mennyttä. Ei kannata kantaa turhaa vatutusta vuosikausia

Selvisin yhdellä käynnillä.. Ja se oli oikein asiallinen käynti ja ihania ihmisiä Jäi vaan kalvamaan tuo. Oikeesti ei passais katkeroitua eikä murehtia prkl monta vuotta eto asiaa

 

[AP:lle neuvo]

AP, kokeile kantaa vauvaasi pystyssä itseäsi vasten koko ajan, taii siis aina kun jaksat. Itse kanniskelin vauvaani ekat puoli vuotta, ja uskon että syli auttaa vauvan tyytyväisenä pitämiseen. Hiero myös vauvan masua, ja menkää vaikka ulos lenkille, jos sisällä on painostava ilmapiiri riitojen takia. Vauvatkin aistivat huonon ilmapiirin ja äidin huolestumisen. En sano tätä syyllistääkseni vaan siksi, että ehkä miehesi voisi olla hieman ymmärtäväisempi, jos hän tietäisi riitelyn vaikuttavan vauvaan, ja myös omaan jaksamiseesi. Tietysti väsymys lisää hermostumista, mutta yrittäkää pysyä rauhallisena, tämä on vain lyhyt vaihe jota tulee ikävä myöhemmin. Toivon että syy vauvan itkuisuuteen selviää pian ja voimia teille kaikille.

 

["vieras"]

Ei tuolle lapsen itkulle mitään voi mutta ettekö te kerrostalossa asuvat voisi mitenkään hoitaa sitä toisille huutamista päivällä? Se on niin rasittavaa herätä keskellä yötä siihen kun naapurit riitelee.

 

[ap.]

AP, kokeile kantaa vauvaasi pystyssä itseäsi vasten koko ajan, taii siis aina kun jaksat. Itse kanniskelin vauvaani ekat puoli vuotta, ja uskon että syli auttaa vauvan tyytyväisenä pitämiseen. Hiero myös vauvan masua, ja menkää vaikka ulos lenkille, jos sisällä on painostava ilmapiiri riitojen takia. Vauvatkin aistivat huonon ilmapiirin ja äidin huolestumisen. En sano tätä syyllistääkseni vaan siksi, että ehkä miehesi voisi olla hieman ymmärtäväisempi, jos hän tietäisi riitelyn vaikuttavan vauvaan, ja myös omaan jaksamiseesi. Tietysti väsymys lisää hermostumista, mutta yrittäkää pysyä rauhallisena, tämä on vain lyhyt vaihe jota tulee ikävä myöhemmin. Toivon että syy vauvan itkuisuuteen selviää pian ja voimia teille kaikille.

Kiitos neuvosta! Pystyasennossa usein kannankin, kun siinä rauhoittuu, ja vaunuihin usein nukahtaa. Nostettiin pinnasängyn päätyä pystympään, ollaan käytetty keittosuolatippoja ja niistetty nenää ja syötetty pystyasennossa.

Tästä pelosta on tullut jo pakkomielle.
Joskus aikoinaan kun otettiin koira, pelkäsin että naapuri tekee eläinsuojeluilmoituksen kun koira oli kova ulisemaan pentuna.

 

["huoh"]

Mun ainoa järkyttävä asia tässä on ap:n hysteerisyys. Kun tässä kohtaa ei TODELLAKAAN tarvitse olla huolissaan mistään lastensuojeluilmoituksesta.

Meillä rääkyy lapset jatkuvasti yöllä (tänäänkin olen jo kertaalleen käynyt lapsen nukuttamassa itkun jälkeen takaisin uneen) ja meillä jopa riidelläänkin, eikä suinkaan hiljaisella äänellä. Ikinä, koskaan, enkä milloinkaan ole pelännyt että meistä tehdään siitä syystä lastensuojeluilmoitus. Ja vaikka tehtäisiinkin, niin so? Lapsen itkuun ollaan kuitenkin aina vastattu, eikä riitely ole muuta kuin kovaäänistä sanallista vääntöä, joten eipä tässä ole yhdelläkään lapsella niin pienintäkään hätää, eli lastensuojelu tuskin näkisi tilanteessamme mitään sellaista, johon tulisi puuttua.

Minä taas pelkään, lähes viikottain.
Olimme teinejä saadessamme esikoisen ja olemme olleet lapsen syntymästä asti lastensuojelun suurennuslasin alla.
Koittivat jatkuvasti tehdä tikusta asiaa, koska oletus oli että me emme VOI pärjätä.
Lastensuojelun tarve lakkasi kummankin vanhemman täysi-ikäistyttyä, mutta edelleen pelko on valtava.
TIEDÄN, että jos joku naapuri innostuisi ls-ilmon vaikkapa meidän riitelystämme tekemään, ei hyvä heiluisi.
Nuoret vanhemmat ja aiempi ls-asiakkuus = takaisin suurennuslasin alle vaikka väkisin.

 

[EOP]

No juu sitä minäkin tässä mietin, että tekee ilmoituksen tai ei, mutta lopettakaa se yöllä huutaminen! Sen ymmärtää melkein jokainen, että lapsi huutaa, mutta että aikuiset pitäkää suunne kiinni, vai onko huono kuulo? Itse olen kärsinyt illalla/ yöllä riitelevistä naapureista, 2 valitusta tehty isännöitsijälle, mut muuttivat kaikkien naapurein onneks pois. Lastakin pelottaa aikuisten riitely, siitäkin voi tulla itkun aihetta lapsellekkin lisää...

 

[...............]

Älä päästä valtiota kotiin niin ei tule ongelmaa.

 

["jep"]

Voimia aloittajalle! Toki pelko on suurenneltu, mutta väsyneenä ja lopussa sitä tulee stressanneeksi vaikka ja mitä ihan älytöntäkin.

Toki ihannemaailmassa Strömsössä ja Kaksplussalla uudet vanhemmat vain halivat ja pusivat ja tuijottelevat rakkautensa hedelmää uudelleenrakastuneina, mutta tosielämässä on aika iso mullistus, kun kahdesta tulee kolme. Molemmilla on ehkä ollut ennakko-oletuksia omasta ja toisen vanhemmuudesta, eivätkä ne sitten täytykään. Lisäksi valvottaminen on iänvanha kidutuskeino - vaikka imetys(?)hormonit auttavat jonkin verran, kyllä jatkuva univaje vaikuttaa, ja hermo menee helpommin. Yleensä se sitten purkautuu puolisoon. Toki kovaääninen riitely voi hermostuttaa vauvaakin lisää, ja olisi hyvä puhua asioista rauhallisella hetkellä, kun molemmat ovat saaneet edes jotenkin nukuttua, mutta aina se ei onnistu. Tietysti jos riitely on jatkuvaa eikä satunnaista, kannattaa kysellä esim. perheneuvolan kautta apuja.

Vauvan itkusta nyt kukaan täyspäinen ei tee lastensuojeluilmoitusta, jokainen tietää, että osa vauvoista vaan huutaa, vaikkei erikseen huudatettaisi. Ilmeisesti olette lähteneet jo refluksiasiaa selvittämään? Jos vaan on taloudellisesti mahdollista, moni itkuinen vauva on saanut apua myös vyöhyketerapiasta tai osteopatiasta - jälkimmäistä suosittelen lämpimästi, mikäli synnytyksessä on ollut mitään erityistä, pitkittymistä, käynnistämistä, imukuppeja tms. Harmittaa, etten esikoista älynnyt viedä jo vauvana. Jos vauva viihtyy pystyasennossa, kannattaa kokeilla myös kantoliinaa (trikoisen voi käytettynä saada parillakympillä), joka armahtaa omia hartioita vauvan kanniskelussa, ja jättää kädet vapaiksi. Eikä masentua, jos vauva ei heti siitä tykkää .

Toivottavasti vauvan itkuisuus helpottaa pian! Tsemppiä ja luottamusta tulevaan!

 

[ap.]

[QUOTE="jep";24883434]Voimia aloittajalle! Toki pelko on suurenneltu, mutta väsyneenä ja lopussa sitä tulee stressanneeksi vaikka ja mitä ihan älytöntäkin.

Toki ihannemaailmassa Strömsössä ja Kaksplussalla uudet vanhemmat vain halivat ja pusivat ja tuijottelevat rakkautensa hedelmää uudelleenrakastuneina, mutta tosielämässä on aika iso mullistus, kun kahdesta tulee kolme. Molemmilla on ehkä ollut ennakko-oletuksia omasta ja toisen vanhemmuudesta, eivätkä ne sitten täytykään. Lisäksi valvottaminen on iänvanha kidutuskeino - vaikka imetys(?)hormonit auttavat jonkin verran, kyllä jatkuva univaje vaikuttaa, ja hermo menee helpommin. Yleensä se sitten purkautuu puolisoon. Toki kovaääninen riitely voi hermostuttaa vauvaakin lisää, ja olisi hyvä puhua asioista rauhallisella hetkellä, kun molemmat ovat saaneet edes jotenkin nukuttua, mutta aina se ei onnistu. Tietysti jos riitely on jatkuvaa eikä satunnaista, kannattaa kysellä esim. perheneuvolan kautta apuja.

Vauvan itkusta nyt kukaan täyspäinen ei tee lastensuojeluilmoitusta, jokainen tietää, että osa vauvoista vaan huutaa, vaikkei erikseen huudatettaisi. Ilmeisesti olette lähteneet jo refluksiasiaa selvittämään? Jos vaan on taloudellisesti mahdollista, moni itkuinen vauva on saanut apua myös vyöhyketerapiasta tai osteopatiasta - jälkimmäistä suosittelen lämpimästi, mikäli synnytyksessä on ollut mitään erityistä, pitkittymistä, käynnistämistä, imukuppeja tms. Harmittaa, etten esikoista älynnyt viedä jo vauvana. Jos vauva viihtyy pystyasennossa, kannattaa kokeilla myös kantoliinaa (trikoisen voi käytettynä saada parillakympillä), joka armahtaa omia hartioita vauvan kanniskelussa, ja jättää kädet vapaiksi. Eikä masentua, jos vauva ei heti siitä tykkää .

Toivottavasti vauvan itkuisuus helpottaa pian! Tsemppiä ja luottamusta tulevaan![/QUOTE]

Synnytys kyllä käynnistettiin. Miten ja mihin se vaikuttaa?

Ne on olleet tasan 2 kertaa kun ollaan riidelty kovaäänisesti, eli ei se jatkuvaa ole. Jälkeenpäin keskusteltiin tilanteesta ja molempia harmitti että riideltiin, etenkin kun se saattoi hermostuttaa vauvaa.