Mua vaan itkettää :(

[voi surku, ei näin pitänyt tuntea!]

Halusin purkaa mieltäni tänne hetken.

Olen raskaana ja viikkoja on n.8. Paha olo (oksentelu ja etominen) on tosi voimakasta ja mielialat vaihtelee laidasta laitaan.
Itkettää ja jollain tavalla kaduttaa tämä kovasti toivottu raskaus. Meillä on esikoinen n.3-vuotias ja minulla on olo että tämä sisarus pilaa hänen elämänsä. En tiedä miten jaksan kahden lapsen kanssa, on jotenkin rikkinäinen olo nyt.
Minulla on eka neuvola reilun viikon päästä ja ajattelin siellä kertoa tästä olostani.

Ahdistaa

 

[äiti]

Raskauden aikana kaikki tunteet niin heittää,kuuluu elämään, älä huoli.
Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa raskautta
Tämä tuleva sisarrus "rikastuttaa" esikoisesi elämää

 

[äitylix2]

Voi mulla oli ihan sama... ajattelin etten voi koskaan rakastaa vauvaa... mutta kas vain, ihan yhtä rakas se on kuin esikoinenkin. Mulla vaan kesti nuo tunteet koko raskauden, aika rankkaa oli välillä. Toivottavasti sulla helpottaa.

 

[Iisa]

Heip! Mulla on ihan samanlainen olo! Meidän lapsi on 1,5-vuotias. Olen myös ihan alussa raskautta. Mä olen monesti alkanut itkemään, kun mietin miten paljon uusi vauva vie aikaani, enkä ehdi olla toisen lapsen kanssa ollenkaan jne. Ahdistaa todella kovasti.

 

[vali]

vali

 

[kahden äiti]

Salli itsellesi kaikki tunteet, äläkä syytä niistä itseäsi, tulee vain kauheampi olo. Aivan normaalilta kuulostaa tuollaiset tuntemukset ja mielialan heittelyt ( kiitos meidän naisten hormonien). Mutta joo, varmasti hyvä jos pystyt keskustella ja purkaa oloasi jollekulle. Itse jopa mietin toista odottaessani toista etten ikinä kykene rakastamaan toista lastani yhtä paljon kuin esikoista. Mutta kun se toinen syntyy niin se rakkauden määrää vain tuplaantuu, ei jakaannu. Tuli fiilis että näinhän sen piti ollakkin.

 

[äiti]

vali

sinä olet varmaan pikkunen söpö vauva, ei ole kauheesti vielä sanavarasto kehittyny kyl sä vielä kasvat ja kehityt ja opit!

 

[ap]

mulla on juuri tuo sama fiilis, etten kykene rakastamaan tulevaa lasta yhtä paljon kuin esikoista, joka on jo tuttu jonka kanssa elämä on mallillaan. ehkä tästä selvitään. lohduttavaa kuulla että muillakin on samoja tuntemuksia. mä olen kauhean herkkä ja mietin tällaisia kaiken aikaa, ei hyvä.

 

[Vieras]

Luulen että aika moni äiti käy noita ajatuksia läpi raskausaikana kun toista odottaa. Mä en oikeastaan kokenut kovinkaan paljon positiivisia ja rakastavia ajatuksia vauvasta raskausaikana, mutta sit kun hän syntyi niin olin ihan myyty ja rakastunut ja kaikki on mennyt ihan hienosti.

 

[vieras]

vali

No, ei täällä tartte notkuu lukemassa, jos ei kiinnosta !

Kyllä se odotus viel ilosk muuttuu. Ite en oo kokenut moista koskaan, lapsia 3. Voisin tehdä lapsii vaikka kuin monta, mut NYT aattelen , etten enempää, jotta aika riittä kaikille ja ettei aina ole isommilta pois, kun vauva aikana ei täysillä ehdi olla heidän kanssa.

 

[vieras]

Hei ja hali! ymmärrän tunteet,mutta lohdutan että kyllä se siitä iloksi muuttuu ja asiat järjestyy mulla on ollu tollanen olo vasta vauvan synnyttyä ja sitte vasta oon tajunnu etten ehdi olla enään esikoisen kans nii paljoo ja vauva vie kaiken ajan. väsyksis tulee kiukuteltua esikolle liian herkästi ja esikko jää aivan sivuun vauvan tulon jälkeen mut onnex se on vain hetkellistä....tosin minulla kävi nii viel kolmannenki kerran. nyt itken välillä tätä kaikkea,kun en ehdi kaikkien lasten kans olla tarpeex ja antaa yksilöllistä aikaa kaikille...vauvaa rakastan koko sydämestäni ja sitäen oo koskaan miettinyt miten voin rakastaa vauvaa näin paljon,enempi mietin sitä miten isommat lapset jää vähemmälle aina vauvan tulon myötä varsinkin väsyneenä tekee vain mieli itkeä. mul on kolme lasta kolmes vuodes ja tää on kyl aivan maximi mitä mun hermot ja tunteet kestää . itketty on monet itkut,mutta ajan kanssa helpottaa ja onhan tästä paljon hyvääkin <3

paljon tsemppiä sinne!! oon varma et kaikki muuttuu vielä iloksi nauti raskaudesta ja esikoisestasi. kyllä se uusi vauva on yhtä rakas ja tuut huomaamaan sen =)

 

[tytteli]

Itke vaan vaikka ääneen ja sitten ajattele vain iloisia asioita koko loppupäivä. Kyllä ne itkut sitten loppuu, kun saa oikeesti surkuttaa ensi läpi kaikkien pahojen asioiden ja sitten aatella vaan hyvää.

 

[ap]

Itke vaan vaikka ääneen ja sitten ajattele vain iloisia asioita koko loppupäivä. Kyllä ne itkut sitten loppuu, kun saa oikeesti surkuttaa ensi läpi kaikkien pahojen asioiden ja sitten aatella vaan hyvää.

kiitos kovasti!
itkettää niin ja on ihan epätoivoinen olo jo.

kiitos että tältä palstalta sai hyvää mieltä todella tarvitsin sitä nyt.

 

[Samoja tunteita kokenut]

Itselleni toinen raskaus oli toivottu yllätys. Tapahtui siis tosi nopeasti esikoisen syntymän jälkeen. Esikoinen oli tuolloin vasta 5 kuukautta vanha. Olin ihan sekaisin ensimmäiset viikot. Purskahdin itkuun joka kerta kun vilkaisinkin esikoista, kuinka en enää jaksaisi hoitaa häntä ja kuinka hän joutuisi kasvamaan liian nopeasti isoksi. Kamala syyllisyys painoi mieltä, vaikka kuinka yritin asioita pohtia ja raskaus oli oikeasti ihan iloinen yllätys.

Aika nopeasti nuo tunteet menivät ohitse. Olen jo viikolla 35 ja odotan uutta tulokasta tosi innokkaasti. Hienosti olen jaksanut esikoisen kanssa ja toivottavasti samanverran rakkautta riittää myös uudelle vauvalle.

Voimia sinulle odotukseen, salli itsellesi hetki aikaa murehtia, kyllä se sitten siitä helpottaa ihan varmasti. Lapsille on varmasti kovasti seuraa toisistaan jatkossa!