A
Avuton äiti
Vieras
Esikoinen aloitti eskarin ja heti ollaan ongelmissa; kiusaa muita, ei usko opettajaa. Tehtäviin jaksaa kyllä keskittyä. Kotona on uhmaa myös mutta sen kanssa pärjätään kyllä.
Nyt eskariopettaja soittelee melkein päivittäin ja kertoo lapsen tekemisistä, mitään ei meidän muksu tunnu tekevän oikein.
Oikeasti uskon lapsen olevan nyt silmätikku.On varmasti kohtalaisen vilkas jne mutta opettaja ohittaa olankohautuksella jos meidän lasta on kiusattu. meidän lapsi jos inahtaa vähänkään,tulee soitto kotiin.
Ongelma onkin se että tämä on ainoa eskari 50 km säteellä,ei pysty vaihtamaan mihinkään. Tukea saadaan kyllä neuvolasta,neurologian osastolta (?) ja puhe- ja toimintaterapiasta.
lapsella ei ole adhd:ta,mutta kuullun ymmärtämisessä on ongelmaa eli ei oikein tajuakaan jos häntä kielletään..
Mitenhän tässä toimisi?
Kotona on selvät rajat,on periaatteessa oppinut ottamaan muut huomioon kun on sisaruksia, myös päivärytmi on selvä. Toki hiukan joustava kun on vauvakin taloudessa.
Vinkkejä,kertomuksia,kokemuksia?
Yöunet tässä menee, rakastan lastani yli kaiken ja tuntuu pahalta hänen puolestaan. Vaikka nyt lapsi uhmakkaaksi alkoikin,niin eikös se kuulu asiaan...?
Nyt eskariopettaja soittelee melkein päivittäin ja kertoo lapsen tekemisistä, mitään ei meidän muksu tunnu tekevän oikein.
Oikeasti uskon lapsen olevan nyt silmätikku.On varmasti kohtalaisen vilkas jne mutta opettaja ohittaa olankohautuksella jos meidän lasta on kiusattu. meidän lapsi jos inahtaa vähänkään,tulee soitto kotiin.
Ongelma onkin se että tämä on ainoa eskari 50 km säteellä,ei pysty vaihtamaan mihinkään. Tukea saadaan kyllä neuvolasta,neurologian osastolta (?) ja puhe- ja toimintaterapiasta.
lapsella ei ole adhd:ta,mutta kuullun ymmärtämisessä on ongelmaa eli ei oikein tajuakaan jos häntä kielletään..
Mitenhän tässä toimisi?
Kotona on selvät rajat,on periaatteessa oppinut ottamaan muut huomioon kun on sisaruksia, myös päivärytmi on selvä. Toki hiukan joustava kun on vauvakin taloudessa.
Vinkkejä,kertomuksia,kokemuksia?
Yöunet tässä menee, rakastan lastani yli kaiken ja tuntuu pahalta hänen puolestaan. Vaikka nyt lapsi uhmakkaaksi alkoikin,niin eikös se kuulu asiaan...?