Mukavaa, mutta ei muuta.

[hämmentynytheini]

Olen parisuhteessa komean, mukavan, kiltin, minut huomioon ottavan miehen kanssa. Kaiken pitäisi olla hyvin. Mutta minusta ei tunnu miltään. Alussakaan mitään "huumaa" ei puoleltani ollut. En tunne ihastusta, intohimoa, ikävää, kaipuuta. Enkä tietenkään osaa noita tunteita miehelle ilmaista, kun niitä ei ole. Välitän kyllä miehestä, tunnen ystävyyttä, enkä haluaisi loukata häntä.

Tunnen itseni tunteiltani jotenkin vammaiseksi, kun nyt kun minulla olisi mies, joka olisi hyvä aviomies minulle, hyvä isä tuleville lapsilleni, joka tekisi vuokseni paljon...niin, minä haaveilen rakkaudesta, intohimosta ja yhteenkuuluvaisuuden tunteesta.

En edes tiedä, MIKSI tunnen näin kuin tunnen. Mikä minussa on vialla?

 

[Lillukka.]

Hiukka tuntuu, että olet sotkenut parisuhteen ja ystävyyssuhteen keskenään. 'Paperilla' hyvä ei tarkoita sitä, että homma käytännössä toimii. Pelkkä ulkokultaisuus ei yleensä luo sitä dynamiikkaa jota suhteessa odotetaan olevan.

 

[Pittää olla]

Tynamiittie, niin ku tuo Pillukka sannoo..

 

[erotkaa.]

Erotkaa, ennen kuin on liian myöhäistä. Miksi roikut ihmisessä, jota kohtaan et tunne mitään, ja joka on sinulle enemmänkin kaveri kuin elämänkumppani? Itse en ainakaan edes harkitsisi seurustelua kenenkään kanssa ellen tuntisi sitä toista kohtaan rakkautta, kiintymystä, intohimoa jne. Ja se huumaava tunnekin kuuluu asiaan.

 

[Lillukka.]

Tynamiittie, niin ku tuo Pillukka sannoo..

Ja sitä mieltäkö oli nynnerö. Plääh. tämä oli tältä osin tässä.

 

[ilimi]

Tynamiittie, niin ku tuo Pillukka sannoo..

Ja sitä mieltäkö oli nynnerö. Plääh. tämä oli tältä osin tässä.

Elä välitä tuosta..sehä hekumoi selevästi sun puolees....hihiii

 

[Saman kokenut]

Tiedän varsin hyvin miltä sinusta hämmentynytheini tuntuu. Itsellä aivan sama tilanne, tosin jo takana. Alkuvuonna aloitin samanmoisen suhteen ja se päättyi viime kuussa. Puolisen vuotta yritin saada tunteita tulemaan, muutakin kuin sitä kaveruutta ja mukavuutta. Mutta ei. Ihana mies kaikenkaikkiaan, mutta sitä tiettyä kipinää ei vain ollut, minun puoleltani. Mielestäni olisi ollut huijausta sitä toista kohtaan ja itseäni myös, jos olisin vain toisen tunteita säästääkseni jatkanut. Helppoa se ei ole, sanoa toiselle missä mennään ja miltä tuntuu, mutta pidemmän päälle se on se oikea ratkaisu. Voimia sinulle...ja onnea tulevaan.

 

[Lillukka.]

Tynamiittie, niin ku tuo Pillukka sannoo..

Ja sitä mieltäkö oli nynnerö. Plääh. tämä oli tältä osin tässä.

Elä välitä tuosta..sehä hekumoi selevästi sun puolees....hihiii

Juu en, rakkauresta se kaakkiki potkii -mie potkin takas.

 

[Vuodet vierii]

Totuus on se, että vaikka alkuvaiheessa tuntis kuinka vahvaa rakkautta ja onnen huumaa, vuosien kuluessa suurin osa parisuhteista rauhoittuu vain ystävydeksi. Noo, seksi ehkä jatkuu jne, mutta varsinainen hurma haaltuu ja rauhoittuu. Kokemusta on 20v ajalta. Ei siinä lopussa enää mitään ekstasia tuntunut. Ihanaa vaan oli kun välillä sai olla yksin, kun mies oli jossain työmatkalla, eikä kyllä ikävä ollut...

 

[been there, done that]

Tynamiittie, niin ku tuo Pillukka sannoo..

Ja sitä mieltäkö oli nynnerö. Plääh. tämä oli tältä osin tässä.

Elä välitä tuosta..sehä hekumoi selevästi sun puolees....hihiii

Juu en, rakkauresta se kaakkiki potkii -mie potkin takas.

Minä taas yritän yleensä potkia hieman kauemmaksi, mutta tuntuu vaan lisäävän tunteen paloa...

 

[Lillukka.]

No kauemmas minäkin, tietty. Tuo palo johtunee siitä, että sitä mitä ei voi saada, sitä (jotkut) haluaa. Ei sammu palo, ei, vaikka kuinka yrittää kylmää vettä niskaan kaataa.

 

[no]

heh, valitettavasti minulla on kassi täynnä kehnäsieniä ja sattui täyttymään juuri tuossa iltapäivällä, sen jälkeen vein äitiäni kauppaan ja nyt alan pilkkomaan sieniä kuivuriin, joten se siitä potkimisesta

 

[no]

ap:lle sanoisin, että voihan se kääntyä vielä vaikka mihin suuntaa. Ei sekään ole mikään tavoite, että alussa hullaannutaan ja sitten tulee äkkipysäys, kuin Laura Voutilainen laulaa.
Tutki itseäsi silloin kun olet erossa kumppanistasi, kaipaatko hänen seuraansa, kaipaatko yhteistä aikaa, kaipaatko hänen läheisyyttään. Toteutuuko arvomaailmanne ja tunnetko hänen seurassa, että tässä saan olla oma itseni ja minua halutaan seuraan.

 

[analysointo tuollaisista tapauksista]

Erotkaa, ennen kuin on liian myöhäistä. Miksi roikut ihmisessä, jota kohtaan et tunne mitään, ja joka on sinulle enemmänkin kaveri kuin elämänkumppani? Itse en ainakaan edes harkitsisi seurustelua kenenkään kanssa ellen tuntisi sitä toista kohtaan rakkautta, kiintymystä, intohimoa jne. Ja se huumaava tunnekin kuuluu asiaan.

Samaa mieltä kanssasi olen.

Vastaus ap:lle : pelkää olla yksin näes. elämän asenne tuollaisilla tapauksilla = joku pitää olla, ei uskalla olla yksin.

Tuollaiset ihmiset ovat pelkureita.
Ottavat toiselta mahdollisuuden pois, saada kohdata sen oikean sopivan naisen/ miehen.
ja pahinta olet epärehellinen itseäsi kohtaan, oikeastaan pilaat toisen elämän, pidät toista ja varsinkin itseäs hulluna.

miten joku voi elää noin? mainitsematta miten menee lakanoitten alla?
teeskenteletkö suurta rakkautta? kait mies joskus haluaa rakastella kanssasi?
siis miten tuolla osastolla pärjäilet ja jaksat kun et tunne miestä kohtaan yhtään mitään?

Kummastelen aina tuollaisia tapauksia.

 

[ei sointo ;D]

siis , vaan analyysi