mulla menee hermo omaan äitiin..

[vieras]

meillä on tuo poika oppinut,että vähän kun itkee jotakin lelua niin mummi ostaa.ruokaa syömään saadaan niin,että mummi lupaa jäätelön,karkin,yllätyksen jälkiruoaksi jos syö hyvin.
ollaan aika paljon tekemisissä ja tänään tulivat käymään.no poika selannut lelu lehteä ja sieltä taas pitäisi sitä tätä ja tuota saada.sanoin pojalle että mitään leluja ei osteta,entisilläkään ei leikitä,kun hajotetaan.

no mummille alkaa höpinä ja sillä aikaa luvannut taas ostaa,kun olin eri huoneessa.sanoin suoraan että mitään ei osteta et sinä,en minä.poika huutaa kitarisat levällään ja mummi kuiskaa että saat sinä sen.

mikä siinä on niin vaikeaa uskoa,että niitä romuja ei tarvi ostaa?meillä ei ole vara lypsää leluihin joka viikko rahaa ja seon loputon tie,jos sille alkaa.ja miksi se pitää ruokaa lahjoa jollain karkilla syömään?

 

[vieras]

jos mummo ostaa leluja, niin mikä on ongelma kun kerran teillä ei ole varaa? jos lapsella ei ole leluja, niin varmasti huutaa ja on ilkeä.

 

[ap]

jos mummo ostaa leluja, niin mikä on ongelma kun kerran teillä ei ole varaa? jos lapsella ei ole leluja, niin varmasti huutaa ja on ilkeä.

anteeksi vaan mutta huone on pullollaan leluja ja jos luit yhtään tarkemmin niin hajottaa jo olemassa olevia leluja (joululahjat ym) kun se saa mummilta niitä aina kun haluaa.ja kenellä oikeasti on varaa/haluja ostaa joka viikko leluja?miksi pitää lapsen joka halulle antaa periksi?

 

[tiedän mistä puhut!]

olen samaa mieltä. Entäpä, jos lelun sijasta lapsi saisikin jotain kivaa tekemistä mistä pitää. Ja niin huomaamatta se lelun vinkuminen vaihtuu vaikkapa peli pyyntöön mummin kanssa. Yhdessä voi olla hauska puuhata ihan mitä vaan eikä maksa mitään. Pistä poika vaikka maalaamaan vanhaa pyöräänsä uudeksi uudella spray maalilla mummin kanssa tai mitä vaan tietysti ikään sopivaa. Meitin 4v.maalasi just isänsä kanssa pyöränsä ja on siitä tosi ylpee