Mulla menee hermo tuohon 1,5-vuotiaaseen! En jaksa yhtään...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsy äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja viiden äiti:
Kotiäitien elämä on pitkääpinnaa vaativaa! Olis kiva jos kaikki päättäjätkin ymmärtäis sen ja siitä sais vähän inhimillisemmän korvauksen. Vaikka olenkin itse töissä niin arvostan kotiäitejä erittäin paljon, itse kotiäitinä olleena ja kohta taas kotiäidiksi palaavana. Voimia, se on nyt sitä aikaa ja eikö se 1,5 vuotias olekin loppujen lopuksi se maailman suloisin olento =)

ON! Maailman ihanin ja suloisin taapero. :) Mutta tänään on ollut hermot kireellä. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja bellezza:
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja bellezza:
kuulostaa aika kamalalta. lapsen kannalta.

Syyllistä nyt vielä väsynyttä äitiä :headwall:

Hirmu vaikeaa sanoa mitään tilanteeseen. Tuon ikäset on tuollasia vieterieläimiä :/ Itelle on onneksi siunaantunu rauhallinen lapsi niin ei oikein ole omaa kokemustakaan, miten taltuttaa energisempi tapaus. Jaksamista :hug:

väsymyksestä on kokemusta.
itse en nukkunu pahinpana aikana kun 2 tuntia yössä viikkojen ajan. ja piti jaksaa olla vauvan sekä 1 vuotiaankanssa.
mä tässä syyllistä ketään,mutta kuulostaa se kamalalle kun yksi puolikas päivä kotona saa hermot jo palaan.

Huoh. Minä olen ollut nukkumatta ainakin vuoden ja viiden vauvan kanssa yksin pärjännyt, kun mies oli töissä Timbuktussa jne. Mikä ihme pätemisen tarve naisilla aina on? Minäkin olen pärjännyt niin pakko muidenkin. Tiesitkö, että ihmiset on erilaisia? Niinkuin lapsetkin. Oma kuopus on ihan samanlainen kuin ap:n tapaus ja ymmärrystä kyllä riittää. Esikoisen aikana ei olisi riittänyt, mutta nyt olen oppinut, että lapset tosiaan ovat erilaisia...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja papu:
miksi päästät niin pienen rappusiin?laita portti! muuten voimia!

On portti, osaa itse avata sen.

Pitäisköhän sille asialle tehdä jotain?

Niin? Mitä? Kerro se mulle. On vaihdettu eka portti toiseen, ekan sai auki, ja nyt osaa avata tän toisenkin. Ostaa kolmas portti? Oppii kyllä senkin aukaisemaan, en tiedä mikä einstein on mutta ei näytä olevan ongelma portin aukaisu. Oon laittanut teipilläkin mutta saa senkin revittyä pois.

Meillä on ihan sama juttu. Esikoisen huoneen oveen on laitettu portti ja sitku se ei saanut sitä auki, kun vaihettiin lukkoa, niin repi saranoiltaan irti... Että ymmärrän kyllä hyvin :)

Ihana että joku ymmärtää mua. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Osittain ymmärrän tunteesi, mutta.. Ehkä riehuminen on lapsesi tapa saada huomiota sinulta. Leikkikää, lukekaa, touhutkaa yhdessä. Anna aikaasi lapselle ilman, että hänen tarvitsee tehdä tuhmuuksia.

Olen lukenut (tänään ainakin 10 kirjaa), käyty ulkona (siellä satutti itsensä kaatuessaan kun ei uskonut ettei saa juosta alamäkeen, mä työnsin rattaita, joissa ei halunnut istua...) ja koottu palapelejä sisällä. Eli touhuttu on ja silti riekkuu... :(

1,5 vuotias ja oletat hänen käyttäytyvän, kuin 4v. Ei ihme, että hermo menee... ei uskonut, että ei saa juosta? Ei ehkä ymmärtänyt kuitenkaan. Ei noin pieni paljon palapeleistä jaksa innostua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Osittain ymmärrän tunteesi, mutta.. Ehkä riehuminen on lapsesi tapa saada huomiota sinulta. Leikkikää, lukekaa, touhutkaa yhdessä. Anna aikaasi lapselle ilman, että hänen tarvitsee tehdä tuhmuuksia.

Olen lukenut (tänään ainakin 10 kirjaa), käyty ulkona (siellä satutti itsensä kaatuessaan kun ei uskonut ettei saa juosta alamäkeen, mä työnsin rattaita, joissa ei halunnut istua...) ja koottu palapelejä sisällä. Eli touhuttu on ja silti riekkuu... :(

Meillä sama juttu, mutta mä pidän lapsen kädestä kiinni alamäissä, ettei pääse juoksemaan. Sinä olet äiti, sinä päätät, ei lapsi! Kyse on sun lapsen turvallisuudesta!

Tää yksityiskohta ei tullut mieleenikään, lienen väsynyt ajattelemaan... :( Mutta ei se kädestä pitäminen koko päivän ajan onnistu.

Ei tietenkään onnistu. Meilläkin on tänään tyhjennetty kaikki keittiön kaapit, jotka löytyvät siltä korkeudelta mihin lapsi ylettyy. Hajotettu melkein dvd-soitin, revitty tietokoneesta joku osa irti, kiivetty jääkaappiin (!) jne. Ja tosiaan minä en käy edes vessassa ilman tuota taaperoa, mutta siltikin se kerkee tekemään kaikenlaista. Ja just kun esim yritän tehdä ruokaa, niin ilmeisesti ei kestä sitä, että ei saa äidin huomiota sillon ja sit täytyy tehdä tuhoja :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja bellezza:
Alkuperäinen kirjoittaja Kiin:
Alkuperäinen kirjoittaja bellezza:
kuulostaa aika kamalalta. lapsen kannalta.

Syyllistä nyt vielä väsynyttä äitiä :headwall:

Hirmu vaikeaa sanoa mitään tilanteeseen. Tuon ikäset on tuollasia vieterieläimiä :/ Itelle on onneksi siunaantunu rauhallinen lapsi niin ei oikein ole omaa kokemustakaan, miten taltuttaa energisempi tapaus. Jaksamista :hug:

väsymyksestä on kokemusta.
itse en nukkunu pahinpana aikana kun 2 tuntia yössä viikkojen ajan. ja piti jaksaa olla vauvan sekä 1 vuotiaankanssa.
mä tässä syyllistä ketään,mutta kuulostaa se kamalalle kun yksi puolikas päivä kotona saa hermot jo palaan.

Huoh. Minä olen ollut nukkumatta ainakin vuoden ja viiden vauvan kanssa yksin pärjännyt, kun mies oli töissä Timbuktussa jne. Mikä ihme pätemisen tarve naisilla aina on? Minäkin olen pärjännyt niin pakko muidenkin. Tiesitkö, että ihmiset on erilaisia? Niinkuin lapsetkin. Oma kuopus on ihan samanlainen kuin ap:n tapaus ja ymmärrystä kyllä riittää. Esikoisen aikana ei olisi riittänyt, mutta nyt olen oppinut, että lapset tosiaan ovat erilaisia...

huoh vaan.
eiköhän väsymys ole kaikille äideille tuttua,joillekkin unettomuus ja se on vakavaa. mä saan vasta nyt kiinni unirytmistä ja tarvin siihen lääkkeet.
sanoin vaan että kuulosti mun korvaan pahalle.

ap:lle tsemppiä,eiköhän se siitä. toivottavasti pääset nauttiin rauhallisimmistakin vapaapäivistä,ne on kultaakin arvokkaampia kun on lapsia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja er:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Osittain ymmärrän tunteesi, mutta.. Ehkä riehuminen on lapsesi tapa saada huomiota sinulta. Leikkikää, lukekaa, touhutkaa yhdessä. Anna aikaasi lapselle ilman, että hänen tarvitsee tehdä tuhmuuksia.

Olen lukenut (tänään ainakin 10 kirjaa), käyty ulkona (siellä satutti itsensä kaatuessaan kun ei uskonut ettei saa juosta alamäkeen, mä työnsin rattaita, joissa ei halunnut istua...) ja koottu palapelejä sisällä. Eli touhuttu on ja silti riekkuu... :(

1,5 vuotias ja oletat hänen käyttäytyvän, kuin 4v. Ei ihme, että hermo menee... ei uskonut, että ei saa juosta? Ei ehkä ymmärtänyt kuitenkaan. Ei noin pieni paljon palapeleistä jaksa innostua.

Jaksaa innostua palapeleistä! Koko ajan kantaa kirjoja ja palapelejä mulle. Tykkää koota muumi-nuppipalapeliä ja muitakin. :) Tää on ainoa lapsi meillä, en ehkä (vieläkään) tajua miten 1,5v. lapsen pitäisi käyttäytyä, oon tyhmä (JA VÄSYNYT) tunnustan. Oon kyllä huomannut, että tajuaa puhetta, kieltoja ja käskyjä mutta ei halua totella. Tunnustan kuitenkin, että oon vissiin sen verran tyhmä etten tajua itsekään kaikkea... onneksi on viisaampiakin äitejä, te siellä, jotka osaatte auttaa tällaista tolloa... :(
 
kun oon saanut purkaa tuntoja tänne. Lapsi nukkuu vielä parisen tuntia, toivottavasti. Sitten on pari tuntia aikaa kunnes mies tulee töistä, täytyy yrittää kestää etten taas menetä hermojani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja er:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Osittain ymmärrän tunteesi, mutta.. Ehkä riehuminen on lapsesi tapa saada huomiota sinulta. Leikkikää, lukekaa, touhutkaa yhdessä. Anna aikaasi lapselle ilman, että hänen tarvitsee tehdä tuhmuuksia.

Olen lukenut (tänään ainakin 10 kirjaa), käyty ulkona (siellä satutti itsensä kaatuessaan kun ei uskonut ettei saa juosta alamäkeen, mä työnsin rattaita, joissa ei halunnut istua...) ja koottu palapelejä sisällä. Eli touhuttu on ja silti riekkuu... :(

1,5 vuotias ja oletat hänen käyttäytyvän, kuin 4v. Ei ihme, että hermo menee... ei uskonut, että ei saa juosta? Ei ehkä ymmärtänyt kuitenkaan. Ei noin pieni paljon palapeleistä jaksa innostua.

Jaksaa innostua palapeleistä! Koko ajan kantaa kirjoja ja palapelejä mulle. Tykkää koota muumi-nuppipalapeliä ja muitakin. :) Tää on ainoa lapsi meillä, en ehkä (vieläkään) tajua miten 1,5v. lapsen pitäisi käyttäytyä, oon tyhmä (JA VÄSYNYT) tunnustan. Oon kyllä huomannut, että tajuaa puhetta, kieltoja ja käskyjä mutta ei halua totella. Tunnustan kuitenkin, että oon vissiin sen verran tyhmä etten tajua itsekään kaikkea... onneksi on viisaampiakin äitejä, te siellä, jotka osaatte auttaa tällaista tolloa... :(

Toki tuon ikäinen ymmärtää jo monta asiaa, muuta en mä oikeesti oleta, että mun saman ikäinen KUUNTELEE mua pätkääkään jossain leikkikentällä. Eikä nämä ymmärrä tällaisia "älä juokse, voit kaatua". Asioiden pitää olla yksinkertaisia ja vanhemman tehtävä on huolehtia siitä turvallisuudesta. EI sitä voi tämän ikäisen itsensä kontolle jättää. Mulla on poika pph:ssa ja vapaapäivät on luksusta. Asenne ratkaisee. Jos väsytttää, niin mene lapsen kanssa päikkäreille. Sit taas jaksaa!
 
Lapsesi taitaa olla riiviö- ja hirviöiän välimaastossa. =) Näin mä määrittelen ton vaiheen...alkaa pikkuhiljaa ymmärtää mut pitää kuitenkin testata koko ajan onko äippä tosissaan. Omani touhuja seuratessa vakuutuin siitä että on niillä omat suojelusenkelit. Pahimmilla varmaan useampi. Ei kukaan pikkulapsi vois muuten selvitä siitä vaiheesta hengissä. =) Mä olen kotiäiti ja tuossa vaiheessa oli pinna usein tiukalla. Helpotti kun päätin että on paljon asioita joita ei ole pakko kieltää. Esim mitä se haittaa jos tyhjentää kattilakaapin ja jotain laatikkoja saa tonkia...mulla meni paljon vähemmän aikaa ja energiaa siihen tavaroiden kaappiin survomiseen kuin siihen jatkuvaan kieltämiseen.

Tsemppiä! Meillä on ainakin ollut muutaman kuukauden jo paljon helpompaa ja lapsi on nyt 2,5v.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja papu:
miksi päästät niin pienen rappusiin?laita portti! muuten voimia!

On portti, osaa itse avata sen.

Pitäisköhän sille asialle tehdä jotain?

Niin? Mitä? Kerro se mulle. On vaihdettu eka portti toiseen, ekan sai auki, ja nyt osaa avata tän toisenkin. Ostaa kolmas portti? Oppii kyllä senkin aukaisemaan, en tiedä mikä einstein on mutta ei näytä olevan ongelma portin aukaisu. Oon laittanut teipilläkin mutta saa senkin revittyä pois.

No minkäslainen lukkkosysteemi siinä portissa on? Meillä on takapuolella vähän alempana sellanen mikä-lie-niminen työnnettävä salpa, siis metallitappi työnnetään seinässä olevaan lenksuun. Ei yllä siihen ja se on muutenkin tiukka.

Toiset vaan on vilkkaampia, mutta kyllä nekin siitä kasvaa ja oppii vähän järkevämmäksi! Voimia ap!
 
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja er:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vierastaja:
Osittain ymmärrän tunteesi, mutta.. Ehkä riehuminen on lapsesi tapa saada huomiota sinulta. Leikkikää, lukekaa, touhutkaa yhdessä. Anna aikaasi lapselle ilman, että hänen tarvitsee tehdä tuhmuuksia.

Olen lukenut (tänään ainakin 10 kirjaa), käyty ulkona (siellä satutti itsensä kaatuessaan kun ei uskonut ettei saa juosta alamäkeen, mä työnsin rattaita, joissa ei halunnut istua...) ja koottu palapelejä sisällä. Eli touhuttu on ja silti riekkuu... :(

1,5 vuotias ja oletat hänen käyttäytyvän, kuin 4v. Ei ihme, että hermo menee... ei uskonut, että ei saa juosta? Ei ehkä ymmärtänyt kuitenkaan. Ei noin pieni paljon palapeleistä jaksa innostua.

Jaksaa innostua palapeleistä! Koko ajan kantaa kirjoja ja palapelejä mulle. Tykkää koota muumi-nuppipalapeliä ja muitakin. :) Tää on ainoa lapsi meillä, en ehkä (vieläkään) tajua miten 1,5v. lapsen pitäisi käyttäytyä, oon tyhmä (JA VÄSYNYT) tunnustan. Oon kyllä huomannut, että tajuaa puhetta, kieltoja ja käskyjä mutta ei halua totella. Tunnustan kuitenkin, että oon vissiin sen verran tyhmä etten tajua itsekään kaikkea... onneksi on viisaampiakin äitejä, te siellä, jotka osaatte auttaa tällaista tolloa... :(

Toki tuon ikäinen ymmärtää jo monta asiaa, muuta en mä oikeesti oleta, että mun saman ikäinen KUUNTELEE mua pätkääkään jossain leikkikentällä. Eikä nämä ymmärrä tällaisia "älä juokse, voit kaatua". Asioiden pitää olla yksinkertaisia ja vanhemman tehtävä on huolehtia siitä turvallisuudesta. EI sitä voi tämän ikäisen itsensä kontolle jättää. Mulla on poika pph:ssa ja vapaapäivät on luksusta. Asenne ratkaisee. Jos väsytttää, niin mene lapsen kanssa päikkäreille. Sit taas jaksaa!

Ei väsytä niinkään fyysisesti vaan enemmänkin henkisesti... oon jotenkin toisessa maailmassa tai ehkä enemmänkin niin hermostunut etten enää jaksa ajatella järkevästi kun vaan v*tuttaa koko ajan. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja papu:
miksi päästät niin pienen rappusiin?laita portti! muuten voimia!

On portti, osaa itse avata sen.

Pitäisköhän sille asialle tehdä jotain?

Niin? Mitä? Kerro se mulle. On vaihdettu eka portti toiseen, ekan sai auki, ja nyt osaa avata tän toisenkin. Ostaa kolmas portti? Oppii kyllä senkin aukaisemaan, en tiedä mikä einstein on mutta ei näytä olevan ongelma portin aukaisu. Oon laittanut teipilläkin mutta saa senkin revittyä pois.

No minkäslainen lukkkosysteemi siinä portissa on? Meillä on takapuolella vähän alempana sellanen mikä-lie-niminen työnnettävä salpa, siis metallitappi työnnetään seinässä olevaan lenksuun. Ei yllä siihen ja se on muutenkin tiukka.

Toiset vaan on vilkkaampia, mutta kyllä nekin siitä kasvaa ja oppii vähän järkevämmäksi! Voimia ap!

Eka oli sellainen "haitarimalli", joka nostettiin ylöspäin niin meni kasaan ja aukesi mutta lapsi keksi sen heti. Nyt on sellainen lukkoon menevä, joka täytyy avata kuin ovi (en jaksa ja osaa selittää tarkemmin) mutta tää aukaisee senkin. Ja oli jossain vaiheessa teipillä kiinni, mutta sai sen teipin revittyä. Ajattelin että jos laitan nippusiteellä kii mutta sit en pääse itsekään kulkemaan ja aina pitäisi leikata nipparit poikki ja laittaa uusi (=maksaa!).
 
täällä samanlainen pikku kaveri. On ihan eri maata kun isosiskonsa. Mikään asia ei jää tältä pojalta huomaamatta, suosikkihommia on roskisten tonkiminen, hyllyssä kiipeily tai vessaharjan kanssa heiluminen.

Mun mielestä tylsistyy nopsempaan kun sisarensa ja senpä takia me ollaankin mahdollisimman paljon pihalla, tollasella aidatulla puistoalueella sekä aamu- että iltapäivä. Saa siellä touhuta, kiivetä ja riehua niin ettei kotona sitten jaksa niin paljon enää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Eka oli sellainen "haitarimalli", joka nostettiin ylöspäin niin meni kasaan ja aukesi mutta lapsi keksi sen heti. Nyt on sellainen lukkoon menevä, joka täytyy avata kuin ovi (en jaksa ja osaa selittää tarkemmin) mutta tää aukaisee senkin. Ja oli jossain vaiheessa teipillä kiinni, mutta sai sen teipin revittyä. Ajattelin että jos laitan nippusiteellä kii mutta sit en pääse itsekään kulkemaan ja aina pitäisi leikata nipparit poikki ja laittaa uusi (=maksaa!).

Meillä myös muksu saanut 1v2kk ikäisestä portit auki. Sen jälkeen ruvettiin pitämään huoneiden ovia kiinni, ettei pääse juoksemaan portaisiin (siis esim. yläkerrassa on erillinen aulatila, joten jossain huoneessa oleskellessa sen ovea voi pitää kiinni). Sitten kun alkoi ylttää ovien kahvoihin, lisättiin oviin lukot. Kunhan avainta ei pidä lukossa paikallaan, nuo pitävät.
 
Ulos leikkimään, niin ylimääräiset energiat purkautuu.. Meillä kanssa saman ikäinen poika ja kyllä sadepäivinä (kun ei itse ulos mennä, vaikka pitäisi) on hermot kireällä. Silloin lähdetään joko kyläilee tai kiertelee kauppoja ja kirpputoreja. Kaiken maailman viritelmät laitettu meillä kaapinoviin yms, jotta vähän rajottuu pojan meno.. Mut eihän sitä aina voi jaksaa kukaan.. joten tiedän tunteen.
 
semmosia nuo taaperot on, ole onnellinen että sulla on perusterve lapsi, miten jos omasi olisikin erityislapsi esimerkiksi. yleensä sitä nautitaan kun on vapaa päivä ja saa viettää aikaa kotona omien lasten kanssa.
niinhä se on että monesti töissä pääsee helpommalla kun kotona olemalla,
 
Mun 1½-vuotias poika on ihan mahdoton menijä ja ulos on päästävä kahdesti päivässä purkamaan energiaa tai muuten alkaa sisällä paikat hajoomaan. Ulkona saa kiipeillä turvallisilla paikoilla, saa juosta, saa heittää palloa, saa kolkutella kepukoilla puita, saa kaivaa, saa tonkia ja saa riehuakin. Kun tullaan sisälle niin on huomattavasti rauhallisempi. Sisäleikeissä pojalla ei riitä vielä mielenkiintoa mihinkään pidempiaikaiseen vaan touhu on lähinnä tavaroiden levittämistä ja laatikoiden tyhjäämistä.

Etsikää ulkoa kiva ja turvallinen leikkipaikka, jossa lapsi saa rauhassa toteuttaa itseään. Meillä tuo tuntuu oikein esittävän temppujaan, kun ollaan kotona ja yritän kieltää. Mutta pihalla saa tehdä eikä ne pöllöydetkään niin kiinnosta, kun ei koko aikaa komenneta ja kielletä ;)
 
Noin pienelle ei tahdo sana vaikuttaa eikä muistua. Parempi on sanomisen perään mennä paikalle ja nostaa lapsi pois kielletystä paikasta tai puuhasta, määrätietoisesti vaan, vaikka väsyttäisi. Siitä on se hyöty että lapsi vähitellen uskoo että se on totta.
Se mitä itse kadun oli, että kehuttua tuli liian vähän, kun oli väsymistä. Lapsi kaipaa ylistystä joka päivä, tosin aikuinenkin. Ja kosketus rauhoittaa parhaiten, hellässä ja joskus tiukemmassakin kosketuksessa on taikavoimaa. Lapsihan on kuin apinanpoikanen joka haluaisi aina olla emon turkissa kiinni. Ihmislapsi joutuu olemaan jo varhain erossa emostaan ja voi sitten eron jälkeen purkaa hämmennystään levottomalla häsläämisellä, kun ei muutakaan osaa. Kyllä sinä tästä selviät, kun osaat tällä tavalla hakea apua muilta!Taitaa muuten olla älykäs lapsi!
 

Similar threads

V
Viestiä
9
Luettu
609
V
K
Viestiä
1
Luettu
254
Aihe vapaa
kiitosjaanteeksi
K

Yhteistyössä