Mulla on niin syyllinen olo, voisiko joku kuunnella?! :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen äippä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen äippä

Vieras
Kun tulin raskaaksi, välit isovanhempiini melkeinpä voisi sanoa että katkesivat! Enää ei tullut niitä joka päiväisiä soittoja ja mitä kuuluu puheluita eikä tekstareita mummolta... :( Mummo siis ei vissiin oikein hyväksynyt että minusta tulee äiti vaan yrittää kieltää asian!
Monta kuukautta meni ennenkuin minä soitin ja se päivä oli tänään! Ukki vastaa puhelimeen ja meillä juttu luisti paitsi ei niinkuin olisin kuitenkin toivonut...
Noh, uskalsihan se ukki kuitenkin kysyä paljonko on aikaa vielä laskettuun aikaan, ja siihen on enää 2 viikkoa. Ukki sanoi, että mummo on kipeä. Sydän ei toimi kunnolla, se vapisee ja tärisee eikä ole lääkkeitä! Mummo ei sais ottaa nyt turhaa stressiä mutta sitä se ottaa, nimittäin minusta. On aina ottanut!
Pyysin mummoa puhelimeen ja mummo oli hiljainen ja outo....
Yhtäkkiä se sanoi että pitää mennä juomaan vettä ja puhelu katkesi siihen. Siis mummo ei voi enää edes puhua kanssani kun hänellä tulee niin huono olo! Soitin kerran aiemmin ja hän lopetti puhelun äkkiä sanomalla että tärkeä ohjelma alkaa!!! Ei hän ole ennen ollut tuollainen...

On siis syyllinen olo siitä että mummo voi huonosti, enkä taida enää soittaa enkä pitää yhteyttä kun tämä on näin vaikeaa! Kuolee vielä siihen ku aiheutan hälle niin paljon stressiä...

Onko muilla ollut samantyyppistä ongelmaa, että joku perheestä ei oo hyväksyny että oot saamassa lapsen? Miten kävi?
 

En osaa kommentoida asiaa muuten kuin, että jospa mummosi on mustasukkainen syntymättömälle lapsellesi? Oli ajattellut, että hoitaisit häntä enemmän ja pettyi kun hommat ei menneetkään hänen kuvitelmiensa mukaan?`
 
Hitto mikä marttyyri mummo, ei kannata vaivautua pitämään yhteyttä jos tollai käyttäytyy, sullekin tulee vaan paha mieli. Voisitko kuitenkin ukin kanssa jutella ja pitää yhteyttä? Keskity itseesi ja vauvaan ja muista että et todellakaan ole syyllinen mummisi voinnista..
 
kovin nuori teiniäippä, niinkuin luulen, niin mummosi on yksinkertaisesti huolissaan sinusta ja pärjäämisestäsi. Kunhan vauva syntyy, luulen, että mummosikin tykästyy lapseen niin, että välitkin pikkuhiljaa korjaantuvat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jos olet:
kovin nuori teiniäippä, niinkuin luulen, niin mummosi on yksinkertaisesti huolissaan sinusta ja pärjäämisestäsi. Kunhan vauva syntyy, luulen, että mummosikin tykästyy lapseen niin, että välitkin pikkuhiljaa korjaantuvat.

Niin jos vielä on elossa! No olenhan minä nuori, 18 vuotias ja ehkäpä syy on siinä...
Ja että opiskelut jäi kesken on mummolleni maailmanloppu! Toivottavasti kaikki vielä kääntyy hyväksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Jos olet:
kovin nuori teiniäippä, niinkuin luulen, niin mummosi on yksinkertaisesti huolissaan sinusta ja pärjäämisestäsi. Kunhan vauva syntyy, luulen, että mummosikin tykästyy lapseen niin, että välitkin pikkuhiljaa korjaantuvat.

Niin jos vielä on elossa! No olenhan minä nuori, 18 vuotias ja ehkäpä syy on siinä...
Ja että opiskelut jäi kesken on mummolleni maailmanloppu! Toivottavasti kaikki vielä kääntyy hyväksi.

Oli nuori tai ei, ni silti tuo ei ole minusta mummolat fiksua käytöstä!!
Niin ja onko kyseessä sinun mummu vai lapsen mummu?
jos sinun mummu, ni käske äitis puhua äidilleen järkeä päähän, et lopettaa tuollaisen esityksen heti alkuunsa, jos haluaa viel olla lapsenlapsensa kans tekemisissä.. jos taas kyseessä on sun äitis, ni sanosin et nyt loppu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja pia:
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Tiedäthän, että vika on sun mummossa ei sussa? Jos sen sydän pettää ja se kuolee pois, vika ei ollut sun.

näin juuri!

Vika on mummossa, mutta tulee vaan syyllinen olo kun hällä nyt ei muuta stressin aiheuttajaa ole kun minä! Enkä tajua mitä se minusta stressaa niin että sydän ei kohta toimi....:(
Jos mulle on joskus jotain tapahtunu niin oon kuullut että mummo on joutunut johonkin laitteeseen mistä saa ilmaa kun oma hengitys ei enää toiminut...
Kun kerran pienenä karkasin kotoa niin joutui siis tähän laitteeseen...
 
Ompa kurja tilanne. Mutta muista ap että sä et oo syyllinen mummosi vointiin ja raskaus ei oo syy käyttäytä noin hänen taholtaan. Ehdotan minäkin että oot nyt pitämättä yhteyttä ja keskityt omaan tilanteeseesi ettei tuu turhaa lastia nyt kun oot aivan loppusuoralla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja asr:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Jos olet:
kovin nuori teiniäippä, niinkuin luulen, niin mummosi on yksinkertaisesti huolissaan sinusta ja pärjäämisestäsi. Kunhan vauva syntyy, luulen, että mummosikin tykästyy lapseen niin, että välitkin pikkuhiljaa korjaantuvat.

Niin jos vielä on elossa! No olenhan minä nuori, 18 vuotias ja ehkäpä syy on siinä...
Ja että opiskelut jäi kesken on mummolleni maailmanloppu! Toivottavasti kaikki vielä kääntyy hyväksi.

Oli nuori tai ei, ni silti tuo ei ole minusta mummolat fiksua käytöstä!!
Niin ja onko kyseessä sinun mummu vai lapsen mummu?
jos sinun mummu, ni käske äitis puhua äidilleen järkeä päähän, et lopettaa tuollaisen esityksen heti alkuunsa, jos haluaa viel olla lapsenlapsensa kans tekemisissä.. jos taas kyseessä on sun äitis, ni sanosin et nyt loppu!

Kyseessä on oma mummoni, isäni äiti, isäni on kuollut, mutta jos eläisi niin varmasti puhuisi järkeä! Oma äitini on sanonut että tyhmää käytöstä mutta kuulemma mummo on ollut tuollainen aina, että jos jokin ei häntä miellytä, esimerkiksi nyt minun tuleva vauva niin mummo on ajatellut ettei ole mitään vauvaa eikä mitään!!

 
kuules ap, nyt katkaiset napanuoran mummon ja sinun väliltä ja sanot mummolles, että se on sulle rakas ja tärkeä edelleenkin, mutta kaikkein rakkain sinulle on oma lapsesi!!
Mä tiedätkö en usko tuohon, että mummon sydän vaivat oikeesti johtus sinusta.. taitaa mummos tietää mistä narusta vetää, et saa sut katumapäälle!!
 
Jos jollain on aihetta olla loukkaantunut, niin se olet mielestäni sinä. Sinusta on tulossa äiti ja tarvitsisit nyt lähimmäistesi tukea etkä syyllistämistä. Sinun prioriteettisi on nyt vauva. Jollei mummo ymmärrä tätä, se on hänen oma häpeänsä! Ehkä ei kannata soitella hetkeen. Antaa mummon itse ottaa yhteyttä, jos haluaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
no kyllä saisin minäki sydärin vaikka 5kymppisenä jos mun 18v tyttö tulis raskaaks. olisin niiiiiiin pettynyt.

No vaikka katuis mutta tarviiko koko elämäänsä murjottaa :(
Se on iloinen asia mistä minun mielestä kaikkien pitäis iloita! :)
Kaikki, siis onneksi kaikki muut perheestä, sukulaisista on todella innoissaan ja onnellisia :)
Taidan jättää mummon nyt yksin miettimään ja ottakoot yhteyttä jos tahtoo!
 
Minusta kuulostaa siltä että mummosi yrittää manipuloida sinua. Mitä isäsi/äitisi (jonka äidistä on kyse) on mieltä äitinsä käytöksestä?

Ei ole mitenkään millään tavalla mahdollista että olisi SINUN syysi että joltakulta pettää sydän.
Ehkä sinun pitäisi kirjoittaa mummolle kirje, jossa harmittelet että sinulle niin rakas mummo, tuki ja turva, kääntää yhtäkkiä selkänsä kun sinä sait osaksesi suuren onnen ja kasvatat vatsassasi uutta elämää eikä ole onnellinen puolestasi.
 
Joopa joo. Pistä stoppi, juttele pappasi kanssa jos haluat, mutta älä edes pyydä mummoa puhelimeen.

Minulla on äiti jonka sydänsairauden olen aiheuttanut. Jopa oma siskoni on minulle sanonut täysin vakavissaan että on minun syyni että äidillä on sydänsairaus kun olin niin kamala kersa että sen hänelle aiheutin.
Juu, ja nuorempana tunsin jopa syyllisyyttä siitäkin. :kieh:
En enää tunne syyllisyyttä mistään. Ei ne sydänsairaudet kenenkään ihmisen vika ole, eikä toiselle pysty sellaista aiheuttamaan, vaikka haluaisi.
Välit kyllä pistin äitiini poikki jossain vaiheessa ja mahtava tunne kuin taakka olisi poistettu hartioilta kun ei tarvitse valitusta ja syyllistystä milloin mistäkin kuunnella.

Eli ei ole sinun vikasi missään tilanteessa mitä mummosi itselleen tekee. Hän manipuloi sinua ja varmasti kaikkia muitakin lähipiirissään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
no kyllä saisin minäki sydärin vaikka 5kymppisenä jos mun 18v tyttö tulis raskaaks. olisin niiiiiiin pettynyt.

No vaikka katuis mutta tarviiko koko elämäänsä murjottaa :(
Se on iloinen asia mistä minun mielestä kaikkien pitäis iloita! :)
Kaikki, siis onneksi kaikki muut perheestä, sukulaisista on todella innoissaan ja onnellisia :)
Taidan jättää mummon nyt yksin miettimään ja ottakoot yhteyttä jos tahtoo!

Ei ole mitän aihetta olla pettynyt koska mitä ilmeisemmin haluat itse tätä lasta ja vaikka olet nuori niin olet kuitenkin 18 täyttänyt. Jollaintasolla ymmärtäisin mummosi reagoimisen jos olisit n. 14 - 16 v. Silloinkin ymmärtäisin tuollaisen käyttäytymisen max. parin viikon ajan kunnes on asian saanut mielessään käsiteltyä.

Hyvä päätös on jättää mummo nyt yksin miettimään, mutta jos hän sitten päättää jossain vaiheessa ottaa yhteyttä ja tulee vähänkin voivottelua raskaudestasi/lapsestasi niin kysäisepä ystävällisesti että minkäs ikäisinä silloin entisaikaan yleensä se ensimmäinen lapsi saatin? :saint:
Entisaikaan se ensimmäinen lapsi tuli yleensä hyvin pian naimisiin menon jälkeen (aika monesti ei kestänyt sitä 9 kk naimisinmenosta kun lapsi jo syntyi ;) ) ja naimisiin mentiin monesti nuorena jo silloin 18-19 vuotiaana ja joskus haettiin presidentiltä lupaa että päästiin jo 17 v. naimisiin.

:xmas:
 

Uusimmat

Yhteistyössä