mulla on niin tuskainen olo!!!:(((

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pimeyden sydämessä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pimeyden sydämessä

Vieras
äsken kävin taas vessassa itkemässä eikä kukaan huomannut. mulla on vaan niin epätoivoinen ja tuskainen olo:( mä koen olevani niin epäonnistunut joka suhteessa,täysi nolla!

en mä oikein osaa edes kirjoittaa kaikkea mikä mua vaivaa,pää on niin sekaisin.
joka helvetin päivä on yhtä taistelua pahan olon ja jaksamisen kanssa,mitä elämää tää muka on?! pelkkä sängystä ylös nousu vaatii suuria ponnistuksia ja uusi päivä tietää taas uutta taistelua vain.

mä olen niin yksin tän kaiken kanssa,en tiedä enää kuinka kauan mä jaksan!!! kaikki alkaa tuntua jotenkin epätodelliselta,synkältä.. en saa mitään aikaiseksi,lapset olen saanut jotenkuten kasvatettua.. mutta työhönmenoa esim en kykene edes ajattelemaan. enhän meinaa selvitä edes kotona! mies ei ymmärrä mitä käyn läpi, kuinka mä olen niin lopussa.. onhan mulla tuttuja,sukulaisia... mutta ei ne näe kuinka paha olo mulla on.

kun olisi joku jolle voisi kaunistelematta vuodattaa tän kaiken,ilman syyllistämistä,vähättelyä,ymmärtämättömyyttä....joku joka silittäisi ,pitäisi lähellä ja vakuuttaisi että kaikki kääntyy parhain päin. mutta ei,mä tunnen olevani pelkkä tyhjä kuori,joka yrittää jotenkuten sinnitellä päivästä toiseen. teen joka päivä samat asiat,hoidan kodin hoidan lapset,soitan virastoihin tms. välttämättömiin.. joka hetki tuntuu että nämä on tasan viimeiset voimanrippeet mitä mulla on:(

MÄ EN JAKSA KOHTA ENÄÄÄÄ!!!!! *itkee*
 
:hug::hug: tuntemattoman virtuaalihalaus ei varmaan paljoa lohduta. Mutta halaan silti ja silitän.
Kaikki voi vielä kääntyä paremmaksi. Usko pois ja voi kääntyä siltikin, vaikket jaksaisi uskoa siihen itse.
Valoa alkavaan marraspimeyteesi, toivoa ja valonpilkahduksia.:hug:
 
masennus vaan, mut hei usko pois joka päivää meillä jokaisella on taistelu, sulla on vaan liian paljon negativista, se tarkoita että olet vaan masentunut jostain ja sua jotain asia vaiva tai asiat
 
Olen käynyt saman läpi ja olen yhä vasta parantumisvaiheessa.

Minäkin suosittelisin, että menisit juttelemaan ammattilaiselle. Tiedän, että se tuntuu turhalta, mutta ei se ole turhaa.

Ja tärkeää on muistaa, että on sallittua tuntea niinkuin tunnet. Et tee mitään väärää, mutta velvollisuutesi ja oikeutesi äitinä,vaimona ja ennen kaikkea ihmisenä on hakea apua.

:hug:
 
[QUOTE="vieras";22356673]käy juttelee ammattiauttajan kanssa. oikeesti. koita jaksaa ees varata se aika ja mennä sinne.[/QUOTE]

mä käyn terapiassa kyllä ja yritän päästä psykoterapiaan,mutta eihän ne sentään ihmeitä tee.
 

Similar threads

Yhteistyössä