mummo ja alkoholi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
Hei!

Minulla on 6- ja 7-vuotiaat lapset. Heidän mummonsa on työelämässä, mutta viikonloppuisin mökki on pimeänä ja alkoholia nautiskellaan enemmän tai vähemmän hallitusti.

Mummo on minun ex-anoppi ja hänellä on 9-vuotias lapsi. Haluaisin säilyttää heihin hyvät välit, mutta alkoholi sotkee asiat. Olen ottanut yhteen pappapuolen kanssa tästä alkoholin käytöstä. Olen muutaman kerran keskustellut mummon kanssa ja vedonnut heitä olemaan raittiina silloin harvoin kun lapseni ovat siellä kylässä. Lasten isä on kanssani yhtämieltä.

En ole kuitenkaan voinut luottaa heihin. Olen epäillyt alkoholin käyttöä lähinnä hajun perusteella, mutta kerran alkoholinkäyttö tuli selkeästi esille. Lapset olivat isänsä kanssa kyseisessä mummolassa pari yötä. Heidän oli tarkoitus järjestää nuorimmaiseni synttärit, johon myös minä ja minun sukulaiseni osallistuisivat. Pappapuoli yritti pitää vieraille seuraa, vaikka sammahtelikin välillä sohvalle. Mummo oli niin huonossa kunnossa, ettei kyennyt nousemaan sängystä ylös.

Lapseni eivät mene enää sinne ilman isäänsä. He ovat olleet yötä isomummonsa luona ja tavanneet tätiänsä, mummoansa ja pappapuoltansa siellä.

Isä kuitenkin asuu kaukana ja lapset näkevät häntä noin 2 kertaa vuodessa. Lapset jo kyselevät, koska ja miksi he eivät saa mennä kyseiseen mummolaan ja nähdä tätiään. Mitä heille vastaisin?
 
Minulla oli hiukan samanlainen tilanne joitakin vuosia sitten tai on edelleen...Äitini 60 v.ja rapiat päälle, seurusteli nuoremman miehen(30v) kanssa useita vuosia ja se heidän yhteiselämä oli lähinnä tappelua, ryyppäämistä, kapakoissa juoksemista, toisen pettämistä, uhkailua,poliisia, sairaalareissuja tappelujen jäljiltä...siis kaikkea sairasta touhua. Äitini ei ollut kiinnostunut lapsenlapsestaan, istui vaan apaattisena ja huokaili jos joskus tapasimme. Useita kertoja hän soitteli juovuksissan jonkun naisystävänsä kanssa ja haukkui minut ja perheeni.
Sitten sekään ei riittänyt: alkoi massiivisempi uhkailu puhelimitse. Äitini uhkasi tappaa itsensä, milloin minkäkin syyn perusteella. Omaa perhe-elämääni alkoi hallita henkisesti sairas äitini ja hänen yhtä sairas mieskaverinsa. Kehotin heitä hakemaan apua ongelmiinsa monet kerrat, mutta he eivät sitä tajunneet tai halunneet, eivät ottaneet vastuuta omasta elämästään vaan syyttivät minua ongelmistaan, minä olin kuulemma kaiken aiheuttanut!!
Äitini tekikin muutamia itsemurhayrityksiä tyyliin: joulupäivänä tai juhannuksena ja taas mieskaveri soitti ja haukkui minut, että olin aiheuttanut tämän äidilleni. Sama jatkui vuosia, kunnes mieskaveri kuoli jonkun juopon naisen puukoniskusta. Välimme äitini kanssa olivat jo tuolloin olleet katkolla, muuta vaihtoehtoa ei ollut.Oli pakko suojautua, itseni ja lapseni vuoksi. En ole kertaakaan voinut jättää lastani äitini huolehdittavaksi, en voi luottaa häneen. Ikävää, mutta on ollut paljon helpompaa kun ei ole tarvinnut olla tekemisissä äitini kanssa. Tällaiset alkoholisoituneet ym. lääkkeitä sekaisin käyttävät mummot ovat erittäin manipuloivia ja löytävät aina syyllisen jostain muualta kuin itsestään. He osaavat saada sinut tuntemaan syyllisyyttä heidän itsensä aiheuttamistaan ongelmistaan ja niinhän kierre on valmis...Eli neuvoksi sinulle: kehoita mummoa menemään hoitoon/terapiaan ja jollei asia mene perille, katkaise välit vaikka väliaikaisesti. Seuraa tilannetta ja hae myös itse apua. Sinä et ole syyllinen, vaan mummo/pappa. Sinulla on oikeus suojata lapsiasi vaikka he (mummo/pappa) sinua alkaisivatkin syytellä.Kestä syytökset ja ota itse vastuu omasta elämästäsi, älä anna sairaiden ihmisten hallita sinua. Selitä selkeästi mummolle/papalle,että et halua lastesi näkevän humalaisia isovanhempia, se ei ole tervettä elämää pienten lasten silmille jos kellekään muullekaan. Ole rohkea ja olkaa yhdessä vahvoja miehesi kanssa. Niin mekin olemme olleet, vaikka ei se hyvältä aina ole tuntunutkaan(välien poikki laittaminen). Voimia !
 
Lisäisin vielä, että kuinka hän hoitaa oman 9-vuotiaansa?Onko syytä epäillä lapsen heitteille jättöä, koskapa hän juo mieskaverinsa kanssa lapsen läsnäollessa? Missä lapsi on kun mummo/pappa ryyppäävät?
Tällaisissa tilanteissa yleensä lastensuojeluviranomaiset tarvittaessa ottavat lapsen huostaan, mikäli heitteillejätön ym. tunnusmerkit täyttyvät.Kerropa tämä mummolle, jospä hän tajuaisi mitä oikein puuhailee lapsensa ja lastenlasten silmien edessä.
Mitä kertoisit lapsille muumosta ja ryyppäämisestä ym.?
Itse olen kertonut, että mummo on sairas siten, että hän ei kykene huolehtimaan lapsesta ja että mummo on niin väsynyt ettei hän jaksa olla kiinnostunt lapsesta. Kunhan lapseni on isompi eli lastesi ikäinen, aion kertoa mitä alkoholi on ja miten se vaikuttaa esim. mummoon ja hänen käyttäytymiseensä ja että siitä syystä lapsi ei saa olla tekemisissä mummonsa kanssa.
 
Kiitos vastauksestasi Essi. Teillä tilanne on ollut kyllä moninkertainen jos meidän tilanteeseen verrataan. Ja kaikenkukkaraksi sinun tapauksessa kyse oli omasta äidistäsi. Oikein olet mielestäni toiminut ja ennenkaikkea hienosti jaksanut!

Meillä mummo ja pappa eivät rähinöi eikä tappele viinapäissään. Päinvastoin papasta tulee varsinainen leikittäjä, mutta myös kaatuilija ja sammuilija. Mummosta ei välttämättä edes huomaa päihtymistä, kun se vaan katsoo telkkaria ja torkahtelee. Lapsia ajatellen Tapaturmariski on mielestäni huima. Heidän tekemisiään ei pahemmin valvota.

9-vuotiaalla tytöllä on vielä oma erittäin touhukas mummo elossa, jonka kanssa viettää paljon aikaa. Tämä mummo asuu tytön lähellä. Jos tuota mummoa ei olisi, olisin jo tehnyt asiasta ilmoituksen.
 

Yhteistyössä