mun elämä junnaa paikallaan.

[avautuminen]

ihankun mä kulkisin jossain liimassa, purkassa, taikinassa, yritän rämpiä eteenpäin, mutta tarvonkin vaan paikallani.
5vuotta mulla on ollut lapsi, uusi mies, omakotitalo, auto, kaksi koiraa, työpaikka. joka päivä sitä samaa, töihin kauppaan kotiin lenkille kotihommia suihkuun nukkuun töihin kotiin lenkille kotihommia suihkuun nukkuun töihin.......

mun mies on yrittäjä eikä tee meidän kanssa mitään, menee omia menojaan. meidän suhde on kun kämppiksillä ja kumpikaan ei jaksa tehdä töitä asian eteen. enää. tai siis mä en jaksa, mies ei oo missään vaiheessa kokenu et tässä seksittömässä, läheisyydettömässä ja puhumattomassa liitossa olis mitään vikaa. alamäki alkoi kun mies kosi mua 4v sitten ja lupasi viedä vihille vuoden sisällä, mut koko ajan keksii tekosyitä naimisiinmenolle. mä sit loukkaannuin ja miehestä tuli etäinen. silti väittää et haluaa olla mun kanssa ja rakastaa. mä vaan en usko kun ei sitä näe millään tavalla tavallisessa arjessa. me ei olla vuosiin käyty ulkona syömässä, elokuvissa tai missään. se ei lähde mun kans lenkille eikä viihdy kotona. kaikki tehdään lapsen kanssa kahden.

JUMITTAA!!!! iskee pakokauhu ja ahdistus , haluaisin lisää lapsia, haluaisin naimisiin, haluaisin alkaa harrastaa jotain, mut ei, tässä mä vaan junnaan enkä saa otetta mistään.

 

[avautuminen]

tsempatkaa mua saamaan ote elämästäni....

 

[pussihukka]

Muuttaisin toiselle paikkakunnalle, lapsen kanssa omaan asuntoon, menisin jonnekin kouluun opiskelee uutta mielenkiintoista alaa, jos olisin sinä.

 

[avautuminen]

Muuttaisin toiselle paikkakunnalle, lapsen kanssa omaan asuntoon, menisin jonnekin kouluun opiskelee uutta mielenkiintoista alaa, jos olisin sinä.

mä en halua muuttaa. lapsen isä ja kaikki sukulaiset asuu täällä, samoin ystävät on täällä. en halua menettää tukiverkkoa. olen opiskellut itselleni jo 2 ammattia, en halua enää opiskella.. tykkään työstäni ja mulla on vakipaikka..
en halua lähteä, haluan muuttaa tämänhetkistä tilannetta, mutta keinot ja jaksaminen on lopussa..

 

[metsänpeitto]

Minkälaista sun elämä olisi, jos se olisi sellaista kuin sinä haluat? Ja mitä asioita pitäis muuttua, mitä sinä voit tehdä niiden eteen?

 

[Sorry vaan]

Kuulostaa siltä et oot vaan kiva kulissi ja miehesi todelliset intohimon kohteet on ihan muualla...

 

[Sorry vaan]

Kuulostaa siltä et oot vaan kiva kulissi ja miehesi todelliset intohimon kohteet on ihan muualla...

 

[avautuminen]

Minkälaista sun elämä olisi, jos se olisi sellaista kuin sinä haluat? Ja mitä asioita pitäis muuttua, mitä sinä voit tehdä niiden eteen?

mä haluaisin jonkun harrastuksen, vaikka 1-2kertaa viikossa, mut en pysty miehen töiden takia ottaan säännöllistä harrastusta, tai itseasiassa en raaski maksaa mitään harrastusta etukäteen jos en sitten pääsiskään säännöllisesti. kaikki kaverit, mummot ja kummitkin on työelämässä...

haluaisin tehdä miehen kanssa kahdestaan asioita, vaikka alkaa käydä säännöllisesti lenkillä, mut sekään ei toimi kun pitäis ottaa aina 5v mukaan ja se hidastaa menoa vaikka olis pyörällä.. ja kun mun taka-ajatus olis et saatais joku hetki viikosta et voitais rauhassa puhua. mut ei se oo koskaan kotona.

mä haluaisin et mun mies halailis ja suukottelis mua, sanois mua kauniiks ja ihanaks.

haluaisin et käytäis vaikka kerta viikkoon kaupassa koko perhe, isommilla ostoksilla. eikä niin et se olen aina minä joka selkä vääränä kantaa kaupasta tavaraa kotiin.

haluaisin et mies jsokus lähtis mun kaa elokuviin tai veis mut ulos syömään. hitto vaikka heseen kunhan veis.

haluaisin tuntea olevani tärkeä ja tarpeellinen.

en halua et tää koko talous kaatuu mun niskaan pyykeistä vessan pesuun.

no, yrittäjän kun otti niin sitä saa mitä tilaa, mutta.. mä oon niin yksinäinen, tunnen itseni tarpeettomaksi. kotiorjaksi. itsestäänselvyydeksi.

ja kyllä, kaikesta tästä olen miehelle puhunut.

 

[pussihukka]

No eroa nyt ainakin miehestä. Jos haluat rakkautta ja avioliiton, niin ei tosta mitään tule.
Jos on noin pitkään jo jatkunut tuollainen "kämppis" meininki, niin tuskin siitä mitään toista tietä tule eteen..

 

[avautuminen]

Kuulostaa siltä et oot vaan kiva kulissi ja miehesi todelliset intohimon kohteet on ihan muualla...

just joo. kiva toi empaattinen hymiö tuolla lauseen perässä, taidat nauttia kun saat kommentoida jotasin tällaista. mutta ikäväksesi voin sanoa, et ei varmana ole mitään toista naista. uskot tai et. mulle ihan sama =)

 

[metsänpeitto]

Onko sulla mahdollisuutta sitten maksulliseen lapsenvahtiin?

Entä jos sä annat hellyyttä, ja esim kehut miestä tms, niin huomioiko hän silloin yhtään paremmin sinua?

 

[avautuminen]

Onko sulla mahdollisuutta sitten maksulliseen lapsenvahtiin?

Entä jos sä annat hellyyttä, ja esim kehut miestä tms, niin huomioiko hän silloin yhtään paremmin sinua?

en halua maksullista lapsenvahtia....
ja kyllä, mutta ei oma-aloitteisesti.
ja tälläkin hetkellä miehellä niin paljon töitä ,et ei välttämättä nähdä ollenkaan. tulee töistä kun ollaan jo nukkumassa ja lähtee ennenkun herätään. mua ahdistaa, olen kohta 30 ja haluaisin lisää lapsia, biologinen kello tikittää, mutta mä en ole valmis tietoiseksi yksinhuoltajaksi, musta ei ole siihen.

 

[v]

Suosittelen sinulle maksullista lapsenvahtia. Silloin voisit aloittaa säännöllisen harrastuksen. Miksi olet sitä vastaan?

 

[vierailija]

ihankun mä kulkisin jossain liimassa, purkassa, taikinassa, yritän rämpiä eteenpäin, mutta tarvonkin vaan paikallani.
5vuotta mulla on ollut lapsi, uusi mies, omakotitalo, auto, kaksi koiraa, työpaikka. joka päivä sitä samaa, töihin kauppaan kotiin lenkille kotihommia suihkuun nukkuun töihin kotiin lenkille kotihommia suihkuun nukkuun töihin.......

mun mies on yrittäjä eikä tee meidän kanssa mitään, menee omia menojaan. meidän suhde on kun kämppiksillä ja kumpikaan ei jaksa tehdä töitä asian eteen. enää. tai siis mä en jaksa, mies ei oo missään vaiheessa kokenu et tässä seksittömässä, läheisyydettömässä ja puhumattomassa liitossa olis mitään vikaa. alamäki alkoi kun mies kosi mua 4v sitten ja lupasi viedä vihille vuoden sisällä, mut koko ajan keksii tekosyitä naimisiinmenolle. mä sit loukkaannuin ja miehestä tuli etäinen. silti väittää et haluaa olla mun kanssa ja rakastaa. mä vaan en usko kun ei sitä näe millään tavalla tavallisessa arjessa. me ei olla vuosiin käyty ulkona syömässä, elokuvissa tai missään. se ei lähde mun kans lenkille eikä viihdy kotona. kaikki tehdään lapsen kanssa kahden.

JUMITTAA!!!! iskee pakokauhu ja ahdistus , haluaisin lisää lapsia, haluaisin naimisiin, haluaisin alkaa harrastaa jotain, mut ei, tässä mä vaan junnaan enkä saa otetta mistään.

Aika vähän tuo "viisi vuotta samaa rataa", mulla on on ollut jo viisitoista vuotta samaa "sinkku, työmotivaatio hukassa", ainut mikä motivoi on treeni ja musisointi, kun niitä voi tehdä yksin kun ei edes ole ketään kenen kanssa niitäkään voisi tehdä, ja jos tekisi musajyrtuja toisten kanssa, pitäisi tehdä toisten ehdoilla ja sitäkin ollut jo kyllästymiseen asti, sulla sentään on puoliso, lapsi, työ....itse naisten mielestä rumana ja epämiellyttävän miehenä sellaisetkin jää vain haaveeksi, eikä edes koskaan seksiä

 

[vierailija]

ihankun mä kulkisin jossain liimassa, purkassa, taikinassa, yritän rämpiä eteenpäin, mutta tarvonkin vaan paikallani.
5vuotta mulla on ollut lapsi, uusi mies, omakotitalo, auto, kaksi koiraa, työpaikka. joka päivä sitä samaa, töihin kauppaan kotiin lenkille kotihommia suihkuun nukkuun töihin kotiin lenkille kotihommia suihkuun nukkuun töihin.......

mun mies on yrittäjä eikä tee meidän kanssa mitään, menee omia menojaan. meidän suhde on kun kämppiksillä ja kumpikaan ei jaksa tehdä töitä asian eteen. enää. tai siis mä en jaksa, mies ei oo missään vaiheessa kokenu et tässä seksittömässä, läheisyydettömässä ja puhumattomassa liitossa olis mitään vikaa. alamäki alkoi kun mies kosi mua 4v sitten ja lupasi viedä vihille vuoden sisällä, mut koko ajan keksii tekosyitä naimisiinmenolle. mä sit loukkaannuin ja miehestä tuli etäinen. silti väittää et haluaa olla mun kanssa ja rakastaa. mä vaan en usko kun ei sitä näe millään tavalla tavallisessa arjessa. me ei olla vuosiin käyty ulkona syömässä, elokuvissa tai missään. se ei lähde mun kans lenkille eikä viihdy kotona. kaikki tehdään lapsen kanssa kahden.

JUMITTAA!!!! iskee pakokauhu ja ahdistus , haluaisin lisää lapsia, haluaisin naimisiin, haluaisin alkaa harrastaa jotain, mut ei, tässä mä vaan junnaan enkä saa otetta mistään.

Rukoile Jeesusta, sieltä tulee vastaus.