Mun mies purkaa työpaineensa minuun

[eijaksaenää]

Rähisemällä, syyllistämällä ja olemalla hankala. En jaksa enää kuunnella, on niitä työpaineita itselläkin.

Tänään oli viimeinen tikki, kun mies kimittäen haukkui minut siitä, että puhuin puhelimeen itku kurkussa kohonneella äänellä lapsen huudettua autossa yhtä soittoa 30 minuuttia. Purin kuulemma huoleni häneen, eikä hän halua olla mikään tunteiden sylkykuppi. Kysyin, että lapselleko olisi pitänyt paha olo purkaa ennemmin kuin ensimmäiselle puhelimeen soittavalle aikuiselle. Tähän mies sanoi, että voisin lähteä vanhemmilleni rauhoittumaan pariksi päiväksi. Sanoin, että mielelläni lähden, mutta mies ottaa lapsen, koska ei ikinä (siis ikinä) hoida häntä. Sain luurin korvaan.

Mies ei tee kotitöitä, ei tue ammattiani ja opiskeluani. Vain hänellä ja hänen työllään+harrastuksillaan on väliä.

 

[vieras]

Onko tämä vain väliaikaista? Siis miehesi käytös. Jos ei ole niin ota yhteyttä perheneuvolaan tai avioneuvontaan. Tottakai vaikein osuus on se että kuinka saada miehesi sinne mukaan

 

[ap]

Onko tämä vain väliaikaista? Siis miehesi käytös. Jos ei ole niin ota yhteyttä perheneuvolaan tai avioneuvontaan. Tottakai vaikein osuus on se että kuinka saada miehesi sinne mukaan

Ei ole. On parempia jaksoja, mutta tilanne on ollut päällä 2 vuotta. Perheneuvolaan olen miestä yrittänyt (soitinkin + varasin jo ajan, jonka jouduin perumaan), mutta menemiseen ei miehen töiltä ei ole riittänyt aikaa... *huokaus*

 

[Vieras]

Rohkeasti kertomaan miehellesi tunteistasi vaan! Sanot, että hänen käytös ja puheet loukkaavat ja alentavat sinua ja myöskin voi pelottaa lapsia jne. Muistuta aina! Jousta ja jousta! Ehkä työpaineet jonain päivänä helpottuu ja mies tajuaa olleensa väärässä. Jos mikään ei auta ja olet yrittänyt olla 110% vastaanottajana ja tilanne silti jatkuu niin OTA ERO!