Minulle on tehty munatorvien aukiolotutkimus kahdesti vuosina 97- ja -10, itseasiassa viikko sitten. Auki ovat ja lääkäri kiitteli hyviä näkymiä hoikan kroppani johdosta, eli sen jälkeen kun päästiin ruiskuttamaan liuosta tutkimus eteni nopeasti hyvän näkyvyyden takia. Sitä ennen oli kohtalaisen kovaa kipua kun täyttivät sitä "jotain" ja kyllä siinä itkua väänsin ihan kunnolla. Katetri meni helposti sisään kohtuun. Lääkäri käski hengittämään jooga-hengitystä ja sen avulla kestin sen pari minsaa kun sattui kunnolla. Otin itse kotona 10mg diapamia etukäteen ja homma olisi ollut varmasti paljon vaikeampi ilman sitä. Lisäksi otin kipulääkkeenä Burana 600mg ja Paratabs 500mg tuntia ennen tutkimusta. Olen erittäin kipuherkkä, joten suurin osa selvinnee helpommalla tästä tutkimuksesta. Pitkään kestäneen lapsettomuuden takia ehdottivat alunperin tähystystä nukutuksessa, mutta kieltäydyin siitä. Onneksi putket olivat auki.
MUNATORVIEN AUKIOLOTUTKIMUS
- Viestiketjun aloittaja sandraana87
- Ensimmäinen viesti
Täällä monet ovat valittaneet kovin kivuliaaksi, mutta mun kokemus on päinvastainen, ei sattunut paljon yhtään! Olin kyllä ottanut etukäteen yhden ibuxinin. Tutkimuksen aikainen inhottava olo kesti tosi pienen aikaa. Röörit oli auki, joten se voi olla kivuttomuuden syy. Mulle on tehty kerran aikaisemminkin ja silloin tuli jälkeenpäin olkapäihin heijastekipua, nyt ei jäleenpäin oikeastaan mitään vaivaa pientä vuotoa lukuunottamatta.
Minulle tehtiin viikko sitten munatorvien aukiolotutkimus. Minua pyydettiin ottamaan kotona min. 600 mg Burana ja sain ilmoittautuessani toimenpiteeseen esilääketabun. En pelännyt toimenpidettä etukäteen, koska vahvasti uskoin selviytyväni siitä.
Toimenpiteen alkaessa yritin olla rento ja hoitaja oli siinä minun vieressä apuna gynen toimittaessa tehtäväänsä. Tässä vaiheessa he näyttivät huolestuneemmilta kuin minä, jolloin aloin epäillä toimenpiteen miellyttävyyttä. Gyne kertoi koko ajan mitä teki ja ongelman tuotti se, ettei katetri mennyt helpolla läpi kohdun suusta vaan se oli todella tiukka (kiinni?).
Siinä vaiheessa, kun gyne avasi kohdun suun ja nappasi sen jälkeen vielä pihdeillä kiinni kohdun seinästä toivoin, että hampaideni välissä olisi ollut jotain mitä voisin purra. Pihtien käännellesseä kohtua kipu oli ilkeän pistävää, kouristavaa ja helpottamatonta sen aikaa, kun katetria työnnettiin perille. Meinasin yhdessä vaiheessa jopa pyörtyä, kun ei helpottanut. Kipuun kyllä sitten tottui pian, eikä se kestänyt kohtuuttoman kauaa. Koko toimenpide 25 min, eikä se katetrin paikalleen saannin jälkeen enää sattunut yhtään. Hoitaja oli kyllä hyvin mukana tilanteessa ja kyseli kestänkö tai jaksanko toimenpiteen tällä yhdellä kiusaamisella. Helpotuksekseni kaikki oli kuitenkin kunnossa ja torvet auki. Itku ei tullut, eikä jäänyt kammoa, mutta kyllä se kipeää teki.
Alavatsa oli arka muutaman päivän toimenpiteen jälkeen, mutta en tarvinnut mitään kipulääkettä jälkeenpäin. Ilmeisesti toimenpide ei olisi sattunut juuri ollenkaan ellei kohdun suuni olisi ollut niin piukka. Nyt se on kuitenkin kuulemaa avattu(?) ja raskautuminen kahden seuraavan kierron aikana vähän todennäköisempää. Saapa nähdä! Tsemppiä meille
Toimenpiteen alkaessa yritin olla rento ja hoitaja oli siinä minun vieressä apuna gynen toimittaessa tehtäväänsä. Tässä vaiheessa he näyttivät huolestuneemmilta kuin minä, jolloin aloin epäillä toimenpiteen miellyttävyyttä. Gyne kertoi koko ajan mitä teki ja ongelman tuotti se, ettei katetri mennyt helpolla läpi kohdun suusta vaan se oli todella tiukka (kiinni?).
Siinä vaiheessa, kun gyne avasi kohdun suun ja nappasi sen jälkeen vielä pihdeillä kiinni kohdun seinästä toivoin, että hampaideni välissä olisi ollut jotain mitä voisin purra. Pihtien käännellesseä kohtua kipu oli ilkeän pistävää, kouristavaa ja helpottamatonta sen aikaa, kun katetria työnnettiin perille. Meinasin yhdessä vaiheessa jopa pyörtyä, kun ei helpottanut. Kipuun kyllä sitten tottui pian, eikä se kestänyt kohtuuttoman kauaa. Koko toimenpide 25 min, eikä se katetrin paikalleen saannin jälkeen enää sattunut yhtään. Hoitaja oli kyllä hyvin mukana tilanteessa ja kyseli kestänkö tai jaksanko toimenpiteen tällä yhdellä kiusaamisella. Helpotuksekseni kaikki oli kuitenkin kunnossa ja torvet auki. Itku ei tullut, eikä jäänyt kammoa, mutta kyllä se kipeää teki.
Alavatsa oli arka muutaman päivän toimenpiteen jälkeen, mutta en tarvinnut mitään kipulääkettä jälkeenpäin. Ilmeisesti toimenpide ei olisi sattunut juuri ollenkaan ellei kohdun suuni olisi ollut niin piukka. Nyt se on kuitenkin kuulemaa avattu(?) ja raskautuminen kahden seuraavan kierron aikana vähän todennäköisempää. Saapa nähdä! Tsemppiä meille
Viimeksi muokattu:
lumituulia Ikävää, että kokemuksesi oli noinkin ikävä!
Olin itse samaisessa tutkimuksessa juurikin viikko sitten ja ei kyllä tuntunut missään. Lääkäri (johon luotan 100prosenttisesti) sanoi, että tutkimus tekee erittäin harvoin kipeää ja tarvittaessa sen voi kyllä keskeyttää ja antaa kipulääkettä. En tiedä, onko kokemus 1:100 vai 1:1000 samanlainen kuin Tuulian, mutta koska se kuitenkin useimmilla menee kivuitta, niin en lähtisi täällä kenellekään traumoja luomaan. Tutkimukseen meno on monesti hallitsemattoman pelon kanssa monin verroin ikävämpään, kuin itse tutkimus. Itsekin jännitin ja pelkäsin tutkimusta aivan kamalasti, mutta täysin suotta!
Tsemppiä ja reipasta mieltä tutkimukseen menijät! =)
Olin itse samaisessa tutkimuksessa juurikin viikko sitten ja ei kyllä tuntunut missään. Lääkäri (johon luotan 100prosenttisesti) sanoi, että tutkimus tekee erittäin harvoin kipeää ja tarvittaessa sen voi kyllä keskeyttää ja antaa kipulääkettä. En tiedä, onko kokemus 1:100 vai 1:1000 samanlainen kuin Tuulian, mutta koska se kuitenkin useimmilla menee kivuitta, niin en lähtisi täällä kenellekään traumoja luomaan. Tutkimukseen meno on monesti hallitsemattoman pelon kanssa monin verroin ikävämpään, kuin itse tutkimus. Itsekin jännitin ja pelkäsin tutkimusta aivan kamalasti, mutta täysin suotta!
Tsemppiä ja reipasta mieltä tutkimukseen menijät! =)
Kiitos myötätunnosta maria, olet oikeassa!
Kannatan tutkimukseen menoa rauhallisin mielin, sillä, jos se olisi pääsääntöisesti kivulias, uskoisin puudutuksen kuuluvan asiaan poikkeuksetta. Minulle ongelman tuotti yllättävä kohdun suun ahtaus, joka hankaloitti katetrin paikalleen asettamista. Tämä on voinut olla myös syy.
Jännittää ei siis kannata, se ei ole kovin dramaattinen toimenpide mahdollisesta kivusta huolimatta. Moni on kirjoittanut tänne tuntemuksista toimenpiteen sellaisissa vaiheissa, joissa itse en kipuja tuntenut. Tämä kertoo siitä, että kipu on yksilöllistä, enkä väheksy kenenkään hyvää tai huonoa kokemusta asiasta. On mukavaa, jos toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi kivuttomia. Jokatapauksessa se ei kestä kauaa.
Toivotan kaikille miellyttävää toimenpidettä ja sitäkin enemmän hyviä uutisia sen johdosta!
Kannatan tutkimukseen menoa rauhallisin mielin, sillä, jos se olisi pääsääntöisesti kivulias, uskoisin puudutuksen kuuluvan asiaan poikkeuksetta. Minulle ongelman tuotti yllättävä kohdun suun ahtaus, joka hankaloitti katetrin paikalleen asettamista. Tämä on voinut olla myös syy.
Jännittää ei siis kannata, se ei ole kovin dramaattinen toimenpide mahdollisesta kivusta huolimatta. Moni on kirjoittanut tänne tuntemuksista toimenpiteen sellaisissa vaiheissa, joissa itse en kipuja tuntenut. Tämä kertoo siitä, että kipu on yksilöllistä, enkä väheksy kenenkään hyvää tai huonoa kokemusta asiasta. On mukavaa, jos toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi kivuttomia. Jokatapauksessa se ei kestä kauaa.
Toivotan kaikille miellyttävää toimenpidettä ja sitäkin enemmän hyviä uutisia sen johdosta!
Viimeksi muokattu:
