Murhasta syytetyn hoitajan hätäkeskuspuhelut, miten itse soittaisit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Emilyn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Emilyn

Aktiivinen jäsen
27.06.2006
13 840
2
36
Eihän sitä etukäteen tietää voi, mutta olen melko varma että monenlaisista kokemuksistani huolimatta hätäpuhelua soittaessani sydämeni hakkaisi tuhatta ja sataa ja sen kuulisi äänestä. Kyseinen täti (tilanne huomioiden, ei kai ihmekään) kuulostaa täysin rauhalliselta. Itse olisin varmaan ihan apuaapuaapua tulkaa äkkiä - paniikissa puhelimen päässä. Onko kellä kokemuksia miten tosipaikan tullen se soitto sujuu?



http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1866740
 
tiedän olevani tyynen rauhallinen hätänumeroon soittaessani.
ja ambulanssia odottaessani, ja koko ambulanssimatkan sairaalaan ja sairaalassa niin kauan kun lääkärit tekevät tutkimuksia.
ja tiedän romahtavani sairaalan vessassa siinä vaiheessa kun lapsi on saatu osastolle ja tilanne tasaantumut.
 
No kun esim. omalle lapselle kävi onnettomuus, osasin toimia äärimmäisen rauhallisesti, soitin, selitin tilanteen, kuuntelin ohjeita. Yllätin itseni, kun jälkeenpäin asiaa ajattelin. Mies juoksi ulos ja sisään, panikoi ja huusi. Ehkä siksi sain pakotettua itseni olemaan niin rauhallinen.
 
Muistan hoitsuvuosieni alkuajoilta, että kun töissä sattui jotain, niin musta tuli kylmän rauhallinen ja tein sen mitä piti tehdä. Vasta tilanteen lauettua alkoi sydän hakkaamaan ja käsiäkin vapisuttamaan. En tiedä, voisko sitä hoitajana edes toimia, jos sellaisessa tilanteessa hätääntyisi. Ja kun olen soittanut esim tulipalon vuoksi hätäkeskukseen, niin en ole paniikissa ollut. Tosin ei palanut oma kämppä vaan seinänaapurin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aatamin Akka:
Hän on kuitenkin hoitaja joten varmasti ei mene sellaiseen paniikkiin tilanteessa kuin tavallinen tallaaja.

Toki, tosin hoitajan työkokemus varmaan vaikuttaa tuohonkin. Itselläni sitä ei vielä niin paljon ole, siis ei ole tullut hätäpuhelujen tarvetta tiukassa paikassa.
 
Kyllä mä soitin aivan tyynenä ja rauhallisena. Meillä oli koulutuksessa käyty läpi ja harjoteltu niitä tilanteita, joten se tuli ihan automaattisesti.

Ja kaikki ei edes paniikissa ole sekavia tai hössöttäviä, vaan menevät sellaiselle jäänviileälle "toimintamoodille", kunnes tilanne raukeaa ja se hysteria iskee päälle.
 
Olen soittanut vaikka minkälaisia apupuheluita työni puolesta ja voin olla varma että ihan tyyni olen ollut puheluita soittaessani. Sekä tietty muutenkin tilanteissa missä on tarvinnu olla rauhallinen. Ei kyllä mielestäni kerro mitään se että on puhelimessa ollut tyyni. Ai juu ja sh olen.
 
Mulla tärinä (siis todella kova vapina, koko kropassa) iski kun tulin sairaalasta kotiin, lapsen jäädessä sinne.

Siihen asti olin totaalisen cool. Kuin itseni ulkopuolella, vaikea selittää mutta järki oli pääosassa ja tunteet jossain kaukana taka-alalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Juu:
Kyllä mä soitin aivan tyynenä ja rauhallisena. Meillä oli koulutuksessa käyty läpi ja harjoteltu niitä tilanteita, joten se tuli ihan automaattisesti.

Ja kaikki ei edes paniikissa ole sekavia tai hössöttäviä, vaan menevät sellaiselle jäänviileälle "toimintamoodille", kunnes tilanne raukeaa ja se hysteria iskee päälle.

Just näin mullaki. Kun tilanne päällä niin tyyni ja rauhallinen ja tytinä iskee jälkikäteen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mulla tärinä (siis todella kova vapina, koko kropassa) iski kun tulin sairaalasta kotiin, lapsen jäädessä sinne.

Siihen asti olin totaalisen cool. Kuin itseni ulkopuolella, vaikea selittää mutta järki oli pääosassa ja tunteet jossain kaukana taka-alalla.
Kuvasit tunnetta hyvin :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Muistan hoitsuvuosieni alkuajoilta, että kun töissä sattui jotain, niin musta tuli kylmän rauhallinen ja tein sen mitä piti tehdä. Vasta tilanteen lauettua alkoi sydän hakkaamaan ja käsiäkin vapisuttamaan. En tiedä, voisko sitä hoitajana edes toimia, jos sellaisessa tilanteessa hätääntyisi. Ja kun olen soittanut esim tulipalon vuoksi hätäkeskukseen, niin en ole paniikissa ollut. Tosin ei palanut oma kämppä vaan seinänaapurin.

Nimenomaan näin. Olen ollut oikeastaan kylmä, järkevä, looginen. Kun tilanne on täysin lauennut, niin saatan ittekseni kerrata asioita ja alkaa vapisemaan.
 
kolaripaikalta soitin,kun kuljettaja oli saanut sairaskohtauksen.
en muistanut hätänumeroa,enkä osannut sitä kännykästäni hakea.ulkopuolinen auttamaan pysähtynyt sanoi numerot.
itse puhelun ajan olin rauhallinen ja asiallisesti sain kerrottua tilanteen.kun ambulanssihenkilökunta tuli paikalle romahdin.tärisin ja itkin.
 
Miltähän se kuulostaisi, kun hoitaja läähättäisi apua apua hätäkeskukseen? Kyllä hoitajan on säilytettävä tyyneytensä vakavassakin tilanteessa eikä panikoida.
Vai haluaisitko, että sinua tai lastasi hoitaisi hysteerinen hoitaja? :)
 
Mä näen muuten tosi usein unta, missä mun pitää syystä tai toisesta soittaa hätänumeroon, mutten saa valittua kännykästäni numeroa 112. Tulee aina 1122, 122, 1112 tms. Tiiä sitten mistä sekin kertoo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miltähän se kuulostaisi, kun hoitaja läähättäisi apua apua hätäkeskukseen? Kyllä hoitajan on säilytettävä tyyneytensä vakavassakin tilanteessa eikä panikoida.
Vai haluaisitko, että sinua tai lastasi hoitaisi hysteerinen hoitaja? :)

Voi kuule, hoitajatkin ovat ihmisiä! Eikä hoitajan tarvitse olla hysteerinen, vaikka pahan paikan tullen alkaisikin hermostuttaa, pääasia että apua saa soitettua.
 
Ehkä tuossa työssä oleva ei panikoi sillä tavalla kuin tavis ihminen, ja toki tilanteesta riippuen. Mä oon muutaman kerran soittanut apua ja yks oli sellainen kun äitini hoitolapsi sai kuumekouristuksen mutta me ei tiedetty mistä on kyse. Hätäännyttiin tosissaan ja taisin hieman panikoida puhelun aikana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mä näen muuten tosi usein unta, missä mun pitää syystä tai toisesta soittaa hätänumeroon, mutten saa valittua kännykästäni numeroa 112. Tulee aina 1122, 122, 1112 tms. Tiiä sitten mistä sekin kertoo.

Hui, pelottavaa :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Voi kuule, hoitajatkin ovat ihmisiä! Eikä hoitajan tarvitse olla hysteerinen, vaikka pahan paikan tullen alkaisikin hermostuttaa, pääasia että apua saa soitettua.
Hoitajat ovat toki ihmisiä, mutta myös koulutettuja siihen, että eivät hätäänny vaan toimivat, jos potilas menee elottomaksi.

 

Yhteistyössä