Toggle sidebar

Murteen puhumisesta lapselle vieraalla murrealueella

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kieliasiat kiinnostavat
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

Kieliasiat kiinnostavat

Vieras
Olipas sekava otsikko, mutta kysymys kuuluu näin:

Jos olette muuttaneet pois omalta syntymämurrealueeltanne, esimerkiksi Oulusta Helsinkiin tai toisinpäin, niin puhutteko kuitenkin lapselle omaa, vanhaa murrettanne, ympäristön erilaisesta puhetavasta huolimatta?

Miksi/miksi ei? Tällaista pohdin.

Onko siis hassua jos lapsi oppii esimerkiksi äidin esimerkin mukaan ympäristöstä täysin poikkeavan puhetavan, ja onko tästä jotain haittaa/hyötyä? Tosin, vanhemmallahan voi olla vanha murre hävinnyt itsestäänkin jo vuosien kuluessa uudessa kotipaikassa.

Usein näkee juttuja kaksikielisistä lapsista, mutta tästä murreasiasta ei koskaan! Ihmettelen sitä, koska ainakin minulle oma murre on kuin toinen äidinkieli, ja hyvin rakas. Joskus vain tuntuu keinotekoiselta säilyttää omaa vanhaa murretta valtapuhetavan ympäristössä ollessa toinen, ja se hieman harmittaa. Joskaan ei halua täysin omaksua uuden kotipaikan puhetapaakaan, se tuntuu edelleen vuosien jälkeenkin vieraalta.

Uskoisin, että samassa tilanteessa olevia on monia, jotka tätä kieliasiaa ovat ainakin kertaalleen joutuneet pohtimaan (ja kyllä, mielestäni asia on miettimisen arvoinen), joten kertokaas mielipiteitä! :)
 
Meillä kannustetaan lapsia puhumaan paikallisella murteella.
Minä ja mieheni ollaan tultu Lapista tänne Pirkanmaalle. Mies kyllä puhuu lapin murteella, mutta multa se on unohtunut enimmäkseen pois.
 
Mä oon itte muuttanu just tuolta Oulun murrealueelta pääkaupunki seudulle. Sen kummemmin mä en oo omaa murrettani koskaan aatellu. 8 vuotta oon jo eteläs asunu joten toki tietynlainen puhetyyli tarttuu mutta tosi vahvana mulla vielä murre on. Itte en sitä ees huomaa mut aika useesti sitä vielä kysytään et mistä oon :)

Tytölle on kans aika paljon murresanoja tarttunut enkä kyllä oo ikinä tullu ajatelleeks et onks siitä hyötyä vai haittaa.. Mun mielestä murre on rikkaus :)

 
Tietenkin puhun omaa murrettani! Mikään muu ei ole koskaan käynyt mielessäkään. Tällä hetkellä lapset puhuvat samoin kuin minä, mutta luultavasti, kun syksyllä aloittavat hoidon, puhe alkaa muokkautua samankaltaiseksi kuin toisten lasten puhe. Varsinkin esikoinen luultavasti kadottaa nykyisen murteensa, koska joutuu esikoulussa ryhmään, jonka ohjaaja vääntää savoa todella voimakkaasti. :( Kaikki muut lto:t puhuivat yleiskielisemmin... En toki moiti tuota opettajaa, koska itsekin puhun töissä omaa murrettani, mutta harmittelen tuota huonoa tuuria...

Mitään ongelmaa ei ole koskaan ollut. Aikuiset joskus hymyilevät lasteni puheelle ja ihailevat, miten hienosti he puhuvat minun murrettani. :)
 
Täällä Pirkanmaalla asustellaan, mieheni on täältä kotoisin mutta itse olen Torniosta. Puhun omaa murrettani mitä olen puhunut aina, "pohjoisen kieltä". Meillä 3½v lapsi puhuu ilokseni samanlailla kuin minäkin. Meillä on tarkoitus muuttaa pohjoiseen nii puhuukin jo valmiiksi "oikein". =)
 
Puhun just tälle alueelle vieraalla murteella ja lapsi myös, muut vaihtoehdot ei ole edes tullu mieleen, ja miksi oikeastaan oliskaan kun ollaan kuitenkin asuttu sen verran monella murre alueella et puhutaan vaan niin kun luonnostaan puhutaan.

Niin ja mun mies muuten on puhunu lapsena toista murretta mut puhuu hyvin pitkälti samoin kun minä :D
 
Omat vanhempani puhuivat pohjanmaan murretta ollessani lapsi. Kasvoin Espoossa, jonne muutimme ollessani alle 2-vuotias. Itse puhun ihan neutraalia puhekieltä, en murretta. Ajan myötä vanhempienikin puheesta murre tosin on melko pitkälti hävinnyt. Pohjanmaan murre ei ole minulle rakas tai läheinen, minulla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Olisi väkinäistä yrittää puhua pohjanmaan murteella, vaikka ehkä jotenkin osaisinkin.

Tuttavapiirin perusteella vaikuttaa siltä, että lapsi viimeistään kouluikäisenä alkaa puhua paikallisten tyyliin, vaikka vanhemmat puhuisivatkin toista murretta.
 
Tietysti puhutaan sitä murretta mikä tulee suusta luonnollisimmin. Typerää ruveta puhumaan muuta mihin on tottunut. Uuden paikkakunnan murre tarttuu jos on tarttuakseen.
 
Eli aika monella muuttunut murrealue siis aivan toisenlaiseksi. Kiva jos murre kuitenkin on säilynyt, ja toisessa polvessa jo, vaikka sitä ei olisikaan tarpeen erityisesti korostaa.

Espoolainen vieras, epäilen, että taidat ehkä puhua kuitenkin "pääkaupunkiseutulaisittain", siis että sanat lyhenevät "sil, tääl, tuol, kenel, täs, mis", ja niin edelleen? Monesti pk-seudulla ihmiset ajattelevat puhuvansa sitä "oikeaa" suomea, mutta kieli silti eroaa kirjakielestä paljon. En sano tätä millään pahalla, olen siis vain törmännyt ilmiöön usein :).
 
Alkuperäinen kirjoittaja Höh:
Tietysti puhutaan sitä murretta mikä tulee suusta luonnollisimmin. Typerää ruveta puhumaan muuta mihin on tottunut. Uuden paikkakunnan murre tarttuu jos on tarttuakseen.
Click to expand...

Kiitos vastauksesta. Kunhan pohdin ja kyselen, että miten ihmiset ovat asian kokeneet, niin moni kuitenkin muuttaa aikuisiällä varsin kauaksikin kotiseudulta. Ja kuten sanoin, minulle puhetapa on tärkeä asia.
 
suosittelisin että muuretta opetetaan lapselle. itse harmittelen kovasti kun aloitin kouluni niin ope karsi murteet pois ja kielsi rangaistuksen uhalla puhumasta/kirjoittamasta murretta. nyt yritän opetella takaisin karjalan murretta. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja feger:
Meillä kannustetaan lapsia puhumaan paikallisella murteella.
Minä ja mieheni ollaan tultu Lapista tänne Pirkanmaalle. Mies kyllä puhuu lapin murteella, mutta multa se on unohtunut enimmäkseen pois.
Click to expand...

Ikävä kun noin paljon häpeät lapin murretta, että lasta täytyy oikein kannustaa puhumaan muuta kuin omaa murrettaan. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Eli aika monella muuttunut murrealue siis aivan toisenlaiseksi. Kiva jos murre kuitenkin on säilynyt, ja toisessa polvessa jo, vaikka sitä ei olisikaan tarpeen erityisesti korostaa.

Espoolainen vieras, epäilen, että taidat ehkä puhua kuitenkin "pääkaupunkiseutulaisittain", siis että sanat lyhenevät "sil, tääl, tuol, kenel, täs, mis", ja niin edelleen? Monesti pk-seudulla ihmiset ajattelevat puhuvansa sitä "oikeaa" suomea, mutta kieli silti eroaa kirjakielestä paljon. En sano tätä millään pahalla, olen siis vain törmännyt ilmiöön usein :).
Click to expand...

Sanoin puhuvani yleiskieltä, en kirjakieltä. :) Missään tapauksessa ei ollut tarkoitus vihjata puhuvani "oikeampaa" suomea kuin kukaan muukaan. Slangia en puhu, enkä muuten myöskään tietääkseni lyhentele sanoja noin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Eli aika monella muuttunut murrealue siis aivan toisenlaiseksi. Kiva jos murre kuitenkin on säilynyt, ja toisessa polvessa jo, vaikka sitä ei olisikaan tarpeen erityisesti korostaa.

Espoolainen vieras, epäilen, että taidat ehkä puhua kuitenkin "pääkaupunkiseutulaisittain", siis että sanat lyhenevät "siel, tääl, tuol, kenel, täs, mis", ja niin edelleen? Monesti pk-seudulla ihmiset ajattelevat puhuvansa sitä "oikeaa" suomea, mutta kieli silti eroaa kirjakielestä paljon. En sano tätä millään pahalla, olen siis vain törmännyt ilmiöön usein :).
Click to expand...

Sanoin puhuvani yleiskieltä, en kirjakieltä. :) Missään tapauksessa ei ollut tarkoitus vihjata puhuvani "oikeampaa" suomea kuin kukaan muukaan. Slangia en puhu, enkä muuten myöskään tietääkseni lyhentele sanoja noin.
Click to expand...
Ok, mulle nuo tarkoittavat aikalailla samaa... Kiitos vastauksesta :).

 
Itse puhun miten puhun, ja lapsi nappaa sitten sanoja ja sanontoja. En puhu tämän alueen murretta, vaan itseasiassa sitä mistä vanhempani ovat kotoisin. Olenkin saanut kuulla hyväntahtoista kiusoittelua koko ikäni murteesta, mutta ei se haittaa. Toi vanhempi lapsi 2,5 v puhuu jo monessa asiassa niinkuin minäkin, eli isovanhempiensa murretta. :heart:
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa