K
Kieliasiat kiinnostavat
Vieras
Olipas sekava otsikko, mutta kysymys kuuluu näin:
Jos olette muuttaneet pois omalta syntymämurrealueeltanne, esimerkiksi Oulusta Helsinkiin tai toisinpäin, niin puhutteko kuitenkin lapselle omaa, vanhaa murrettanne, ympäristön erilaisesta puhetavasta huolimatta?
Miksi/miksi ei? Tällaista pohdin.
Onko siis hassua jos lapsi oppii esimerkiksi äidin esimerkin mukaan ympäristöstä täysin poikkeavan puhetavan, ja onko tästä jotain haittaa/hyötyä? Tosin, vanhemmallahan voi olla vanha murre hävinnyt itsestäänkin jo vuosien kuluessa uudessa kotipaikassa.
Usein näkee juttuja kaksikielisistä lapsista, mutta tästä murreasiasta ei koskaan! Ihmettelen sitä, koska ainakin minulle oma murre on kuin toinen äidinkieli, ja hyvin rakas. Joskus vain tuntuu keinotekoiselta säilyttää omaa vanhaa murretta valtapuhetavan ympäristössä ollessa toinen, ja se hieman harmittaa. Joskaan ei halua täysin omaksua uuden kotipaikan puhetapaakaan, se tuntuu edelleen vuosien jälkeenkin vieraalta.
Uskoisin, että samassa tilanteessa olevia on monia, jotka tätä kieliasiaa ovat ainakin kertaalleen joutuneet pohtimaan (ja kyllä, mielestäni asia on miettimisen arvoinen), joten kertokaas mielipiteitä!
Jos olette muuttaneet pois omalta syntymämurrealueeltanne, esimerkiksi Oulusta Helsinkiin tai toisinpäin, niin puhutteko kuitenkin lapselle omaa, vanhaa murrettanne, ympäristön erilaisesta puhetavasta huolimatta?
Miksi/miksi ei? Tällaista pohdin.
Onko siis hassua jos lapsi oppii esimerkiksi äidin esimerkin mukaan ympäristöstä täysin poikkeavan puhetavan, ja onko tästä jotain haittaa/hyötyä? Tosin, vanhemmallahan voi olla vanha murre hävinnyt itsestäänkin jo vuosien kuluessa uudessa kotipaikassa.
Usein näkee juttuja kaksikielisistä lapsista, mutta tästä murreasiasta ei koskaan! Ihmettelen sitä, koska ainakin minulle oma murre on kuin toinen äidinkieli, ja hyvin rakas. Joskus vain tuntuu keinotekoiselta säilyttää omaa vanhaa murretta valtapuhetavan ympäristössä ollessa toinen, ja se hieman harmittaa. Joskaan ei halua täysin omaksua uuden kotipaikan puhetapaakaan, se tuntuu edelleen vuosien jälkeenkin vieraalta.
Uskoisin, että samassa tilanteessa olevia on monia, jotka tätä kieliasiaa ovat ainakin kertaalleen joutuneet pohtimaan (ja kyllä, mielestäni asia on miettimisen arvoinen), joten kertokaas mielipiteitä!