Koitin juuri jutella mieheni kanssa. Musta tuntuu ihan helvetin pahalta, kun olen juuri tajunnut että mä muutuin pahimman luokan bridezillaksi saman tien kun mies edes vihjaisi että saattaisi olla kosimassa mua. Olen tässä jo yksinäni päättänyt puolet häihin liittyvistä asioista ja tuputtanut miehelle niitä juttuja, ja tää riita sai siis alkunsa siitä kun mies alkoi puhumaan tietokoneen ostamisesta ja mä rykäisin kamalat herneet nenään siitä että se ei yhtään ajattele meidän hääbudjettia ja että jos hän ostaa tietokoneen niin ei voida sitten mennä naimisiin.
Mä tiedän että tää kuulostaa tyhmältä, mutta mä en ole itse ollenkaan tajunnut millainen olen ollut. Äsken kun mies sanoi sen mulle, niin mä en voinut vastata mitään, koska mä tajusin siinä hetkessä että kaikki mitä hän sanoi on totta. Mä en ois ikinä uskonut että mulle käy noin, että muutun tuollaiseksi. Pyysin mieheltäni anteeksi, ja sanoin etten halua enää koskaan puhua häistä tai naimisiin menosta. En siis sanonut tuota uhmakkaasti tai riidanhakuisesti, vaan ihan tosissani ja katuvana. Jos musta tulee tuollainen vaikka häitä ei virallisesti oo vielä edes aloitettu suunnittelemaan, niin mä en koskaan halua naimisiin. Mua pelottaa liikaa itseni, en halua olla häähirviö.
