Mustasukkainen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ira
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ira

Vieras
Olenko vainoharhainen, typerä ja itsekäs, jos olen mustasukkainen mieheni entisistä naisystävistä? Minulle on kova paikka esim. se, että mieheni on ennen minua seurustellut muutamankin kerran vakavasti ja suht pitkään, ja minulle taas tämä seurustelu on oikeastaan ensimmäinen vakava ja ""pitkä"" (olemme seurustelleet reilun vuoden). Kyselen joskus paljon, ehkä liikaakin, mieheni entisistä ja heidän tekemisistään, minkä seurauksena minä vain pahoitan mieleni. Mieheni vastailee kysymyksiin, mutta ihmettelee aina, miksi kyselen kun tiedetään mihin se johtaa. Joskus hän kyllä puhuu jopa itsensä pussiin, asiat ovatkin eri tavalla kun viimeksi.. Ja pahoitan mieleni. Taidan vain aiheuttaa itselleni tahallaan mielipahaa ja surua, mutta miten voisin tämän lopettaa??
 
Kaikilla meillä on menneisyytemme.Kyselemällä ja pohtimalla miehesi edellisiä suhteita tai existä pahoitat vain turhaan oman mielesi.Nyt hän on sinun kanssasi ja menneet on menneitä.Keskity tähän hetkeen ja tulevaisuuteen ja parisuhteeseenne.Mies voi turhautua jos jauhat ja kannat kaunaa hänen menneisyydestään.
 
Kaikilla meillä on menneisyytemme.Kyselemällä ja pohtimalla miehesi edellisiä suhteita tai existä pahoitat vain turhaan oman mielesi.Nyt hän on sinun kanssasi ja menneet on menneitä.Keskity tähän hetkeen ja tulevaisuuteen ja parisuhteeseenne.Mies voi turhautua jos jauhat ja kannat kaunaa hänen menneisyydestään.
 
Miten sä voit olla mustasukkainen miehen menneisyydelle?
se ei kuulu sulle ollenkaan vaikka se olisi nussinut 1000 naista ennen sua.
joo kysy ja kuulustele sitä vaan enemmän,laita lamppu paistamaan se naamaan ja kuulustele sitä :) ja ole oikein mustasukkainen,kai tiedät mitä sun käytös saa aikaan miehen suhteen sitten?
 
Miten pääsen eroon mustasukkaisuudesta?? Neuvoja ,neuvoja niiltä jotka ovat ratkaisseet ongelman!! Ei teoria hömppää keskenkasvuisilta...! Täytyykö liiskata itseltä pallit..
 
Sä kuullostat ihan mun ukolta... Sä et tiedäkkään kuinka ahistavaa se on ku toine pimittää koko aika tietoja jostain. Jätä ne exät sinne menneisyyteen minne ne kuuluukin. Elämää kuuluu teijän elää eteenpäin!
 
Sä kuullostat ihan mun ukolta... Sä et tiedäkkään kuinka ahistavaa se on ku toine pimittää koko aika tietoja jostain. Jätä ne exät sinne menneisyyteen minne ne kuuluukin. Elämää kuuluu teijän elää eteenpäin!
 
Mistä se mustasukkaisuus johtuu?Huonosta itsetunnosta?Omistushalusta,luottamuspulasta vai mistä?Itsestä tuntui hirveän pahalta kun exä oli mustis miespuolisista kavereistani ja nosti aina hirveän riidan pystyyn.Itselleen kyllä salli naispuoliset kaverit ja yhteydenpidon.Mielestäni ei voi olla puhtaat jauhot itsellä pussissa jos jatkuvasti epäilee toista ja osoittaa liiallista mustasukkaisuutta.Kai sitten se mustasukkainen osapuoli itse on niin heikko että epäröi ja kyseenalaistaa jatkuvasti luottamuksen toiseen.En tiedä..
 
Ajattele näin,että olet paras,hän ei ole muiden kanssa onnistunut,mutta sinun kanssasi jutusta tulee hyvä.

ei kannate tuhlata ruutia tuollaiseen.sinä olet sinä,etkä voi muuksi muuttua ja miehesi seurustelee sinun kanssa ja sillä sipuli.
 
Minä taas kyselisin niistä ihmisistä, jos ne kerran vaivaavat. En oikein usko, että on yhtään parempi olla, jos tietää suhteita olleen, mutta ei niistä saa puhua. Silloin ne jää käsittelemättöminä asioina vaivaamaan mieltä.

Tietysti helpointa olisi tunnustaa, että hänellä oli oikeus elää ennen sinua ja maailma ei muutu siitä tiedosta, että minkälaisia kavereita hänellä oli.
 
Mä oon sairaalloisen mustis (myös mies on sen pari kertaa sanonut). Yritän pitää mustasukkaisuuden sisälläni (usein tässä onnistun), mutta toisinaan (pari kolme kertaa vuodessa) mustasukkaisuuskohtaus yllättää:(

Mies tiesi heti alkuunsa että olen mustasukkainen (kerroin sen heti hänelle, kun eka riita tuli) ...meinasin siis lempata miehen ensimmäisen 'joo, tosi hyvännäköinen' -kommentin jälkeen. (joo...kuullostaa sairaan typerältä)... no tämän jälkeen mun mies on osannut olla 'tahdikas' eli ei arvostele mun kuullen naisia ei kehuskele muita mun kuullen...tms.. muutenkin on suht kiltti eikä varmaan koko ajan mun poissaollessakaan kyttäile / arvostele muita...

Mies on itse sanonut, että siitä lähtien kun minuun 'luonneviastani' huolimatta rakastui, hän on yrittänyt kasvattaa mun luottamusta häneen. Eli viastani huolimatta (vikojahan jokaisessa on ja tää on mun pahin ja miehen mielestä lähestulkoon ainoa 'paha' vika) mies rakastaa mua...meni kihloihin ja naimisiin ja nyt odotamme yhteistä lasta:)... mieheni yrittää monin tavoin osoittaa kuinka tärkeä olen ja kuinka tärkeää yhteiselomme hänelle on...

minä en välttis yritä päästä mustasukkaisuudestani eroon 'kertalaakista' vaan elän 'ongelmani' kanssa uskoen omien ajatusteni aikuistumiseen ja siihen että mies todella haluaa tehdä kaikkensa myös tulevaisuudessa jotta voisin häneen luottaa ja jottei minun tarvitsisi olla hänestä mustis... hyväksyn siis mustasukkaisuuteni ja samoin mieheni sen hyväksyy (useimmiten). Kertoohan se myös välittämisestä ja toisen ihmisen tärkeydestä (joskin toki se kertoo myös huonosta itsetunnosta / huonoista aiemmista kokemuksista)...

Neuvona ap:lle kuitenkin, ettei kovin monesti kannata asiaa entisistä ottaa puheeksi...sinut hän on valinnut!!!! Ja sinuahan hän siis pitää 'parempana' kuin niitä entisiään... mielestäni kaikkea ei silti tarvitse pitää sisälläänkään... kyllä parisuhteessa ikäviäkin asioita voi ottaa esille ja puhua asioista jotka omaa mieltä vaivaa.... opettele vähitellen ajattelemaan että sinussa (kaikista maailman naisista) on sitä jotain, joka on saanut miehen rakastumaan. Vaikka välissä alemmuuden tunne tulee esiin, ei se parisuhdetta tapa. Usko vaan mieheesi, teihin yhdessä ja parisuhteeseenne!!!! Mustasukkaisuus helpottaa kyllä kunhan luottamusta 'rakentaa' ja kun huomaa ettei epäilyksille ole aihetta....

voimia:)
 
"".... minä en välttis yritä päästä mustasukkaisuudestani eroon 'kertalaakista' vaan elän 'ongelmani' kanssa uskoen omien ajatusteni aikuistumiseen ja siihen että mies todella haluaa tehdä kaikkensa myös tulevaisuudessa jotta voisin häneen luottaa ja jottei minun tarvitsisi olla hänestä mustis... ""

Todellako MIEHEN pitää tehdä KAIKKENSA, että sinä voisit parantua psykoosistasi ja luottaa häneen? Jokaisen ihmisen pitää tehdä ITSE kaikkensa, jos haluaa parantua. Ei sinun miehesi homma ole sinua parantaa. Paraneminen lähtee potilaasta itsestään. !!!
 
No ehkä tää kirjoittaja tarkoittaa sillä ""kaikkensa"" tekemisellä sitä, että mies ei tahallaan ainakaan ruoki tätä mustasukkaisuutta, josta tietää toisen kärsivän. eli ottaa sen huomioon, eikä käyttäydy sillä tavalla, että tää ilmiö tulis esiin.

Se on kyllä liikaa vaadittu, että ei saisi edes tuntea ketään toisen sukupuolen edustajaa. Siinä pitää vaan sen liiallisesta mustasukkaisuudesta kärsivän pystyä karaisemaan itseään. Pitää ajatella järjen kanssa. Että voisiko TODELLA olla mahdollista, että tällä mun puolisollani ja tuolla ja tuolla ja tuolla ja tuolla ja tuolla ja tuolla ja TUOLLAKIN olisi keskenään suhde tai muu salaperäinen kytkös?

Kaikki ymmärtää, että skitsofreenikkojen vainoharhainen käytös on sairautta, mutta silti ihan tervekin ihminen voi käyttäytyä aivan päättömästi ja vainoharhaisesti mustasukkaisuuden kourissa. On se niin voimakas tunnetila.

Ei kai sitä luottamista voi muuten opetella, kuin luottamalla. Jos ajattelee niin, että pääsääntöisesti luottaa toiseen ja uskoo toisen olevan luottamuksen arvoinen, niin sillähän jo saavuttaa paljon. Pitää osata rauhoittaa itsensä ja ajatuksensa. ""Minä olen hyvin tärkeä ja arvokas ihminen, jos tuo toinen ei ymmärrä minun arvoani, vaan pettää minut, silloin se on hänen tyhmyyttään, ei minun.""







 
Ihan ensimmäiseksi lopetat kyselyn. Siitä ei ole mitään hyötyä ja mitä loppujen lopuksi tiedoilla teet? Sinä olet sinä, etkä muuksi muutu vaikka miten kyselisit miehen entisistä ja vertaisit itseäsi heihin.
Et myöskään millään voi hallita kaikkea. Et miestäsi nyt etkä varsinkaan hänen menneisyyttään. Hänellä on menneisyytensä eikä se muuksi muutu, eikä myöskään ole pois teidän suhteeltanne. Toki on epämiellyttävää ajatella oman miehen joskus rakastaneen jotain muuta ja juuri sen ajattelu sinun on lopetettava. Kertakaikkiaan vaan et suostu asiaa ajattelemaan.
Kannattaa ehkä ajatella mitä ajat kysymyksillä takaa? Haluatko kuulla olevasi parempi kuin exät, että he olivat inhottavia, tulla enemmän heidän kaltaisekseen vai miksi kyselet? Selvitä ensin se niin saattaa olla että huomaat kyselyn turhaksi.
Míeti vielä kumpi pitää miehesi tyytyväisempänä: se että olet onnellinen etkä murehdi tai pahoita mieltäsi asioista joita mies ei voi muuttaa tai korjata vai että jatkuvasti olet surullinen menneisyydestä. Lupaan että miehelläsi on kivempaa kanssasi silloin kun olet onnellinen ja kun mies on tyytyväinen teidän kahden väleihin niin exät tai kukaan muukaan ei varmasti ole minkäänlainen uhka.
 
Mistä ihmeestä olet mustasukkainen? Selvitä ensin itsellesi se. Siis mistä ihan oikeasti, mitä pelkäät ja miksi.
Itselläni mustasukkaisuuteen auttoi ainakin se kun selvitin omat pelkoni suhteemme suhteen, myönsin omat heikkouteni ja sen että vaikka miten olisin mustasukkainen niin mies pettää tai jättää jos niin haluaa. Sen tajuaminen että mustasukkaisuudella en saavuta muuta kuin korkeintaan sen ettei mies viihdy kanssani, lopetti kyllä turhan mustasukkaisuuden. Kun ei toista voi kontrolloida eikä estää loukkaamasta kuitenkaan niin pakko on vain luottaa ettei toinen niin tee. Ei ole paljon mustasukkaisuus ongelmia näiden oivallusten jälkeen ollut.

Onkohan muuten mustasukkaisuus nimenomaan ns kontrollifriikkien ongelma? Kun on pakko jotenkin yrittää hallita elämäänsä ja toista ja varmistaa ettei vaan saa siipeensä?
 
Paraneminen lähtee kyllä jokaisesta itsestään, mutta kumppani teoillaan joko auttaa tai pahentaa tilannetta. Totta kai kumppanin on tehtävä kaikkensa ollakseen luottamuksen arvoinen. Itse ainakin teen kaikkeni että oma mieheni minuun voi luottaa. Ei todellakaan voi lähteä siitä ajatuksesta, että minä teen mitä huvittaa ja toinen luottakoon tai olkoon luottamatta. Eihän kukaan luota ihmiseen joka ei siihen anna aihetta.
 
Mielenkiintoinen kommentti toi mustasukkaisuus kontrollifriikkien ongelma.. Tunnistan itseni. Haluan monissakin asioissa hallita elämääni ja välttää negatiivisia tapahtumia.
Olen myös melko mustasukkainen.. Välillä puhkun itseluottamusta eikä muista naisista ole ongelmaa. Toisinaan loukkaannun pienistäkin asioista, joita suurentelen mielessäsi aivan tajuttomasti ja varsinkin baarissa saatan saada raivareita. (En ole teini enää ;-)
Voi kun olisikin joku itseluottamuslääke, jolla saisin mustasukkaisuuden pois ainiaaksi...
 
mulla on ihan sama onkelma. oon ihan liian mustasukkainen, se tuli mulle jopa yllätyksenä. en kestä mieheni tekstittelyä naispuolisten työkavereiden kanssa, hermostun jopa siitä, että mieheni lähettää näille samoille naisille hauskoja forward-maileja mitä hän ei mulle lähetä. mieheni ei puhu enää mitään näistä naisista tai kenestäkään muusta naisesta, koska pelkää mun saavan raivarin. tiedän, että mulla on huono itsetunto, en tiedä miten saisin sitä parennettua. sydämeni särkee myös, jos mieheni on käynyt salaa tsiigailemassa pari vuotta sitten otettuja kuvia exästään, tulee auttamatta mieleen, miksi hän sitä vielä miettii. itsekin kyllä mietin exiäni aika usein, vaikken heistä mitään enää haluakaan. välillä tuntuu et mun pää hajoaa kun ajattelen kaikkia asioita ja pyörittelen niitä päässäni. tunnen joskus jopa vihaa miestäni kohtaan, koska hän katselee muita naisia ja pitää exiinsä yhteyttä. olen jopa ajatellu alkavani tapailla muita miehiä, deittailla siis, tavallaan kostoksi, jotta saisin itselleni mielenrauhaa. tää tilanne on ihan sairas, olen miettinyt mennä ammattiauttajalle. riidellessämme sanon kaikkia todella ilkeitä asioita, joita kyllä tarkoitan, mutta hävettää myöntää että olen oikeasti sitä mieltä. en kestä olla mieheni kanssa, mutten voi olla ilmankaan.
 

Yhteistyössä