Mustasukkaisuus

[Hämmentynyt]

Olemme asuneet uuden mieheni kanssa yhdessä pari vuotta. Mieheni alakouluikäinen lapsi asuu meillä. Tunnen lievää mustasukkaisuutta lasta kohtaan ja se vaivaa minua tosissaan. Mies osoittaa rakkauttaan minua kohtaan päivittäin sanoin ja teoin, eli suhde on siis kunnossa kaikin puolin. Mahtaako tämä tunne mennä ohi aikaa myöden? Kertokaa omia kokemuksia.

 

[taustalla]

On normaalia ja ymmärrettävää. Olennaista on, että itse tajuaa, mistä on kyse eikä pura negatiivista tunnetta lapseen. Minusta tuntuu, että uusperhekuvioissa on yllättävämpää, jos kukaan osapuoli ei ole mustasukkainen kenellekään, vaikka se hienoa niin olisikin. Aika ja kiintymyksen vahvistuminen auttavat (lasta kohtaan).

 

[miuku]

Aivan! Kestää aikansa, mutta kyllä se siitä! :heart:

 

[Tiuku]

Lienetkö sama Miuku, joka provosoi aikaan jo yhden riitaisan keskustelun, ja pakeni sitten paikalta...

 

[Veera]

Voin sanoa kokemuksesta, että ei se mene ohi, mustasukkaisuus ja viileät tunteet vieraita lapsia kohtaan. En sanoisi sen olevan edes mustasukkaisuutta vaan se on ärsyttävä tunne ja ajatus siitä, että olisi kiva olla ihan vaan kahdestaan. Itse olen omat lapseni saanut aikuisikään ja nyt pitäisi vielä luotsata avomiehen kaksi murrosikäistä nuorta samaan pisteeseen. Ei käy, olen hommani tehnyt ja mieheni hoitakoon omat velvollisuutensa. Pakko sietää silti vieraita saman katon alla jos mielii olla yhdessä tämän miehen kanssa. Odotan vaan lasten kasvamista ja uloslentoa pesästä.

 

[taustalla]

\

Voin sanoa kokemuksesta, että ei se mene ohi, mustasukkaisuus ja viileät tunteet vieraita lapsia kohtaan. En sanoisi sen olevan edes mustasukkaisuutta vaan se on ärsyttävä tunne ja ajatus siitä, että olisi kiva olla ihan vaan kahdestaan. Itse olen omat lapseni saanut aikuisikään ja nyt pitäisi vielä luotsata avomiehen kaksi murrosikäistä nuorta samaan pisteeseen. Ei käy, olen hommani tehnyt ja mieheni hoitakoon omat velvollisuutensa. Pakko sietää silti vieraita saman katon alla jos mielii olla yhdessä tämän miehen kanssa. Odotan vaan lasten kasvamista ja uloslentoa pesästä.

Lapsiparat :/

 

[Alia]

\

\

Voin sanoa kokemuksesta, että ei se mene ohi, mustasukkaisuus ja viileät tunteet vieraita lapsia kohtaan. En sanoisi sen olevan edes mustasukkaisuutta vaan se on ärsyttävä tunne ja ajatus siitä, että olisi kiva olla ihan vaan kahdestaan. Itse olen omat lapseni saanut aikuisikään ja nyt pitäisi vielä luotsata avomiehen kaksi murrosikäistä nuorta samaan pisteeseen. Ei käy, olen hommani tehnyt ja mieheni hoitakoon omat velvollisuutensa. Pakko sietää silti vieraita saman katon alla jos mielii olla yhdessä tämän miehen kanssa. Odotan vaan lasten kasvamista ja uloslentoa pesästä.

Lapsiparat :/

Niinpä!! Tiiän just tommosen samanlaisen äitipuolen. Onneksi isä v.ittuuntu kattomaan sitä asenneongelmaista, joka oli kaikessa vastarannan kiiski ja läks liitosta käveleen. Muutama vuos siihen meni, mutta onneksi tuli lopulta järkiinsä. Käsittämätöntä, miten uudet eukot eivät käsitä lasten ja isän välillä vallitsevaa rakkaussuhdetta vaan odottavat itsekkäinä aikaa, jolloin saavat miehen vain kokonaan itselleen.