Muutto maalle vai rakentaminen lähiöön?!?!?!

[Khimaira]

Mä muuttaisin ehdottomasti maalle- kaikinpuolin sopivampi meille =)

 

["tiuku"]

Maalle. On niille lapsille sielläkin tekemistä - ei vaan valmiiksi purtua kauraa niin. Vaatii hieman mielikuvitusta ja omatoimisuutta.

Matka - kaikkeen kuule oppii. On se niin kumma että ihmiset ei selviä jos kauppa ei ole kilometrin sisällä. Herranjestas, opetelkaa ostamaan kerralla vähän enemmän. Ja jos jotain puuttuu - hei maalla tupataan naapureiltakin lainaamaan. TAI vaihtoehtoisesti ollaan sen verran luovia että osataan soveltaa jostain muusta. Jos jauhoja ei ole, sinä päivänä ei sitten leivota. Tämä kauppa-juttu on ihan näitä uusavuttomuuden huippuja...luulisi jokaisen osaavan hieman ennakoida (2 kertaa viikossakin riittää kaupassa käyntiin)

 

[min]

[QUOTE="a.p";26756519]

JA kaikki asiat mietä muutkin oli miettineet, on meidänkin mietinnässä ollut.
- MATKAT
- LASTEN KULJETTAMINEN PAIKASTA A) PAIKKAAN B) ETENKIN TEINI-IÄSSÄ
- PALVELUT KAUEMPANA, TOSIAAN SE MAITOPURKIN HAKEMINEN EI NIIN YKSINKERTAISTA

- Kulttuuria ei kaivata, harrastuksia jonkin verran, mies käy salilla (8km), itekkin tykkäisin aloittaa äitiyslomalla jumpan tmv (8km) + lasten harrastaminen, jos jotain haluavat tehdä. Tähän lisäksi jos ajatellaan elämää vielä eteenpäin kun käyn minäkin töissä ja on lapset hoitoon vietävänä ym. AJASTAHAN SE ON POIS..

Mutta iso kiitos [/QUOTE]

Matkat : asioihin tottuu. Tiedätkö, minä mieluummin istun 15 minuuttia enemmän autossa kun saan asua kodissa jossa naapurit ei ole metrin päässä joka suunnassa. Jossa on ulkona rauhaisaa, ei jatkuvaa autojen mekkalaa, ei jatkuvaa ravaamista kodin ohi ...Eli ihan vaan priorisointia. Jos tykkää naapurivartiosta niin mikäs siinä, ompahan lyhyemmät matkat...

- Lasten kuljettaminen: Täällä päin ainakin vuorotellaa. Ja lapset jäävät harratukseen koulun jälkeen (isommat). Teinille helpompi paikka olla välillä kotonakin. Ei kiehdo ostarin kupeet kun ei sinne itse pääse. Lähiöstä senkun vaan polkaisee notkumaan kylille. Onko se tarpeellista? jokainen miettikööt itse.

- Kauppa: Kuoleeko teidän perhe jos maito on yhden illan loppu? Osaako miehesi käydä työmatkalla kaupassa? Ennakointi?

- Urheilu: Alkakaa tehdä itse omat polttopuut. Säästöä, ja kuntoilua. Lumityöt, pihatyöt jnejne. Ne kaikki on kuntoilua vaikka ei kai kovin trendikästä sellaista. Pyydä naapurin rouvia mukaan jumppaan, voitte ajaa vuorotelle....

 

[Hmm...]

Elämäntyylinne perusteella maaseutu kuulostaa paremmalta vaihtoehdolta, ja kuuleehan kommenteistasi että olette jo asian ikään kuin päättäneet

Itse olemme valinneet kunnolla urbaanin elämäntyylin - arjessa ei tarvita autoa ollenkaan. Mielestäni lähiö on melkein aina se huonoin vaihtoehto. Autoa tarvitaan joka tapauksessa, ja oma rauha/vapaus puuttuu tykkänään.

 

[vvvv]

Minä en missään nimessä muuttas enää maalle. Asuttiin siellä jonkin aikaa. Kriteereinä oli juuri nuo: iso tontti, oma rauha jne. Mutta, mulla meinas mennä järki siellä. Joka paikkaan piti kulkea autolla. Lasta piti olla koko ajan kuskaamassa paikasta a paikkaan b.
Muutettiin takaisin lähiöön ja minä nautin. Kaikki on niin ihanan lähellä. Voit käydä pyörällä kaupassa. Lapsi pääsee itse kävellen kavereille.
Talvella maalla on kamalasti hommaa, lumityöt, talonlämmitys (jos puilla lisälämpöä). Niin ja kesällä, koko ajan valtava piha hommineen.
Mutta nämä on niin makuasioita. Me ei viihdytty, vaikka niin luultiin. Ihan hyvin te voitte viihtyä.

 

[Pikkurouva74]

Ääni lähiöille, jossa itsekin asutaan. Ja perusteena just se, että postiin, kauppaan, kirjastoon jne. pääsee kävellen. Ja kyllä meilläkin riittää lumitöitä ja polttopuut tehdään itse.

 

["vieras"]

Me tehtiin kompromissi ja muutettiin 2000 neliön tontille pieneen lähiöön, jossa ei kuitenkaan talot ole vieri vieressä. Koulu on vieressä jne. Me teimme tämän ratkaisun nimenomaan lapsia ajatellen. Ei ole kivaa jos asuu "korvessa" eikä lapsilla ole kavereita vaan jatkuvasti pitää kuskata ainakin omat muksut tuntien. Ja jälleenmyyntiarvon ero on huomattava, jos joskus myymässä olette.

 

["kolmen äiti"]

Tuo maaseutu kuulostaa aika hyvältä, varmasti niitä kavereitakin sitten löytyy jos lapsiperheitä vain on lähellä maalla ei aina välttämättä tuijoteta sitä kaverin ikää kavereita ollaan silti. Tuohon kuskaamis asiaan on aika paljon siitä oman perheen rytmistä kiinni millaista se elämä tulee olemaan. Eli millaista teidän elämä on nyt harrastetaanko teillä paljon, ja ollaan aktiivisesti mukana monessa? Onko teistä mukavaa lähteä spontaanisti elokuviin, teatteriin tai ulos syömään, vai suunnitteletteko enemmän menemisiä ja keskitätte olemisen kotiin ja siellä puuhasteluun? 2003 vuoden omakotitalo ei ole ylläpidoltaan kuitenkaan hirveän erilainen kuin uusi talo. Jos vaikkapa punnitsisi jonkun satavuotiaan kansakoulun ja uuden talon väliä olisi kontrasti jo aikamoinen lämmitystä ajatellen, remontteja yms. 8km:n matka ei ole hirveän kummoinen teinille tai jo ihan 5-6 luokkalaiselle mennä kesällä pyörällä. Teininä sitten mopolla harrastuksiin ja kavereiden luokse. Ja jos joukkoliikennekkin toimii, niin se on aina plussaa ja koulukyyti varsinkin pikkukoululaisten kanssa. Meillä ainakin muutto maalle oli hyvä juttu lapset ovat 8,6 ja 4 vuotiaita. Vertailukohtaa on sen verran että asuimme kaupungissa omakotialueella vuoden. Vaikka naapurit olivat mukavia ja alue rauhallinen, tuli siinä ajassa selväksi ettei se ole oma juttu. Itse kaipaamme enemmän omaa tilaa, olen maaseudulla ikäni asunut ja vanhassa talossa joten tiesin mihin ryhtyä kun ostimme oman rintamamiestalomme. Meillä lapsilla on harrastuksia, mutta niitä on kohtuullisesti joten ei kuskaaminen ole ollut mitenkään ylivoimaista. Naapuriperheen kanssa sovitaan kimppakyytejä jos vain ollaan samoihin juttuihin menossa. Kauppareissut ovat muuttuneet niin, että kerralla ostetaan enemmän ja pidetään sellaista perusvarastoa ruokakaupat joissa käymme ovat 20 kilomertin päässä 4 kilometrin päässä on pari kattavalla valikoimalla olevaa kauppaa joissa tosin hintataso on korkeampi. Meillä ovat menot olleet kohtuullisia.