Muuttosuru

[Sekaisin]

Oonkohan mä ihan normaali... Onkohan kaikki kotona...

Olen huomenna perheineni muuttamassa unelmieni asuntoon. Yksi elämän unelmista täyttyy. Mutta nyt täällä vielä nykyisessä kodissani, joka on kyllä ihan ok, mutta ei ollenkaan sitä mitä ollaan haluttu, niin itkeä pillitän ikävää ja tuntuu etten haluakaan muuttaa. Itken sitä että loistava naapurimme ei tule enää olemaan naapurinamme, itken ikävää huoneitamme kohtaan....

Onko kukaan muu muuttanut kokenut tällaista? Itse muutan varsinaisesti nyt ekaa kertaa, eli olen tänne muuttanut vuosia sitten lapsuudenkotoani. Nyt tunne myrsky hämmentää.

 

["vieras"]

Mä olen muuttanut vanhempieni kanssa 5 kertaa, joista 3 muistan hyvin ja itsekseni tai miehen kanssa 3 kertaa, ja kyllä mulla on tajuttoman haikea olo ollut joka kerta. Vaikka uusi asunto olisi parempi ja kivempi, siihen entiseen kuitenkin liittyy paljon hyviä muistoja ja onhan se ollut sellainen turvallinen pesäkolo vaikka ei täydellinen oliskaan Vihaan nykyistä asuntoamme ja tähän liittyy paljon huonoja muistoja, mutta varmaan tulee silti itku olemaan kurkussa ja mieleen tulee niitä hyviäkin hetkiä sit kun tästä asunnosta pääsen pois. Mulla on joskus ikävä vanhoja koteja, mutta ei niin että se ahdistaisi vaan tulee sellaisia suloisenkaihoisia hetkiä mieleen joskus.

Kyllä siitä uudesta asunnosta pian tulee teillekin taas koti ja kiinnyt varmaan siihen nopeasti