Myönnän haukanneeni liian ison palan

[Soluttautuja]

Voimat loppuu tähän arjen pyöritykseen. Työ, lapset, koirat, omakotitalo.. tuntuu etten millään jaksa pyörittää tätä kaikkea Miehelle kun väsymystä valitan, niin vastaus on aina "no, eipä tällä tilanteelle mitään voi" No, ei kai sitten voikaan, mutta vois tuo edes vähän myötätuntoisempi olla \|O

 

[Pix]

Alenna omaa vaatimustasoasi
Jätä tekemättä semmosia vähän toisarvoisia asioita, se helpottaa kummasti. Ja hei, kesä tulee, se auttaa kaikkeen!

 

[kangasajuruoho]

\

Alenna omaa vaatimustasoasi
Jätä tekemättä semmosia vähän toisarvoisia asioita, se helpottaa kummasti. Ja hei, kesä tulee, se auttaa kaikkeen!

Juuri näin. =)

 

[mamma]

:hug:

ainoa ehkä mitä tilanteelle voit on koirat. jos ne vie liikaa voimia, etsi niille hyvä sijaiskoti ja laita vähäksi aikaa sijoitukseen. sitten vaan priorisoit kotitöitä. kun koirat on lomilla, ei tarvitse jokapäivä imuroida. ruokahommassa keittoa isoon kattilaan useaksi päiväksi kerrallaan ja niinä päivinä, milloin on valmis ruoka, teet sitten vaik pyykkihommia. silleen mä suunnittelen päivien hommat.

 

[Soluttautuja]

\

Alenna omaa vaatimustasoasi
Jätä tekemättä semmosia vähän toisarvoisia asioita, se helpottaa kummasti. Ja hei, kesä tulee, se auttaa kaikkeen!

Kun tuntuu, että mikään ei oo toisarvoista. Imuroida on pakko lähes jokapäivä, pyykit on pakko pestä ja silittää, ruokaa on pakko tehdä, uunin lämmitys ja puiden kantaminen nyt onneksi jää kun kesä tulee, lasten kanssa pitää keritä olla, koirat on pakko ulkoiluttaa ja treenata.

Ruonlaitossa yritän jo päästä niin helpolla kuin mahdollista.. kerralla tehdään parin päivän satsi tai sitten jotain mahdollisimman helppoa ja nopeaa.

 

[KerroTokiLisää]

Mä lähetän sulle ajatuksissa ylimääräistä energiaa :wave:

Ja hei,ei maailma kaadu vaikka välillä olisi pyykit silittämättä ja hiekkaa lattioilla :hug:

 

[taustalla]

\

Voimat loppuu tähän arjen pyöritykseen. Työ, lapset, koirat, omakotitalo.. tuntuu etten millään jaksa pyörittää tätä kaikkea Miehelle kun väsymystä valitan, niin vastaus on aina "no, eipä tällä tilanteelle mitään voi" No, ei kai sitten voikaan, mutta vois tuo edes vähän myötätuntoisempi olla \|O

olen sun kanssa ihan samoilla linjoilla...tuntuu ihan hirveen ahistavalta vaan tehdä kaikki hommat koko ajan..ja suurimmilta osin yksin. Ja mitään et voi jättää tekemättä.. ei minua ainakaan rentouta jos paikat on #&%?$!*.

 

[Asennekysymys]

\

[
pyykit on pakko pestä ja silittää,

Minun ohjeeni kuuden lapsen äitinä on, että armahda itseäsi ja luovu silittämisestä Itsekin aikoinani tuskailin juuri tuota, kun oli "pakko silittää" ja se vei kamalasti aikaa... viidennen lapsen synnyttyä onneksi tajusin, ettei maailma kaadu vaikka pyykit viikkaa kaappiin ilman silittämistä. Ja hyvin olen pärjännyt vaikkei rauta lämpiä enää päivittäin

 

[juuei]

Muakin välillä väsyttää, mutta jos sanoo miehelle, niin hänen vakiovastaus on, että mee töihin! Outoa logiikkaa sanon minä... Tai siis siinä saisin sitä kaipaamaani omaa aikaa, meinaan työmatkan puoli tuntia per sivu vain oman pääni kanssa (autoa ajaen).

Mutta nyt ihan ekana lopetat sen silittämisen ja imuroit vähän suurpiirteisemmin. :hug:

 

[taustalla]

Voimia sulle ja myös minä kannatan tuota silittämisen unohtamista. Silitä vaan ns paremmat vaatteet ja kyllä kesän voit nukkua vaikka silittämättömissä lakanoissa ja silität vaan paremmat T-paidat jos siltätuntuu ja aikaa on.
Pesun jälkeen otat pyykit koneesta heti ja oikaisen niitä ja laitat kuivumaan, jos kuivausrumpua käytät niin sieltä otat myös heti pois kun ovat kuivat ja laitat kaapiin näin eivät ehdi rypistymään.
:hug: :flower:

 

[taustalla]

täällä kanssa toisinaan samankaltaisia ajatuksia, aina välillä helpompaa ja sit taas niitä kausia kun tuntuu ettei yksinkertaisesti jaksa :/
Kun koiria niin silloin kyl pakko imuroida päivittäin ja jos viel kurakelit niin lattiatkin täytyy luututa.Mulla ei aika riittänyt eikä voimat siihen ja omatunto soimas alvariinsa kun ei kerennyt sen koirimuksen kanssa touhuumaan riittävästi ja siksi etsimme uuden hyvän kodin,mut kyllä oli vaikee paikka :'( Mut se helpotti omaa taakkaa jonkin verran...enää ei tarvi päivittäin imuroida eikä lenkillä ole PAKKO käydä.
Ruuan yritän tehdä aina pariks päiväksi kerralla ja pyykkiä pesen n 2krt/vko,silityksestä olen luopunut kokonaan ja olen yrittänyt lopettaa turhan stressaamisen siitä ettei huusholli ole tiptop kunnossa vaan useimmiten sen näköinen kuin ois pommi räjähtänyt :headwall: Mut tärkein asia että lapset terveitä ja onnellisia =)
Voimia ap:lle, ota päivä kerrallaan äläkä tee asioita mitä ei ole pakko,otat yhden päivän viikossa kun vain olet ja ruuaksi vaikka jotain valmisruokaa tai tilaatte sapuskat

 

[lohikäärme]

sitähän se elämä usealla on. työ ja kotityöt ja lapset...... mut ootko siis itsekin työssä kodin ulkopuolella? eikö miehes tee kotihommia ollenkaan?

 

[ööööps]

koirat pellolle. ja ukko myös, jos ei sua yhtään auta.

Kyllä ne vaatteet silittämättäkin päällä pysyy.

ja kuka imuroi päivittäin? meillä imuroidaan 2 kertaa viikossa, tosin meillä ei kyllä oo eläimiä ja on vaan yks lapsi.

 

[taustalla]

jätä se silittäminen, kerkeet palstaillakkin meidän kanssa enempi kun jostain turhasta hommasta luovut!

 

[Cathryn]

Samaa mieltä edellisten kanssa, että et silitä kaikkia vaan tärkeimmät. Sotkua voi olla, ei kannata lapsiperheessä vaatia, että olis paikat tiptop (ei iteltään, eikä myöskään lapsilta, mieheltä nyt ei ainakaan ).

Teet ruokaa pariks päiväks kerrallaan tai sitten haet kaupasta valmista.

Tiedän tunteesi, kun pyöritän tätä pientä kolmioo kolmen lapsen kanssa yksin, mies rakentaa taloo aamuvarhaisesta iltamyöhään. Välillä lapset ei nää isiä ollenkaan tai pelkästään ihan hetken koko päivänä. :/

Oonkin tehny niin, että luistan pyykinpesusta ja pesen sitä mukaa kun tarttee, silittäny en oo ikinä, kuin tärkeimmät, kyllä ne muut siellä kaapissa sitten siliää ittellään.

Ja lapsia kannattaa kyllä jonkun verran opettaan kerään lelut yms., ettei tartte äitin itse repiä hanuriaan joka päivä sen takia.

Voimia. :hug: :hug: :flower: =)

 

[tutteri]

Mulla samankaltaisia ajatuksia. Mulla vaan on yksi koira sekä opiskelut työn, perheen, omakotitalon ja kahden kesämökin hoitamisen lisäksi. Välillä tuntuu että järki lähtee. Nyt olen itselleni laittanut kalenteriin ylös mitä minun on tarkoitus tehdä minäkin päivänä ja teen ne hommat enkä enempää, näin jaksan paremmin. Sitten tulee näitä päiviä jolloin lapset on kipeinä jolloin voi ottaa vähän rennommin tai sitten ei.

Asioiden priorisointi nyt ensimmäiseksi. Minä luovuin jokapäiväisestä imuroinnista, silitän vain pakolliset vaatteet (kauluspaidat), ruokaa teen yksinkertaisista aineksista ja nopeita helppoja, pyykkiä pesen viikonloppuna monta koneellista, koiran päästän vain omalle pihalle juoksentelemaan jne. Kaikki turha on pois ja annan armoa sillekin ettei paikkojen tarvitse olla aina tiptop, eläminen saa näkyä. Ja nauttiiko siitä steriilistä puhtaudestakaan loppujen lopuksi....

 

[vieras79]

ekaks heivaa se silitysrauta pois,se on turhaa aikaa vievää hommaa koska vaatteet pysyy päällä ilman sitäkin.
tokaks pistä lapset ja ukko tekee oma osuus hommista.
Kolmanneks tee paljon keittoja ja laatikko ruokia ne tulee itekseen ja helposti.

Meidän perheen koko on 7 henkee iso koira ja kaks liskoo,jos tekisin kaiken saman minkä sinä joka päivä olisin kelliksellä lataamossa,minä jätän tekemättä asioita koska en jaksa, mutta meillä mies auttaa paljon työpäivän lisäks,pyykkää ja imuroi ja on lasten kanssa ulkona jos minä haluan olla tai tehdä jotain rauhassa.

mutta tässä sulle voima :hug: ja istu peffalles ja mieti mitä tänään voit jättää tekemättä :saint:

 

[Soluttautuja]

\

sitähän se elämä usealla on. työ ja kotityöt ja lapset...... mut ootko siis itsekin työssä kodin ulkopuolella? eikö miehes tee kotihommia ollenkaan?

Olen töissä kodin ulkopuolella.
Mies ei juurikaan kotihommia tee, koska hänen työaikansa ovat sellaiset.. tai ehkä tuo on vain tekosyy. Mutta meillä menee siis päivät näin:

MINÄ: Aamulla herätys klo 5.30, koirien kanssa lenkille, sitten suihkuun ja aamutoimiin. Töihin lähden 7.30 ja samalla vien kuopuksen hoitoon (ja esikoisen kouluun, niinä aamuina kun koulu alkaa klo 8). Töistä pääsen klo 16, tulen tarhan kautta kotiin, pissitän koirat nopeasti, laitan ruoan, raivaan keittiön, siistin paikat, imuroin joka toinen päivä, pesen ja silittelen pyykkiä. Talvella tässä oli vielä lisäksi lumityöt ja puiden hakeminen ja uunin lämmitys. Mies kun tulee töistä klo 19.30 niin lähden koirien kanssa lenkille tai treenaamaan ja kymmenen aikoihin nukkumaan.

MIES: Herää aamulla n. 8.15 - 9.45 (riippuen esikoisen koulusta) Menee töihin klo 11 tulee kotiin klo 19.30. Syö valmiin ruuan, rojahtaa sohvalle ja kattoo telkkaria. Menee nukkumaan joskus klo 23.

Tuohon vielä lisäksi normaalit ilta-askareet (lasten iltapalat ja pesut), jotka nekin yleensä jää minun tehtäväksi :/

 

[Cathryn]

\

\

sitähän se elämä usealla on. työ ja kotityöt ja lapset...... mut ootko siis itsekin työssä kodin ulkopuolella? eikö miehes tee kotihommia ollenkaan?

Olen töissä kodin ulkopuolella.
Mies ei juurikaan kotihommia tee, koska hänen työaikansa ovat sellaiset.. tai ehkä tuo on vain tekosyy. Mutta meillä menee siis päivät näin:

MINÄ: Aamulla herätys klo 5.30, koirien kanssa lenkille, sitten suihkuun ja aamutoimiin. Töihin lähden 7.30 ja samalla vien kuopuksen hoitoon (ja esikoisen kouluun, niinä aamuina kun koulu alkaa klo 8). Töistä pääsen klo 16, tulen tarhan kautta kotiin, pissitän koirat nopeasti, laitan ruoan, raivaan keittiön, siistin paikat, imuroin joka toinen päivä, pesen ja silittelen pyykkiä. Talvella tässä oli vielä lisäksi lumityöt ja puiden hakeminen ja uunin lämmitys. Mies kun tulee töistä klo 19.30 niin lähden koirien kanssa lenkille tai treenaamaan ja kymmenen aikoihin nukkumaan.

MIES: Herää aamulla n. 8.15 - 9.45 (riippuen esikoisen koulusta) Menee töihin klo 11 tulee kotiin klo 19.30. Syö valmiin ruuan, rojahtaa sohvalle ja kattoo telkkaria. Menee nukkumaan joskus klo 23.

Tuohon vielä lisäksi normaalit ilta-askareet (lasten iltapalat ja pesut), jotka nekin yleensä jää minun tehtäväksi :/

No huh huh. Ei ihmekkään, että et aina jaksa! :hug:
Laita koirat pois ja mies edes lasten iltapesut hoitamaan.

 

[vierailija_]

joku roti tuolle miehelle nyt!! sehän pitää sua kodinhoitajanaan!
kysypä siltä ihan pokkana tänä iltana, että viekö se aamulla koirat ulos vai hoitaa lasten aamuhommat. annat siis kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on hoidettava. sitten kysyt käykö se aamulla ennen töihin menoa kaupassa ja valmistelee iltaruuan vai hoitaako töistä tullessaan lasten iltahommat. äläkä ota kuuleviin korviis jos natkuttaa vastaan. siivouspäivänä tarjoat sille imuria ja vessaharjaa, valitkoon niistä.

kaikki, jotka kodin palveluja käyttävät, osallistuvat myös kodin ylläpitoon. vaihtoehto on muuttaa täyden palvelun hoitolaitokseen.

 

[rokkiäiti]

\

Voimat loppuu tähän arjen pyöritykseen. Työ, lapset, koirat, omakotitalo.. tuntuu etten millään jaksa pyörittää tätä kaikkea Miehelle kun väsymystä valitan, niin vastaus on aina "no, eipä tällä tilanteelle mitään voi" No, ei kai sitten voikaan, mutta vois tuo edes vähän myötätuntoisempi olla \|O

mulla ihan sama fiilis ja tilanne :ashamed:

tää on todellakin tooooosi raskasta, ja kun toi mies ei mittään voi tehdä helpatakseen mun oloa :kieh: :kieh:

koirasta luovuttiin, onneksi yhet tuttavat suostui ottamaan ja pääsi hyvään kotiin, mut raskasta sekin oli :'(

tuntuu vaan et kaikki kaatuu päälle, koht ei enää jaksa

 

[Soluttautuja]

\

No huh huh. Ei ihmekkään, että et aina jaksa! :hug:
Laita koirat pois ja mies edes lasten iltapesut hoitamaan.

Koiria en laita pois, koska ne on minun "henkireikä".. tai ainakin niiden pitäs olla :/ Mutta kuitenkin kaikki minun kaverit on tuolta koiraharrastuksesta, joten koirat pysyy =)

 

[lohikäärme]

\

\

sitähän se elämä usealla on. työ ja kotityöt ja lapset...... mut ootko siis itsekin työssä kodin ulkopuolella? eikö miehes tee kotihommia ollenkaan?

Olen töissä kodin ulkopuolella.
Mies ei juurikaan kotihommia tee, koska hänen työaikansa ovat sellaiset.. tai ehkä tuo on vain tekosyy. Mutta meillä menee siis päivät näin:

MINÄ: Aamulla herätys klo 5.30, koirien kanssa lenkille, sitten suihkuun ja aamutoimiin. Töihin lähden 7.30 ja samalla vien kuopuksen hoitoon (ja esikoisen kouluun, niinä aamuina kun koulu alkaa klo 8). Töistä pääsen klo 16, tulen tarhan kautta kotiin, pissitän koirat nopeasti, laitan ruoan, raivaan keittiön, siistin paikat, imuroin joka toinen päivä, pesen ja silittelen pyykkiä. Talvella tässä oli vielä lisäksi lumityöt ja puiden hakeminen ja uunin lämmitys. Mies kun tulee töistä klo 19.30 niin lähden koirien kanssa lenkille tai treenaamaan ja kymmenen aikoihin nukkumaan.

MIES: Herää aamulla n. 8.15 - 9.45 (riippuen esikoisen koulusta) Menee töihin klo 11 tulee kotiin klo 19.30. Syö valmiin ruuan, rojahtaa sohvalle ja kattoo telkkaria. Menee nukkumaan joskus klo 23.

Tuohon vielä lisäksi normaalit ilta-askareet (lasten iltapalat ja pesut), jotka nekin yleensä jää minun tehtäväksi :/

nakittappas ukolles osa kotitöistä!! ei tollanen oo oikein

ja minullakin siis on epäsäännöllinen työaika ja silti on pyykit pestävä ja siivottava.... toki mulla ei ole sitä ukkoa kelle nakittasin osan kotihommista... mut sun ukkos kyllä vois hyvin aamupäivällä tehä ees jotain! <br><br>

 

[taustalla]

Mies sanoo ettei tilanteelle voi mitään

Sillähän on koko aamupäivä aikaa pestä pyykkiä, imuroida ja silittää. Tekis ees yhden noista päivässä ettei kaikki jää sun kontolle. Eikä epäsäännölliset työajat mitään selitä. Jossain vaiheessa päivää sillä on sitä vapaata kuitenkin, eiks niin?

En mä koiria pois laittais, mutta asuuko ne koirat sisällä?

 

[miljoonakala]

\

\

No huh huh. Ei ihmekkään, että et aina jaksa! :hug:
Laita koirat pois ja mies edes lasten iltapesut hoitamaan.

Koiria en laita pois, koska ne on minun "henkireikä".. tai ainakin niiden pitäs olla :/ Mutta kuitenkin kaikki minun kaverit on tuolta koiraharrastuksesta, joten koirat pysyy =)

Mä tiedän tunteen. Mä olen välillä niin rättipoikkiväsyny et en jaksa muuta kuin vaan olla. Mut jostain sitä voimaa kumminkin saa (mulle se voimanlähde on hurtat.) Nyt varsinkin tuntuu et pää räjähtää kun on ero meneillään ja mua vaaditaan luopumaan koirista ja ne kumminkin auttaa mua parhaiten jaksamaan.

Koita kattoa asiaa toisesta kulmasta. Että mikä kaiki on hyvin ja mitä ei tarvi laittaa/siivota yms. Sitte kylmästi pistät asioita odottamaan,ne ei mihinkään karkaa ja jos karkaa niin hyvä niin..

Ja miehelle vihjaus avuntarpeesta vois olla paikallaan..