nää facebookit ja muut vaan korostaa sitä, miten yksinäistä ja tyhjää mun elämä on :'(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksinäinen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yksinäinen äiti

Vieras
menin typeryyksissäni liittymään facebookiin vain tajutakseni miten yksinäinen oikeasti olen. oon ollu 5 vuotta kotona lasten kanssa, elämä pyöriny pääasiassa tässä kotipihassa, lasten kerhoissa ja lähikaupassa. jotenkin sitä vaan oli tuudittautunu siihen, että tämmöstä tää elämä kaikilla on. niitä paria kaveria jotka mulla on näin pari kertaa vuodessa.

nyt vasta hetken tota facebookia seurattuani tajusin, että muilla ihmisillä on elämää, niillä on kavereita, ne tapaa toisiaan ja niillä on harrastuksia ym. :'( oikeesti, yksinäisen ja masentuneen kotiäidin helvetti koko facebook. kyllä lytistää ihmisen maan rakoon. ja tähän samaan syssyyn kysyttäköön myös, että voiko tuolta erota ja miten?
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksinäinen äiti:
menin typeryyksissäni liittymään facebookiin vain tajutakseni miten yksinäinen oikeasti olen. oon ollu 5 vuotta kotona lasten kanssa, elämä pyöriny pääasiassa tässä kotipihassa, lasten kerhoissa ja lähikaupassa. jotenkin sitä vaan oli tuudittautunu siihen, että tämmöstä tää elämä kaikilla on. niitä paria kaveria jotka mulla on näin pari kertaa vuodessa.

nyt vasta hetken tota facebookia seurattuani tajusin, että muilla ihmisillä on elämää, niillä on kavereita, ne tapaa toisiaan ja niillä on harrastuksia ym. :'( oikeesti, yksinäisen ja masentuneen kotiäidin helvetti koko facebook. kyllä lytistää ihmisen maan rakoon. ja tähän samaan syssyyn kysyttäköön myös, että voiko tuolta erota ja miten?

Voihan sieltä erota, kun poistat vain profiilisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja naamalainen:
Älä välitä, mullakin on siellä enimmät kaverit puolituttuja. :/

mulla taitaa olla peräti 7 kaveria tällä hetkellä, mutta ihan jo niidenkin kirjoittelua ja profiileita seurattuani mun itsetunto lähti syöksykierteeseen. :(
 
Voi sinua. Jos lohduttaa, niin samanlaista on mun elämä kuin sulla. Tosin vasta 3v kotona oloa takana. Eikö kerhossa ole löytynyt sulle kavereita? No, ei mullekaan kyllä ole.
 
Ei ole mullakaan kun muutama sukulainen siellä miehelläni kavereita vaikka kuinka paljon niin miehiä kuin naisia.Lisäksi jos kaveripyynnön lähetän niin moni ei ole kaveriksi huolinut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja naamalainen:
Älä välitä, mullakin on siellä enimmät kaverit puolituttuja. :/

mulla taitaa olla peräti 7 kaveria tällä hetkellä, mutta ihan jo niidenkin kirjoittelua ja profiileita seurattuani mun itsetunto lähti syöksykierteeseen. :(

no kuvitteoe missä mun itsetunto on kun kavereita 88 ja niitten juttuja seuraillu:):) ei tää kotiäidinelämä ehkä niin vauhdikasta ja mielenkiintoista ole, mutta tiedän kuitenkin joidenkin tätäkin kadehtivan:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Moi:
Voi sinua. Jos lohduttaa, niin samanlaista on mun elämä kuin sulla. Tosin vasta 3v kotona oloa takana. Eikö kerhossa ole löytynyt sulle kavereita? No, ei mullekaan kyllä ole.

no toki puistossa ja kerhossa aina joku tuttu naama on, joiden kanssa vaihtaa sananen, muttei mitään sen syvällisempää. ainoa harrastukseni on lenkeily ja sitäkin harrastan yksin. jotenkin olen kuitenkin ollut tyytyväinen elämääni enimmäkseen kun kuvittelin että kaikilla tää on tämmöistä. mutta ilmeisesti muut ei olekaan ihan samanlaisia luusereita kuin mä.
 
Hei ei kellään ole HETI kymmeniä kavereita. Minäkin olen kotiäiti ja alussa muutama kamu ja pikkuhiljaa löysin hakemalla haulla vanhoja luokkalaisia, exiä ;D jne. Ja nyt homma vaan paisuu ja paisuu. Pitää olla itsekin aktiivinen eikä surkutella. Etsi hakukentällä nimellä lapsuudenaikaisia kavereita, sukua, koulukamuja jne. Ja sit liityt esim kaksplussan ryhmään jne. Alat jutteleen siel ja kyllä seuraa saat kun vaan haet etkä sil poraa. REIPASTU! Tuolla asenteella et ainakaan ketään saa.Facessa ei ole vikaa vaan sun asenteessa.
 
Tosin aika moni joilla niitä kavereita on satoja ja taas satoja eivät oikeestaan tunne niitä ollenkaan.
Ja kaikesta tyhjänpäiväisestä tehdään tilapäivityksiä minkä keretään. Ja yleensä niitä juttuja väritetään oikein urakalla. Ja kommentoidaan lähes kaikille jotain yhtä tyhjänpäiväistä.
Eli näyttäähän se silloin tosi täydeltä elämältä. Netissä on helppo antaa elämästään haluamansa kuva =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Eveliina:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja naamalainen:
Älä välitä, mullakin on siellä enimmät kaverit puolituttuja. :/

mulla taitaa olla peräti 7 kaveria tällä hetkellä, mutta ihan jo niidenkin kirjoittelua ja profiileita seurattuani mun itsetunto lähti syöksykierteeseen. :(

no kuvitteoe missä mun itsetunto on kun kavereita 88 ja niitten juttuja seuraillu:):) ei tää kotiäidinelämä ehkä niin vauhdikasta ja mielenkiintoista ole, mutta tiedän kuitenkin joidenkin tätäkin kadehtivan:)

kertaakaan en ole ite kehdannut tonne facebookiin mitään kirjottaa. tää arki kun on aina samanlaista, eihän kotona lasten kanssa mitään tapahdu. kuukauden kohokohta voi olla reissu kirjastoon, ei semmoista kehtaa kirjottaa. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja sss:
Hei ei kellään ole HETI kymmeniä kavereita. Minäkin olen kotiäiti ja alussa muutama kamu ja pikkuhiljaa löysin hakemalla haulla vanhoja luokkalaisia, exiä ;D jne. Ja nyt homma vaan paisuu ja paisuu. Pitää olla itsekin aktiivinen eikä surkutella. Etsi hakukentällä nimellä lapsuudenaikaisia kavereita, sukua, koulukamuja jne. Ja sit liityt esim kaksplussan ryhmään jne. Alat jutteleen siel ja kyllä seuraa saat kun vaan haet etkä sil poraa. REIPASTU! Tuolla asenteella et ainakaan ketään saa.Facessa ei ole vikaa vaan sun asenteessa.

et ehkä ihan ymmärtänyt aloituksen pointtia. ei ole kyse kavereiden määrästä niinkään vaan siitä että mulla ei ole mitään kerrottavaa omasta elämästäni muille. mulle ei kertakaikkiaan tapahdu yhtään mitään ja nolottaa koska ne muutamat kaverit ja niiden kaverit kirjoittelee jatkuvasti menoistaan, harrastuksistaan, reissuistaan, työstään ym. ei siihen tee mieli kommentoida että tänään meillä repäistiin ja syötiin aamiaiseksi muroja puuron sijaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Eveliina:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja naamalainen:
Älä välitä, mullakin on siellä enimmät kaverit puolituttuja. :/

mulla taitaa olla peräti 7 kaveria tällä hetkellä, mutta ihan jo niidenkin kirjoittelua ja profiileita seurattuani mun itsetunto lähti syöksykierteeseen. :(

no kuvitteoe missä mun itsetunto on kun kavereita 88 ja niitten juttuja seuraillu:):) ei tää kotiäidinelämä ehkä niin vauhdikasta ja mielenkiintoista ole, mutta tiedän kuitenkin joidenkin tätäkin kadehtivan:)

kertaakaan en ole ite kehdannut tonne facebookiin mitään kirjottaa. tää arki kun on aina samanlaista, eihän kotona lasten kanssa mitään tapahdu. kuukauden kohokohta voi olla reissu kirjastoon, ei semmoista kehtaa kirjottaa. :(

No juuri noitahan sinne kirjoitellaan kovien hehkutusten kera :laugh:
Mä oon joskus kertonut esim. meneväni paskalle. Ja kyllä siihenki kommentoitiin...

 
Mitä teillä oikein pitäis olla, ottakaa omaa aikaa ja alkakaa harrastaa jotain, ne entisen elämän menot ei sovi yksiin lapsiperheen äidille, elämä on muuttunut , muutu sinäkin. Ja tiedän kokemuksesta että sellaset virtuaalimailman kaverit joita toisilla tuntuu olevan tusina kaupalla eivät välttämättä ole tosielämässä ollenkaan kavereita. Tän koneen äären juuttuminen on vihonviimeinen juttu. No niin kahvit on juotu , menenkin tästä.
 
Kaipaatko sinä siis kyläilyseuraa, harrastusseuraa? Vai facebookseuraa? Mä olen siellä varmaan vuoden jo ollut ja jotain 30 kaveria on. Ja siihen kuuluu oikeasti kaikki tän hetken kaverit, joitain entisiä joiden kans olen joskus ollut hyvä kaveri, ja omia ja miehen sukulaisia. Et aika luuseri olen vissiin minäkin tuon perusteella :D JA oikeasti mulla on 700km päässä yks ihana kaveri ja sit on oma mies. Siinäpä mun kaverit. Tosin mä olen aina ollut huono luottamaan ihmisiin ja huono tutustumaan, olen tottunut elämään yksinäisenä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Moi:
Kaipaatko sinä siis kyläilyseuraa, harrastusseuraa? Vai facebookseuraa?

mä taidan kaivata ihan vaan elämää. :( muutakin kuin lapsille aamupalaa, lasten kanssa pihalle, lapsille ruokaa, lapset päiväunille, lasten harrastukset ja lapset nukkumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Moi:
Kaipaatko sinä siis kyläilyseuraa, harrastusseuraa? Vai facebookseuraa?

mä taidan kaivata ihan vaan elämää. :( muutakin kuin lapsille aamupalaa, lasten kanssa pihalle, lapsille ruokaa, lapset päiväunille, lasten harrastukset ja lapset nukkumaan.

No et ole ainoa. :/

 
ja sitä samaa muuten kommentoi mieskin, mitä tässä ketjussakin joku sanoi. että mun asenne koko facebookiin on ihan väärä. sekään ei tuntunu oikein kivalta kommentilta, kun tuntuu että olen sitten joku tiukkis-jäykkis huumorintajuton torvelo. vaikka semmoiseksihan sitä on vissiin täällä kotona ollessa muuttunu. :( pitäis ymmärtää että kaikki ei vaan sovi kaikille.
 
Siihen kun vielä sekotetaan uudelle paikkakunnalle muutto ja vanhat kaverit jää pois...Kyllähän niitä naamakirjan haulla löytyy , mut IRL onkin sit eri juttu. Kun small talk ei oikein onnistu meikäläiseltä
 
Mutta tuollaistahan kotiäidin elämä on. Mä ainaki kirjoittelen sinne bookiin kirjastoreissut jos haluan, ulkoilut, shoppailut, uimahallireissut jne. Ne on sitä mun elämää nyt.

Ja jos sua lohduttaa, niin samoja juttuja mun tutut kotiäidit kirjoittelee sinne.

Ihan oikeasti, just nimenomaan lasten kans puuhailua kotiäidin elämä on. Mitäpä muutakaan? Mä en ainakaan itse mitään iltamenoja kaipaa, mitä nyt miehen kans olis joskus kiva mennä syömään. Mä itse kaipaan vaan sitä, et olis joku joka tulis meille, lapset sais leikkiä ja äidit juotais kahvit ja juteltais.
 
En ole naamakirjassa, enkä aio liittyäkkään. Kavereista en tiedä moniko on siellä. En halua kiusalliseen tilanteeseen, kun vanhat koulukaverit, puolitutut, sun muut ei kiinnosta ja pitäis kieltäytyä.
 

Yhteistyössä