Naapurin 3 v tuppaa kokoajan seuraamme ulkona ollessa, ärsyttävää.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Sasse"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"Sasse"

Vieras
Asumme rivarissa ja taloyhtiöllä on kiva leikkialue. Meillä on vähän reilu 1 v kaksoset eli heistä ei vielä ole seuraa naapurin 3 v pojalle. Poika on ihan mukava eikä aluksi haitannut, että oli seurassamme kun olimme ulkona. Nyt on vain alkanut
ärsyttää kun tuntuu etten voi yhtään keskittyä olemaan omien lasten seurassa koska poika tuntuu olevan kokoajan ulkona. Esittelee lelujaan, vaatteitaan, taitojaan, pyytää antamaan keinuun vauhtia jne. Eli ihan perus juttuja mutta se mikä häiritsee on se, että on aivan kokoajan minun vieressäni ja höpöttää ja kyselee taukoamatta.

En mitenkään keksi miten voin nätisti sanoa, että teeppäs jotain välillä yksinkin. Yleensä on yksin pihalla, joskus jompikumpi vanhempi on mukana mutta silloin he istuvat penkillä lukemassa kirjaa tai näpräävät puhelinta eli eivät ole pojan seurana -> poika on minun luona kun saa minulta huomiota. Vanhemmat eivät ole sellaisia, että haluaisivat höpötellä tuntemattomien kanssa vaan moikkaavat varovasti ja joskus kun sanoin jotain tuli vain lyhyt vastaus ja keskittyi sitten taas kirjaansa. Tänäänkin kun kerroin pojalle, että menemme syömään ja päiväunille alkoi kamala tivaaminen miksi ette voi mennä myöhemmin ja tulettehan heti takaisin jne.

Tähän tilanteeseen on kai vaan tyydyttävä ja mentävä johonkin muualle ulkoilemaan jos emme pojan seuraa halua. Pihammekin on niin, että poika tulee sinne jos näkee meidät pihalla tai pyytää meitä yhteiselle leikkialueelle.
 
On varmasti nyt vähän väsyttävää, mutta parin kolmen vuoden päästä pojasta on kiva, vähän isompi leikkikaveri omille lapsillesi, joten ehkä nyt kannattaa venyttää pinnaa. :)
 
No kyllähän ap ihmetteli nimenomaan vanhempien touhuja kun eivät huomioi omaa lastaan ja lapsi sitten hakeutuu sinne mistä saa enemmän huomiota. Minuakin ärsyttää itodella paljon, kun menen omakotitalomme pihaan 3- ja 6-vuotiaiden lasteni kanssa, niin eipä mene kuin minuutti niin naapurista kirmaa pensasaidan läpi (vaikka sata kertaa kielletty) 5-vuotiaat kaksoset, ihan kysymättä että saako tulla. Sitten jos kiellät tulemasta niin vaikutat aivan pösilöltä kun et anna lasten leikkiä. Mutta joskus tosiaan olisi ihan kiva olla rauhassa omassa pihassaan. Eikä tuon villikkokaksikon vanhemmat tunnu paljoa välittävän mitä omat tenavat touhaa, pääasia kun saavat itse olla rauhassa.
 
kyllä tulen toimeen pojan kanssa ja kuten aloituksessa sanoin ei asia aluksi häirinnyt. Nyt kun poika on AINA seurassamme jos olemme ulkona alkaa ärsyttämään. Muutko oikeasti tykkäisivät siitä, että ulkoillessa olisi aina seurana joku "tuntematon" lapsi joka vaatii kaiken huomion? Jankuttaa ja tunkee naamaan kiinni jos en heti käänny katsomaan tai vastaa esim. Puhuessani omille lapsille poika tulee puhumaan minun ja lapseni väliin kovalla äänellä omia juttujaan.

En nyt todellakaan kehtaa sanoa, että mene pois koska on selvästi seuraa vailla ja ei haittaisi vaikka välillä tulisi juttelemaan. Koin pojan aluksi kivana ja reippaana mutta nyt alkaa mennä yli.
 
Kantsiskohan ulkoilla jossain muualla kuin taloyhtiön kaikille yhteisellä leikkipaikalla? Tai vaikka hankkia omakotitalo, kunnon aidalla? Tai vaikka sanoa sille lapselle, että ette halua sitä seuraanne?
 
Sä voit hyvin sanoa pojalle, että pyydäpä äitikin tänne leikkimään, tai jos pyytää vauhtia, niin käske pyytää äitiä antamaan. Kyselyihin ja höpötyksiin voi vaan ynähtää jotain hajamielistä vastaukseksi, eiköhän se kohta lakkaa kyselemästä kun ei saa enää vastakaikua.

Mä itse periaatteessa siedän vieraita lapsia, mutta en jaksa olla mikään äidinkorvike ja viihdyttäjä.
 
  • Tykkää
Reactions: chef ja Wolt
Kyllähän sä voit sille sanoa suoraan, että puhun nyt näille lapsille ja en nyt kuuntele sinun juttuja. Vaikka oliskin vieras lapsi, niin ei kesken toisten juttuja aleta omia lörpöttelemään.
Ja keinumisestakin voit hyvin antaa kerran vauhtia ja sit sanoa, että nyt ei pysty, kun pitää vahtia näitä omia lapsia, käy hakemassa omat vanhempasi antamaan vauhtia.
Voi olla tylyä, mut en mä ainakaan jaksa omien lapsieni lisäks viihdyttää muitakin lapsia, ainakaan jatkuvasti.
 
Etko sitten osaa keksia vaikka jutella vanhempien ollessa pihalla lapselle niin, etta ystavallisen sanomisen kautta tajuaisivat asian. Sisaltona menepa omalle pihalle kun vanhemmat jo varmaan kaipaavat. Suoraan tuollaista on vahan koomista menna esittamaan ongelmana.
 
Ymmärrän ap:ta. En mäkään jaksaisi tollasta päivästä toiseen ainakaan silloin, jos edes omassa pihassa ei saisi olla rauhassa. Hiukan kyllä ihmettelen niitä vanhempia, kyllä minä ainakin komentaisin oman muksun välillä tekemään omia juttujaan, jos näkisin hänen jatkuvasti "piinaavan" vieraita ihmisiä kyselyillään.
 
Sepä siinä on kun vanhemmat (jos ovat ulkona) istuvat penkillä joka ei ole ihan leikkialueella ja ovat niin uppoutuneita lukemiseen tai vastaavaan, että tuskin kuulisivat. Eivätkä jaksa reagoida muuta kuin hymähtämällä/ muutamalla sanalla jos poika menee heidän luokseen.
 
Kyllähän sä voit sille sanoa suoraan, että puhun nyt näille lapsille ja en nyt kuuntele sinun juttuja. Vaikka oliskin vieras lapsi, niin ei kesken toisten juttuja aleta omia lörpöttelemään.
Ja keinumisestakin voit hyvin antaa kerran vauhtia ja sit sanoa, että nyt ei pysty, kun pitää vahtia näitä omia lapsia, käy hakemassa omat vanhempasi antamaan vauhtia.
Voi olla tylyä, mut en mä ainakaan jaksa omien lapsieni lisäks viihdyttää muitakin lapsia, ainakaan jatkuvasti.

Juuri näin.

Ihme vastauksia taas täällä. Varmaan juuri tällaiset aloittajan naapurin kaltaiset laiskat mammat kilvan haukkuvat aapeeta, kun eivät viitsi omia kersojaan vahtia.
 
On jotakin todella vialla aikuisessa, jos ei tule toimeen 3-vuotiaan kanssa :D.

Minä tulen kenen tahansa kanssa toimeen jos on pakko. Mutta se on eri asia, kuin tykätä olla jonkun seurassa ja vielä erimpi juttu on se, että pitää vahtia jonkun toisen kakaraa joka päivä ilman, että kukaan edes sellaista pyytää.

Jokainen huolehtii omistaan, ja pitää huolen että omat antaa toisten välillä olla keskenänsä myös.Minä menisin jo sanomaan pojan vanhemmille, ettet ota tästä mitään vastuuta etkä ole hänen leikittäjä etkä pihatäti.
 
Niin se toimeentuleminen 3-vuotiaan kanssa tarkoittaa nimenomaan sita, etta 3-vuotiaalle osataan sanota sen ikaisille sopivasti ja ohjata 3-vuotias sopivaan paikkaan ja olla sen verran puhelias niiden vanhempienkin kanssa, ettei jaadyta tuollaisen suuren "ongelman" edessa. Kuulostaa ettei ap osaa erottaa aikuisten maailmaa jostakin oman lapsuuden supisupimaailmasta. Eivat ne nena kirjassa vanhemmat mitaan taysin aivottomia urpoja ole, joille ei voi ihan avoimen ystavallisesti asiasta vinkata tai sitten sanoa suorempaan jos ei vaan tosiaan mene perille. Noloa lapsellista kyrailya.
 
Puistossa on noita seuraan tupaantujia, yleensä ne alkaa vielä kiusaa mun lasta, kun en kiinnitä heihin tarpeeksi huomiota. Mä sanon ihan suoraan, etten voi antaa vauhtia tai nostella tai leikkiä koska mulla on se oma lapsi jota vahdin.
Mä haluan olla sen omani kanssa enkä viihdyttää muiden lapsia.
 
Joo, tilapäisesti voi jutskata vieraiden lasten kanssa, mutta ei voi alkaa jatkuvasti viihdyttämään. Noi on yleensä kuitrnkin aika tilapäisiä juttuja ja vaiheita. Luultavasti tilanne hoituu hiljalleen ihan itsekseen. Voiskohan se poika vähän leikkiä sun lasten kanssa? Yleensä kuitenkin jo puenetkin lapset tykkäävät toistensa seurasta.
 
Minä touhuan aktiivisesti aina tyttäreni kanssa puistossa ollessani, koska koen että jos kaksin menemme, menemme viettämään aikaa yhdessä. Jos meillä on leikkitreffit jonkun ystävän kanssa lapsineen, niin silloin lapset leikkivät yhdessä ja aikuiset juttelevat.

Aina silloin tällöin tuntuu, että aktiivinen aikuinen houkuttelee aikuisennälkäisiä lapsia. Eli tunnistan hyvin tämän tyypin, puhuu minulle taukoamatta, pyytää katsomaan, pyytää antamaan vauhtia keinussa jne. Toki minäkin kohteliaasti muutaman sanan juttelen, mutta puistossa olen viettämässä aikaa oman lapseni kanssa ja pitämässä hänestä huolta. Kyllä minua rehellisesti sanoen vähän ärsyttääkin, jos lapsi puhuu koko ajan oman lapseni päälle yms. (kuten aikuisnälkäiset lapset usein tekevät). Saatan ihan ystävällisesti, mutta suoraan sanoa lapselle, että menepä hakemaan äitisi/isäsi katsomaan/antamaan vauhtia tms., minä huolehdin tässä omassa lapsestani ja annan hänelle vauhtia.

Ap, ymmärrän hyvin, että ärsyttää, vaikka sehän ei ole lapsen vika mitenkään. Minusta erikoista, että 3-vuotias saa ylipäätään olla yksin leikkipaikalla ilmeisesti melko usein. Ehkä ohjaisin pojan niissä tilanteissa ystävällisesti hakemaan huomion vanhemmiltaan, esim. "minä annan nyt omalle lapselleni vauhtia, mene pyytämään vanhempaasi antamaan sinulle" jne.
 
Itse en puistossa huomioi/vahdi toisten lapsia. Tervehdin ja siinä kaikki.
En lähde jutteleen tai keinuttaa .
Sen hetken annan lapsilleni.

En anna lapselle sitä viestiä et olen häntä varten hänen viihdyttäjänsä.
 

Yhteistyössä