Naapurin lapsi "asunut" meillä 4 päivää!

[vieras]

No nyt kysynkin ap:lta eli mitä sinun nyt sitten pitäisi tehdä? Itse kysyit neuvoa ja nyt et haluakaan tytön olevan poissa teiltä?

Se ap sano tossa alussa että ei koe asiaa ongelmaksi, mutta miettii että pitäisikö asiasta olla huolissaan. Mikä kohta siinä oli jotenki vaikea ymmärtää? Ja en ihmettele yhtään jos vaikka hävis kun ihme haukkuma viestejä taas sataa :headwall:

 

[vieras]

Minä haen tyttöä tuosta naapurista välillä kotiin kun itseäni vaivaa että on siellä taakaksi asti :ashamed: Vaikka eipä ne tyttöjen leikit siellä häiritse muuta elämää, huoneessa / ulkona leikkivät ja välillä käyvät tässä meillä.

Siksi ovat aina tyttären kaverin luona kun tuo meidän 2v ei oikein anna isompien tyttöjen leikkiä! :/

Kaverilla kun on ruoka-aika, tyttö tulee itse aina kotiin ja kun meillä on ruoka + päikkäriaika nklo 12-14 niin silloin meille ei tulla eikä tyttö mene kavereille.

no ehkäpä teillä molemmilla on sit hyvin asiat perheissä. Se taas ei tarkota että kaikilla niin olis

 

[vieras]

Minä haen tyttöä tuosta naapurista välillä kotiin kun itseäni vaivaa että on siellä taakaksi asti :ashamed: Vaikka eipä ne tyttöjen leikit siellä häiritse muuta elämää, huoneessa / ulkona leikkivät ja välillä käyvät tässä meillä.

Siksi ovat aina tyttären kaverin luona kun tuo meidän 2v ei oikein anna isompien tyttöjen leikkiä! :/

Kaverilla kun on ruoka-aika, tyttö tulee itse aina kotiin ja kun meillä on ruoka + päikkäriaika nklo 12-14 niin silloin meille ei tulla eikä tyttö mene kavereille.

no ehkäpä teillä molemmilla on sit hyvin asiat perheissä. Se taas ei tarkota että kaikilla niin olis

 

[hmmm]

tuli vaan mieleen että annatko kaiken periksi lapasellesi...jos hän haluaa hypätä parvekkeelta ni annatko mennä.......kyl sun pitäs jotain rajaa pistää siihen.....ei sun tarvi sitä mukaan ottaa jos vierailel tai kauppaan sun muualle meette. ja ehdota heille että menis välillä sinen kaverin kotiin leikkimään, jos siis on ihan normaali perhe kyseessä eikä mikään alkkari perhe. itse muistan kun pakoilin joskus nuorena juovia vanhempia just kavereiden luokse.....

 

[ap]

No nyt kysynkin ap:lta eli mitä sinun nyt sitten pitäisi tehdä? Itse kysyit neuvoa ja nyt et haluakaan tytön olevan poissa teiltä?

Se ap sano tossa alussa että ei koe asiaa ongelmaksi, mutta miettii että pitäisikö asiasta olla huolissaan. Mikä kohta siinä oli jotenki vaikea ymmärtää? Ja en ihmettele yhtään jos vaikka hävis kun ihme haukkuma viestejä taas sataa :headwall:

Ja juuri tätä hain takaa - en koe sitä meille ongelmaksi ja jos koen silloin sanon/osaan käskeä pois. Mutta harvoin teen sitä.

Kysyin juuri neuvoja siihen että pitäisikö olla huolissaan. Onko normaalia jne. Itse havahduin tähän vasta nyt, että on aina meillä ja esim. syö sen 5 kertaa päivässä. On siis näitä päiviä ollut useita, jo kuluvan vuoden aikan. Nyt ensimmäistä kertaa näin monta päivää peräkkäin.

Sain hyviä vinkkejä siihen ollakko huolissaan ja miten lähteä "utelemaan" tilannetta kotona! En ole ajamassa tyttöä meiltä pois! Hyvä vaan jos osaa hakea meiltä turvaa, jos ei kotona ole asiat ok.

Joku kysyi vielä noista jätesäkeistä ja on tosiaan ensin sälekaihtimet ikkunoissa ja sisäpuolella jätesäkit teipattuina, auringon takia on äiti sanonut. Sisällä on sotkuista ja likaista mm. homeinen matto eteisessä. Sen verran olen sisälle nähnyt ovelta. Tytöllä on likaiset vaatteet, käy meillä pesullakin, silloin kun on yötä, en voisi laittaa nukkumaan niin likaisena.

Mutta kiitokset vastauksista, sain joitain hyvä sellaisia

 

[piina]

Mun mieletä pitää olla huolisaan, mutta ei misääntapauksessa tehdä ilmoitesta lastensuojeluun, ennenkuin on ensin ottanut selvää, miksi lapsen perään ei kysellä. Mun ielestä voi kaverien vanhemmat tulla ihan asiallisesti tutustumaan ja jos sisälle laskevat, niin silloin näkee jo aikapaljon. Jos ei sisälle laske, niin kysellä muuten kuulumisia.

 

[Luumu]

Minä olin juuri tuollainen "luuhaaja" lapsi. En vain viihtynyt kotona. Meillä kotona ei ole koskaan ollut säännöllisiä ruoka-aikoja, kaverin luona oli. Samoin oli nukkumaanmeno ym. ajat.

Olin siis paljon kavereillani, ja viihdyin hyvin. Toki oltiin meilläkin, muttei niin paljoa. Joissain paikoissa minulle tarjottiin ruokaa, toisissa ei, ja jos oli meno, minne en voinut mennä mukaan, se sanottiin. TOki minua harmitti, mutta semmoista elämä on.

En tietenkään itse osannut ajatella olevani vaivaksi.
Mutta sitä ihmettelen, ettei äitini todellakaan välittänyt. Ei hän soitellut perääni, ta ikäseknyt minua kotiin. Kotonani ei edes ollut mielenterveys tms. onglemia, normaali perh, tosin äiti oli paljon töissä.

Äiti on aina ollut (ja on edelleen) sellainen, ettei voi/halua pitää kuria. Itse olisin kuria ja rajoja kaivannut, minusta lähinnä tuntui, ettei kukaan välitä.
Varmaan noiden kaveriperheiden vanhemmatkin sen vaistosivat, ja kestivät minua siksikin.
´
Olin myös usein likainen ja likaisissa vaatteissa; koska ei minua kotona opetettu pitämään hygieniasta huolta. Itse piti osata mennä pesulla ja ottaa puhtaat vaatteet kapista. Meillä oli vapaa kasvatus, eikä se ollut minusta hyvä.

 

[huhhuh]

Anna ku kelaan: lapsi on aina teillä, syö teillä viidesti päivässä, kukaan ei koskaan kysele hänen peräänsä kotoa, kotona on homeinen matto ja saastaista ja ikkunat teipattu jätesäkeillä pimeiksi, lapsi ei mene kotiin vaikka käskette ja lapsi on niin likainen että teidän pitää hänet pestä, ja te vielä pohditte että onkohan siellä kotona jokin pielessä???!!!

 

[äippä]

ihan selvästi lapsella on hätä,tekisin kyll ilmoituksen ja antaisin tytön olla meillä et sais ruokaa tms. en päästäisi omaa lasta kaverin luokse jolla on tuollaiset kotiolot. ihmiset on tällä palstalla kauhean välinpitämättömiä,,liekkö samanlaisia ku naapurisi. voi tyttö raasua,valitettavasti näitä on paljon.

 

[Cassyput]

Anna ku kelaan: lapsi on aina teillä, syö teillä viidesti päivässä, kukaan ei koskaan kysele hänen peräänsä kotoa, kotona on homeinen matto ja saastaista ja ikkunat teipattu jätesäkeillä pimeiksi, lapsi ei mene kotiin vaikka käskette ja lapsi on niin likainen että teidän pitää hänet pestä, ja te vielä pohditte että onkohan siellä kotona jokin pielessä???!!!

Alkaa kuulostaa aikamoiselta.

 

[yks mamma]

Teet oikein. Noin enenkin olis tehty. Nykyisin lapset saavat pärjätä itsekseen koska niiden on pakko. Kaikki nää äidit: "mee kotiins ja tuu sitten takaisin" on just niitä "älä sä puutu mun elämään en mäkään sun"-ihmisiä. Meidän vaan on joskus puututtava.

Hiljaista tukea voit antaa lapselle. Sulla on sydän paikallaan ja tyttösi varmaan kertoo joskus, koska hän varmasti tietää mikä kaverin kotona on pielessä.
Mun äiti aikoinaan teki samoin. Mulla oli tärkee kaveri ja heidän kotonaan omat ongelmat. Joskus kaveri sanoi itku silmässä, että toivoi mun äidin olevan senkin äiti. Mun äiti osti jopa vaatteita sille tytölle.

Sinun tyylisi on oikeaa lähimmäisen rakkautta ja välittämistä.
Minunkin kaveri pyysi kerran tulla käymään kotonani, koska se oli lapsena paikka josta hänestä pidettiin huolta. Sanoi, että minun lapsuudenkotini merkitsee hänelle onnellista lapsuutta.

Pidetään toisistamme huolta, vaikka se ei ole muotia.

 

[Kowalski]

Teet oikein. Noin enenkin olis tehty. Nykyisin lapset saavat pärjätä itsekseen koska niiden on pakko. Kaikki nää äidit: "mee kotiins ja tuu sitten takaisin" on just niitä "älä sä puutu mun elämään en mäkään sun"-ihmisiä. Meidän vaan on joskus puututtava.

Hiljaista tukea voit antaa lapselle. Sulla on sydän paikallaan ja tyttösi varmaan kertoo joskus, koska hän varmasti tietää mikä kaverin kotona on pielessä.
Mun äiti aikoinaan teki samoin. Mulla oli tärkee kaveri ja heidän kotonaan omat ongelmat. Joskus kaveri sanoi itku silmässä, että toivoi mun äidin olevan senkin äiti. Mun äiti osti jopa vaatteita sille tytölle.

Sinun tyylisi on oikeaa lähimmäisen rakkautta ja välittämistä.
Minunkin kaveri pyysi kerran tulla käymään kotonani, koska se oli lapsena paikka josta hänestä pidettiin huolta. Sanoi, että minun lapsuudenkotini merkitsee hänelle onnellista lapsuutta.

Pidetään toisistamme huolta, vaikka se ei ole muotia.

Mutta onko tuo välittämistä, vai sitä että mahdollistetaan lasten kaltoinkohtelu ja laiminlyönti pesemällä, ruokkimalla ja vaatettamalla se naapurinkin lapsi? :/

Mun mielestä, jos tilanne on tuollainen kuin ap kertoi, pitäisi selvittää mikä sen tytön kotona on pielessä, ja ottaa tarvittaessa yhteys lastensuojeluun. Että perhe saisi apua mitä mahdollisesti tarvitsee.

 

[yks mamma]

Teet oikein. Noin enenkin olis tehty. Nykyisin lapset saavat pärjätä itsekseen koska niiden on pakko. Kaikki nää äidit: "mee kotiins ja tuu sitten takaisin" on just niitä "älä sä puutu mun elämään en mäkään sun"-ihmisiä. Meidän vaan on joskus puututtava.

Hiljaista tukea voit antaa lapselle. Sulla on sydän paikallaan ja tyttösi varmaan kertoo joskus, koska hän varmasti tietää mikä kaverin kotona on pielessä.
Mun äiti aikoinaan teki samoin. Mulla oli tärkee kaveri ja heidän kotonaan omat ongelmat. Joskus kaveri sanoi itku silmässä, että toivoi mun äidin olevan senkin äiti. Mun äiti osti jopa vaatteita sille tytölle.

Sinun tyylisi on oikeaa lähimmäisen rakkautta ja välittämistä.
Minunkin kaveri pyysi kerran tulla käymään kotonani, koska se oli lapsena paikka josta hänestä pidettiin huolta. Sanoi, että minun lapsuudenkotini merkitsee hänelle onnellista lapsuutta.

Pidetään toisistamme huolta, vaikka se ei ole muotia.

Mutta onko tuo välittämistä, vai sitä että mahdollistetaan lasten kaltoinkohtelu ja laiminlyönti pesemällä, ruokkimalla ja vaatettamalla se naapurinkin lapsi? :/

Mun mielestä, jos tilanne on tuollainen kuin ap kertoi, pitäisi selvittää mikä sen tytön kotona on pielessä, ja ottaa tarvittaessa yhteys lastensuojeluun. Että perhe saisi apua mitä mahdollisesti tarvitsee.

Joskus voi olla vaikeaa naapurina tehdä ilmoitus. Jos miettii omalle kohdalle, se oli todella vaikeaa.

Minusta tärkeintä on tukea lasta. Jos lapsella on kotona kaikki hyvin, ei hän vaeltele naapureissa useita päiviä. Lapset hakevat turvaa, rakkautta ja teistä suurin osa on lyömässä ovea kiinni nälkäisen lapsen edestä.

Voi itsekeskeisyyden määrää. Ajattelu on sallittu, varsinkin sydämellä.
En kuulkaa ihmettele että 3 vuotiaat lapset vealtavat kaduilla, eihän niistä kukaan välitä, kun ne on naapurin kersoja. Menkööt kotiin syömään, kun meillä on sellaset säännöt.

HUOKAUS.
....

Me ollaan vanhempia myös toisten lapsille. Meillä on velvollisuus huolehtia myös toisistamme. Olkoot sitten niin, että soittaa sossuun tai mihin lie, mutta me ollaan valvollisia huolehtimaan toisistamme.

Se on ihmisyyttä.

 

[ap]

Teet oikein. Noin enenkin olis tehty. Nykyisin lapset saavat pärjätä itsekseen koska niiden on pakko. Kaikki nää äidit: "mee kotiins ja tuu sitten takaisin" on just niitä "älä sä puutu mun elämään en mäkään sun"-ihmisiä. Meidän vaan on joskus puututtava.

Hiljaista tukea voit antaa lapselle. Sulla on sydän paikallaan ja tyttösi varmaan kertoo joskus, koska hän varmasti tietää mikä kaverin kotona on pielessä.
Mun äiti aikoinaan teki samoin. Mulla oli tärkee kaveri ja heidän kotonaan omat ongelmat. Joskus kaveri sanoi itku silmässä, että toivoi mun äidin olevan senkin äiti. Mun äiti osti jopa vaatteita sille tytölle.

Sinun tyylisi on oikeaa lähimmäisen rakkautta ja välittämistä.
Minunkin kaveri pyysi kerran tulla käymään kotonani, koska se oli lapsena paikka josta hänestä pidettiin huolta. Sanoi, että minun lapsuudenkotini merkitsee hänelle onnellista lapsuutta.

Pidetään toisistamme huolta, vaikka se ei ole muotia.

Mutta onko tuo välittämistä, vai sitä että mahdollistetaan lasten kaltoinkohtelu ja laiminlyönti pesemällä, ruokkimalla ja vaatettamalla se naapurinkin lapsi? :/

Mun mielestä, jos tilanne on tuollainen kuin ap kertoi, pitäisi selvittää mikä sen tytön kotona on pielessä, ja ottaa tarvittaessa yhteys lastensuojeluun. Että perhe saisi apua mitä mahdollisesti tarvitsee.

Åbo, ihan samaa mieltä mä oon sun kanssa.

Mä todellakin havahduin tähän tänään, kun näin monta päivää on mennyt näin. On munkin 7-vuotiaalla päiviä, jolloin tuntuu että kulkee kylästä kylään. Mutta ei neljänä päivänä peräkkäin ja käy kotona syömässä.

Mutta en nyt sanoisi että MINÄ olen se joka mahdollistaa lapsen kaltoinkohtelun! Kyllä se tuolla pihalla viilettäis tai kenties jonkun muun luona, jos todella on kiinni siitä että kotona ei tunne oloaan turvalliseksi/rakastetuksi ( mitä hyvänsä onkaan takana ).

Tässä kun olen asiaa miettinyt - Jotenkin muistelin niitä kertoja kun olen kuullut tytön äidin puhuvan lapselleen ja aina äänensävy on todella alentava. Esim. tyttö kysyi että "Vietkö mut tänään uimaan" Äiti: "No en todellakaan vie, minä en sinne rannalle lähe paahtumaan" Musta jo tälläinen puhe voi kertoa että ehkä siitä tytöstä vaan on kivempi olla meillä kun minä keskustelen lasten kanssa, touhutaan millon mitäkin pelaillen laulellen singstaria jne. Äidin puheesta saa sellaisen kuvan ettei häntä pätkääkään kiinnosta olla lastensa kanssa, parempi kun pysyisivät kaukana hänestä.

Noo, arvuuttelua toki, mutta edelleen tarkoituksena avata keskustelua hänen kanssaan.. Kunhan taas törmätään. Mitään lastensuojelu ilmoitusta minusta on väärin lähteä tekemään, kun tilanteeseen voi olla montakin syytä. Pelkkä tympeästi puhuminen tuskin on riittävä syy, muutahan minulla ei ole sanoa heistä!

 

[Kowalski]

Joskus voi olla vaikeaa naapurina tehdä ilmoitus. Jos miettii omalle kohdalle, se oli todella vaikeaa.

Minusta tärkeintä on tukea lasta. Jos lapsella on kotona kaikki hyvin, ei hän vaeltele naapureissa useita päiviä. Lapset hakevat turvaa, rakkautta ja teistä suurin osa on lyömässä ovea kiinni nälkäisen lapsen edestä.

Voi itsekeskeisyyden määrää. Ajattelu on sallittu, varsinkin sydämellä.
En kuulkaa ihmettele että 3 vuotiaat lapset vealtavat kaduilla, eihän niistä kukaan välitä, kun ne on naapurin kersoja. Menkööt kotiin syömään, kun meillä on sellaset säännöt.

HUOKAUS.
....

Me ollaan vanhempia myös toisten lapsille. Meillä on velvollisuus huolehtia myös toisistamme. Olkoot sitten niin, että soittaa sossuun tai mihin lie, mutta me ollaan valvollisia huolehtimaan toisistamme.

Se on ihmisyyttä.

Minun mielestäni se, että huolehtii naapurin lapsesta koska kukaan muu ei sitä tee, antaa vaan sille naapurin äidille mahdollisuuden olla jatkossakin välinpitämätön.
Lastensuojeluun ilmoittaminen, jos tarvetta siis on, olisi parempi ratkaisu pitkällä tähtäimellä, sillä miten lapsen käy kun hänestä huolehtinut naapuri vaikkapa lähtee matkalle tai muuttaa pois?

Hyvä ystäväni on sellaisesta perheestä, missä lapsista ei huolehdittu. Naapuri kävi laittamassa ruokaa lapsille, kun äiti oli ryyppyreissuilleen unohtuneena, yms. Hän on vielä aikuisenakin katkera siitä, ettei kukaan varsinaisesti puuttunut asiaan: sanoo, että jos heidät olisi huostaanotettu, niin elämä olisi ollut paljon parempaa.

Jos ei uskalla tehdä ilmoitusta naapuristaan, vaikka tarvetta olisi...no, itse en näe sellaisessa mitään ihailtavaa.

 

[yks mamma]

Pää poikki ja pinoon!

Vaikka et tietäisi varsinaista syytä.
Olet jo päättänyt että kys. perheessä on alkoholiongelma.

Ja siihen asti että sossu koputtelee oveen sä pidät ruokakaappisi visusti lukossa, kun sähä oot jo velvollisuutes tehnyt.

Jes juuri näin!
Hiiteen me ja ne jotka paapovat niitä vanhempia joilla on ongelmia...

Elämä opettaa, meistä jokaista, jopa minua.

 

[Keittiönoita]

Se, että lapsi on paljon kaverinsa luona, ei mun mielestä ole ongelma. Se, että lapsi usein syökin kavereillaan, ei sekään ole ongelma. Edellyttäen tietenkin, että nämä sopivat kummankin lapsen vanhemmille.

Se taas, että lapsi on likainen, koti on saastainen ja vanhemmilla kenties päihde- tai mielenterveysongelmia, jotka estävät heitä pitämästä lapsestaan huolta, se on ongelma.

 

[milla]

Se, että lapsi on paljon kaverinsa luona, ei mun mielestä ole ongelma. Se, että lapsi usein syökin kavereillaan, ei sekään ole ongelma. Edellyttäen tietenkin, että nämä sopivat kummankin lapsen vanhemmille.

Se taas, että lapsi on likainen, koti on saastainen ja vanhemmilla kenties päihde- tai mielenterveysongelmia, jotka estävät heitä pitämästä lapsestaan huolta, se on ongelma.

Peesi.
Oletko kokeillut jutella oman tyttösi kanssa? Voisit jutustella ihan yleisesti tytön kaverista ja kuullostella millä mielellä tyttösi puhuu.

Itse olen katkera siitä että kukaan ei puuttunut minun kotioloihini. Unelmani oli että olisin päässyt lastenkotiin! ja uskon että olisin tänäpäivänä huomattavasti tasapainoisempi, vaikka sitten olisin elänyt laitoksessa lapsuuteni ja nuoruuteni.

 

[Riivinrauta]

Kun mä olin teini niin mun ystävä oli useinkin meillä.
Nykyään tää mun ystävä lähettää myös mun äidille äitienpäiväkortin ja kiittää että ne oli hälle vanhemmat siinä missä meillekkin.

Mä taas olin silloin kateellinen tälle mun kaverille... niillä ei ollut mitään kotiintuloaikoja (eihän heillä ollut kotona ketään valvomassa tuliko ne kotiin ajoissa vai ei kun he istu illat baarissa).
Ne kävi pari kertaa etelässä (musta tuntui että ne kävi ainakin joka kesä), meillä ei ollut sellaiseen varaa... tai no.... me oltiin aina kuukausi reissussa asuntovaunulla ympäri suomen ja välillä ulkomaillakin.

Nyt sit kun näistä asioista puhuttiin ystäväni kanssa pari vuotta sitten sanoi ystäväni että kyllähän ne tavallaan oli ihan kivoja ne etelän reissut mut nyt kun miettii niin ei hitto vie koskaan antais omien lapsiensa mennä varsinkaan ulkomailla niin vapaasti kuin he menivät.
Isä ja äiti istui kuulemma päivät allasbaarissa ja lapset meni menojaan.

 

[no]

peesailen myös Åboa. meilläkin tyttö on päivät pitkät kaverinsa kanssa mutta ovat välillä meillä, välillä heillä. ja olen sanonut äidille ettei meidän likkaa sit tarvii alkaa ruokkimaan kun kotonakin on ruokaa.

Noinhan se pitäisi mennäkkin!

Jos naapuri tytöltä kysyy että menisittekö välillä teille leikkimään, käy omalla ovellaan, tulee takaisin ja sanoo ettei heille pääse. Meidän tyttö on 2 kertaa ollut heillä sisällä ja naapurin tyttö meillä sen 200 kertaa !

En tiedä pääseekö heille oikeasti, kysyykö edes - olen miettynyt että voi hyvinkin hävetä heidän kotiaan. Mitä ovelta olen nähnyt niin aivan kauhean likaista ja sotkuista heillä on, jätesäkitkin teipattu ikkunoihin ettei mitään näy. Mutta kun en hirveen läheinen ole ko. perheen kanssa, niin en osaa veikata onko heillä jotain taustalla masennusta, mielenterveys ongelmia. Mukava nainen, mutta selkeästi minun mielestä välinpitämätön lapsiaan kohtaan.

Säälin niin perheen tyttöä, että kiva kun on meillä. En sillä aloittanut tätä. Vaan että pitäiskö olla huolissaan..

Ömm..? Jätesäkit? Ihan oikeat, mustat jätesäkit? ...Toivottavasti nyt en loukkaa kenenkään sisustusmakua, mutta eikö tuo nyt ole aika outoa?


Lisään nyt vielä, että minun ystäväpiiriin on kuulunut ja kuuluu yhä vaikka minkälaista vipeltäjää huumeiden käyttäjistä psyykkisesti epävakaisiin, eikä kellään ikinä ole ollu ikkunat jätesäkillä peitettynä! Siis oikeesti, perustelkaa nyt mulle joku noita säkkejä...

Joskus esikoisen vauva-aikana kun ei ollu rahaa ja valoisat kesäaamut häiritsi nukkumista, meillä oli jätesäkin makuuhuoneen ikkunoissa. Eli ehkä toimivat pimennysverhona? Eikä niitä todellakaan jaksanu joka aamu repiä pois..

 

[Stepford Wife]

Meillä on ollut vuosien varrella parikin kuvaamasi kaltaista lasta. En ole häätänyt, ellei meillä ole ollut oikeasti joku tärkeä meno tai ollaan oltu sairaana. Enkä pidä edelleenkään yhtään pahana, että kun eräs noista em lapsista pääsee intistä lomille, ei käy vaihtamassa edes siviilivaatteisiin vaan pyyhkäisee suoraan meille. Mukavaa vaan, kun viihtyvät meillä. Ei ole mullakaan sydän syrjällään, missä nuoriso viikonloppuisin menee.

Näin ajattelen myös minä.

 

[Jens_]

Mulle tulee mieleen Kotikatu ku se yks tyttö oli aina siellä toisella tytöllä

 

[v]

up

 

[16 vee]

Meillä on ollu silleen ton mun pikkusiskon kanssa ett äiti on jo aamulla saattanut sanoa että "meille ei sitte tule tänään ketään, koska...." kun olisi muuten välistä raahannut aina milloin ketäkin tänne... Ja aina on muutenkin lupa kysytty että saako tulla, ja sitte on sanottu että joo tai ei, ja sitte ku on siltä ruvennut tuntumaan että nyt vois jo tyttö ruveta lähettämään kaveria kotiin niin on huudeltu oven takaa olkkarista että "nyt vois jo sitte alkaa siivoilemaan ja lähtemään kotiin päin kun...." Vaan eipä meille ole ketään yrittänytkään niin usein että olis käytännössä asunut meillä, ainoastaan sillon kun oltiin todella läheisiä kaverini kanssa, niin saattoi tulla melkein joka päivä meille koulun jälkeen lähes huomaamattakin, paitsi sitten jossain vaiheessa tän kaverin äidiltä tuli kyllä käsky että ei näin usein...

Tietysti jos ei se teitä haittaa, niin miksette anna tytön olla?

 

[Kerro mulle heti kaikki]

Meillä on ollut vuosien varrella parikin kuvaamasi kaltaista lasta. En ole häätänyt, ellei meillä ole ollut oikeasti joku tärkeä meno tai ollaan oltu sairaana. Enkä pidä edelleenkään yhtään pahana, että kun eräs noista em lapsista pääsee intistä lomille, ei käy vaihtamassa edes siviilivaatteisiin vaan pyyhkäisee suoraan meille. Mukavaa vaan, kun viihtyvät meillä. Ei ole mullakaan sydän syrjällään, missä nuoriso viikonloppuisin menee.

Minäkään en raaski lasten kavereita "ajaa pois", musta on ihan mukavaa että viihtyvät meillä ja omatkaan lapset eivät kysele että mitähän tekisi