Naapurissa toisia kiusaava rääväsuu 7v. poika..

[---]

Naapuriin on muuttanut uusi poika keväällä. 7-vuotias, äiti yksinhuoltaja ja ilmeisesti useampia lapsia eri iseille, kun koskaan ei ole kaikki kerrallaan kotona.
Samainen poika oli viime talven oman lapseni 5v kanssa samassa pk:ssa.

Poika siis on vallan rääväsuu ensinnäkin: Kiroilee aivan jatkuvasti, on kuin pahainen teini-ikäinen. Kiusaa pihan muita lapsia jopa törkeällä tavalla, olen nähnyt kun työntää kepin ohiajavan lapsen pyörän pinnoihin. Uhoo koko ajan että tappaa jonkun jos ei tee kuten hän käskee. Oma lapsenikin on siis joutunut kiusauksen kohteeksi ja ainakin hänen kohdallaan syy ei voi mitenkään olla lapsessani. Eilen mm. kävelin 5v tyttöni kanssa parkkipaikoilta kotiapäin ja tämä poika vastaan kävellessään näytti meille molemmille keskaria. Eikä tehty muuta kuin käveltiin kotia päin, en edes vilkaissut poikaa.

Poika on siis sekä lapsia että aikuisia kohtaan aivan mahdoton. Koin tämän jo tyttöni päiväkotiaikana. Poika saattoi olla ovella vastassa kun menen hakemaan lastani ja kun astun sisään saan kuulla "haista sinäkin v*ttu!" ensimmäisenä hänen suustaan. Joulujuhlassa toivotti ihanasti lähtiessään kaikille että "Olipa p*skat juhlat!"

No en ole puuttunut pihalla pojan tekemisiin juurikaan. Olen vain sanonut omilleni että älkää välittäkö, katsokaa poispäin jos tulee huutelemaan jotain jne. Eilen kuitenkin päätin käydä juttelemassa äidille, joka ystävällisesti kutsui minut ihan sisään ja jutteli ihan mielellään pojastaan.

Pojalla on kuulemma vaikean puheenymmärtämisen häiriön takia tullut käytöshäiriö. Poika käy toimintaterapiassa, puheterapiassa ja päiväkodissa yritetään asialle jotain tehdä. MUTTA, äiti oli sitä mieltä että eihän voi asialle oikein mitään! Ei voi kuulemma vahtia niskan takana hänen tekemisiään, eikä jäähyt tai kiellot auta. Huomasin pois lähtiessäni mm. että kun poika minulle rupesi uhoamaan etten saa tulla heille jne. niin äiti ei sanonut mitään. Kerran myös pihalla poika huusi äidilleen "Jumal*uta, mä en tuu sisälle vielä!" Huus ja kiros ku mikäkin vanha ukko, eikä äiti tuumannut mitään, käveli vain sisälle.

Mitä tässä nyt voi tehdä? Se poika on ihan mahoton, jopa minä aikuisena pelkään, kävelee kivet kourassa ja katsoo kaikkia murhaavasti, kuin miettien kenelle seuraavaksi tekee pahaa..

 

[viisikymppinen isoäiti]

tiedän samanlaisen tapauksen. ja siinä äiti on koko ajan pojan puolella, sanoo ettei voi pojalle mitään, mutta jos sitten esim. päiväkodissa puututaan tosissaan pojan väärään toimintaa, niin äiti vetää herneet nenäänsä ja sanoo että hänen lasta ei voi kieltää, eikä komentaa, ja että pojan ei tarvii noudattaa yhteisiä sääntöjä esim. päiväkodissa.
sinuna tekisin ilmoituksen lastensuojeluun

 

["vieras"]

Miksi et keillä poikaa suoraan? Jos tiedossasi on, että pojan käytökseen löytyy syy on sinun sitäkin helpompi hoitaa oma osuutesi naapurina. Tärkeää on pojan äidin yhteistyöhaluinen asenne, joten mikään ei ole esteenäsi.

Kiellä rauhassa, äläkä vaan riitele.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";28681137]Miksi et keillä poikaa suoraan? Jos tiedossasi on, että pojan käytökseen löytyy syy on sinun sitäkin helpompi hoitaa oma osuutesi naapurina. Tärkeää on pojan äidin yhteistyöhaluinen asenne, joten mikään ei ole esteenäsi.

Kiellä rauhassa, äläkä vaan riitele.[/QUOTE]

Riitele?

Sehän se ongelma onkin, kun kieltää niin se huutaa päin näköä kaikki maholliset kirosanat ja tosiaan pitää kiveä nyrkissä sen näköisenä että kohta pärähtää. On siis yhtä törkeä aikuisia kuin lapsiakin kohtaan.

Eniten kiusaa ikäisiään poikia, kun ei pääse leikkeihin mukaan. Alussa pääsi mukaan, mutta kaverit tajusivat mikä on pojalla meininki. Muutaman kerran seurannut heidän keskinäisiä leikkejä ja poika mm. haluaa päättää kaikesta, kukaan ei saa olla erimieltä tai sanoa vastaan. Hän heittää kiveä parhaiten, hän ajaa pyörällä parhaiten jne. Kummakos kaverit kaikkos.

Päiväkotia poika vaihtoi keväällä, kun äidin mielestä poikaa ei saa tuollaisen käytöksen takia poistaa esim. lauluhetkeltä tai kesken aamupiirin. Sanoi ihan itse.

 

["vieras"]

Kokeileppa ihan toisenlaista tapaa. Poikahan voi todella pahoin, ei saa varmaankaan koskaan kehuja mistään asiasta. Sain aikoinaan luottamuksen vastaavan tapaukseen, kun houkuttelin lapsen katsomaan yhdessä omieni kanssa metsän reunassa olevaa muurahaispesää muurahaisineen. Lapsihan yritti tietenkin heti särkeä sitä. Tarpeeksi kun selitin asiaa, alkoi lapsen kiinnostus herätä. Hän oli heti seuraavana aamuna pyytämässä lisää metsäretkelle. Onneksi oli mustikka-aika joten keksimme paljon erilaista tekemistä. Tänä päivänäkin tuo entinen naapurin lapsi tervehtii iloisesti, ja minulle tulee niin hyvä olo.

 

[Psyk]

Suutu sille lapselle. Oikeasti ja tosissaan. Älä tee mitään typerää, älä kiroile, äläkä syytä olemattomia, vaan puhu kuin vastuuntuntoinen aikuinen, mutta suuttuen. Saat huutaa.

Aikuisella on oikeus osoittaa lapselleen suuttumus, ja jos tähän mennessä olet ollut noin kiltti lasta kohtaan, saattaa suuttumisellasi olla vaikutusta.

Jos tuntuu ettei itsestäsi ole siihen, pyydä joku läheinen (mielellään mies, pikkupojat antavat auktoriteettia yllättävän paljon heille) tekemään sen puolestasi.

Mutta muista. Jos lapsi näyttää ymmärtävän tilanteen vakavuuden ja häpeävän, siinä vaiheessa pitää hänelle tarjota apua. Siinä vaiheessa kysytään, "mutta miksi oikein edes teet näitä juttuja? Olet jo iso poika ja sen verran viisas että tiedät varmasti ettei näin saa oikeasti tehdä, niin mikä tähän voisi olla syynä?"

Vastaukset on monesti hyvin yllättäviä.

 

[Tyhmä minä]

[QUOTE="vieras";28681268]Kokeileppa ihan toisenlaista tapaa. Poikahan voi todella pahoin, ei saa varmaankaan koskaan kehuja mistään asiasta. Sain aikoinaan luottamuksen vastaavan tapaukseen, kun houkuttelin lapsen katsomaan yhdessä omieni kanssa metsän reunassa olevaa muurahaispesää muurahaisineen. Lapsihan yritti tietenkin heti särkeä sitä. Tarpeeksi kun selitin asiaa, alkoi lapsen kiinnostus herätä. Hän oli heti seuraavana aamuna pyytämässä lisää metsäretkelle. Onneksi oli mustikka-aika joten keksimme paljon erilaista tekemistä. Tänä päivänäkin tuo entinen naapurin lapsi tervehtii iloisesti, ja minulle tulee niin hyvä olo.[/QUOTE]

Kirjoitin tuon "suutu sille" kommentin, ja tajusin et siitä saa aivan väärän kuvan

Tässä siis ajatukseni: siihen lapseen tarvii saada jonkinlainen yhteys. Jos lapsi ei lähde mihinkään mukaan, vaan häiriköi mitä tahansa tekee, suuttumisen näyttäminen voi antaa mahdollisuuden saada jonkinlainen yhteys lapseen. Siinä sitten osoitetaan, että ei ilkeyttään suututtu, vaan tarkoitus on että tullaan toimeen ja annetaan lapselle mahdollisuus luottaa aikuiseen.

Tämä tapa, positiivinen lähestyminen, siis on ensisijainen (kuulosti vain niin toivottomalta että ajattelin et peli on menetetty), ja kannattaa ehdottomasti kokeilla näin alkajaisiksi. Noin iso lapsi, jota on pidetty pienestä asti vain häirikkönä ja ärsytyksenä muille (jopa kaikille aikuisille) saattaa suuresti kaivata jotain, joka häntä arvostaisi.

 

[Nellien]

Naapuriin on muuttanut uusi poika keväällä. 7-vuotias, äiti yksinhuoltaja ja ilmeisesti useampia lapsia eri iseille, kun koskaan ei ole kaikki kerrallaan kotona.
Samainen poika oli viime talven oman lapseni 5v kanssa samassa pk:ssa.

Poika siis on vallan rääväsuu ensinnäkin: Kiroilee aivan jatkuvasti, on kuin pahainen teini-ikäinen. Kiusaa pihan muita lapsia jopa törkeällä tavalla, olen nähnyt kun työntää kepin ohiajavan lapsen pyörän pinnoihin. Uhoo koko ajan että tappaa jonkun jos ei tee kuten hän käskee. Oma lapsenikin on siis joutunut kiusauksen kohteeksi ja ainakin hänen kohdallaan syy ei voi mitenkään olla lapsessani. Eilen mm. kävelin 5v tyttöni kanssa parkkipaikoilta kotiapäin ja tämä poika vastaan kävellessään näytti meille molemmille keskaria. Eikä tehty muuta kuin käveltiin kotia päin, en edes vilkaissut poikaa.

Poika on siis sekä lapsia että aikuisia kohtaan aivan mahdoton. Koin tämän jo tyttöni päiväkotiaikana. Poika saattoi olla ovella vastassa kun menen hakemaan lastani ja kun astun sisään saan kuulla "haista sinäkin v*ttu!" ensimmäisenä hänen suustaan. Joulujuhlassa toivotti ihanasti lähtiessään kaikille että "Olipa p*skat juhlat!"

No en ole puuttunut pihalla pojan tekemisiin juurikaan. Olen vain sanonut omilleni että älkää välittäkö, katsokaa poispäin jos tulee huutelemaan jotain jne. Eilen kuitenkin päätin käydä juttelemassa äidille, joka ystävällisesti kutsui minut ihan sisään ja jutteli ihan mielellään pojastaan.

Pojalla on kuulemma vaikean puheenymmärtämisen häiriön takia tullut käytöshäiriö. Poika käy toimintaterapiassa, puheterapiassa ja päiväkodissa yritetään asialle jotain tehdä. MUTTA, äiti oli sitä mieltä että eihän voi asialle oikein mitään! Ei voi kuulemma vahtia niskan takana hänen tekemisiään, eikä jäähyt tai kiellot auta. Huomasin pois lähtiessäni mm. että kun poika minulle rupesi uhoamaan etten saa tulla heille jne. niin äiti ei sanonut mitään. Kerran myös pihalla poika huusi äidilleen "Jumal*uta, mä en tuu sisälle vielä!" Huus ja kiros ku mikäkin vanha ukko, eikä äiti tuumannut mitään, käveli vain sisälle.

Mitä tässä nyt voi tehdä? Se poika on ihan mahoton, jopa minä aikuisena pelkään, kävelee kivet kourassa ja katsoo kaikkia murhaavasti, kuin miettien kenelle seuraavaksi tekee pahaa..

mun poikani oli tollanen myös 7v iässä,hänellä on mm.adhd. tuo äiti ei varmaankaan jaksa(tai sit jos hänellä on pieniä niin ei välttämättä pystykkään)

mutta mun poikani täyttää 9vuotta eikä ole ulkoillut yhtään kertaa yksin,minä olen aina hänen mukana ulkona, just siksi että jos poika tekee jotain niin pystyn puuttumaan heti tilanteeseen, yleensä nykyään sujuu hyvin(etenkin kun sai lääkityksen aikanaan) mutta joskus hermostuu ja käy käsiksi,silloin minä otan pojan syliini siksi aikaa että hän rauhoittuu, sit pyydetään anteeksi ja lähdetään sisälle.

mä voin hyvin ymmärtää tuota äitiä,minäkään en jaksaisi yksin tämän lapsen kanssa,onneksi arjessa on isäpuoli ollut monta vuotta,se on mun pelastus.

siinä mielessä hän toimii oikein että negatiivista käytöstä ei pidä huomioida! eli jos lapsi kiroilee,lällättää tms ollaan niinku ei nähtäis koko lasta ja sitten kun lapsi toimii fiksusta niin kehutaan vaikka se nyt sit olis sit maidon kaataminen lasiin. ymmärrätkö? Tarkoituksena on että ei ruokita huonoa käytöstä vaan pyritään siihen että oireet lievittyy ajan kanssa.