Naapurit ystävinä

["hmm"]

Tulipa mieleen tosta toisesta ystäväkeskustelusta ja eilisistä täydellisistä naisista, että onko kenellekään samanlaista katua, kuin wisteria lane?
Eli siis naapureina parhaimmat ystävät jne?

Tuntuu, etten tunne ketään naapureistani, vaikka ns. "samanlaisella" kadulla asunkin. Päivää yms sanotaan kun kohdataan, mutta muuten ei yhtään... Harmittaa vähäsen, mutta en ole koskaan uskaltanut tutustua sen enempää..

 

["Ccc"]

Vanha viisaus sanoo että mitä vähemmän naapureiden kanssa on tekemisissä sitä paremmin sujuu.

 

["vieras"]

on, juurikin tuollainen huvittava sattuma sinällään,mutta eron jälkeen ostin rivarin,myöhemmin naapuristani tuli asunto myyntiin, ja sen sattui ostamaan juuri eronnut nainen,olemme siis seinänaapureita, ja taas hänen seinänaapurinaan asuu myöskin eronnut nainen lapsineen ja me kaikki kolme olemme ihmisinä aivan samanlaisia, todella hyviä ystäviä keskenään,enkä olisi ikinä uskonut että asuminen rivarissa voi olla näin mukavaa...meitä siinä siis pitkä rivi toistemme seinänaapureina, olen äärettömän onnekas naapureitteni suhteen

 

[Anatolia]

Meillä on mukava asuinyhteisö . On yhteisiä pippaloita, jutellaan paljon toistemme kanssa, ollaan tehty yhteisiä retkiä joskus, yms, ja kyllä mä aika montaa täällä asuvaa ystävänäni pidän.

Siksipä kirpaiseekin kovasti, kun täältä pitää muuttaa pois 1-2 v kuluessa viimeistään.

 

[J-Annika]

Mulla oli kun olin sinkku! Asuin semmosessa luhtitalossa missä oli yksiöitä paljon eli sinkkuihmisiä. Meillä oli kaikilla pihat niin joskus jos oli pippaloita niin siinä tutustuttiin. Seinänaapurin ja sen viereisen kanssa oltiin hyvää pataa. Tuli aina leikkaamaan munkin nurmikon Se oli ihan kivaa!

 

["mä"]

Meillä oli kanssa edellisessä paikassa kun asuttiin ovesta ulos ja toisesta sisään kahville ja yhteisiä kemuja/illanistujaisia/grillailuhetkiä oli.. eipä oo enää..