naimisiin vai ero

[kuka on se oikea]

Kuinka monella on tällainen fiilis kuin itselläni: taustaa: ollaan seurusteltu yli viisi vuotta, asutaan yhdessä ja ollaan kihloissa kolmatta vuotta. Alussa oli ihanaa, sitten koitti arki (se tavallinen kuvio). Nykyään kaikki on arkista, ei mitään ihmeellistä. Kaikki sujuu ihan hyvin, tosin yhteistä aikaa toivoisi olevan enemmän. Pohdin tässä vaan sitä, että onko kumppanini ""se oikea"", vai ei, kun välillä tuntuu, että hänessä on tosi paljon hyviä puolia, ja välillä taas, että se jokin puuttuu. Alkaa kohta jo ikä painaa, ja pitäis tehdä jotain päätöksiä; ollako yhdessä loppuelämä vai laittaako lusikat jakoon...

 

[No joo]

30 v kimpassa, nuoret saman ikäisiä kuin sinä.

Vaikea sanoa. Ehkä parempi etsiä uutta. Te nuoret vaihdatte miestä kuin sukkia. Näin olen ymmärtänyt.

Olen pahoillani siitä!

 

[Vesta]

Minun mielestäni on epärealistista ja lapsellista odottaa, että elämässä tulisi vastaan ""se oikea"", jonka kanssa on ihanaa ja joka tekee minut onnelliseksi kuin taikaiskusta.

Parisuhde on mahdollisuus kasvuun, ja sen kasvamisen kautta läheisyyteen toisen ihmisen kanssa. Kasvaminen yhdessä on kuin elämänkestävä seikkailu toiseen ihmiseen ja itseensä. Se vaatii sitoutumista ja itsensä alttiiksi panemista.

Elämäsi on sellaista kuin itse olet. Tylsä, tasapaksu ihminen elää tylsää ja tasapaksua elämää. Miten ihmeessä kuvittelet, että joku olisi kiinnostunut olemaan sinulle jokin pelastaja, ""se oikea""?

Mitä SINULLA olisi hänelle tarjottavaa?

 

[Terva]

Vesta on niin oikeassa tuossa ""tylsä, tasapaksu ihminen elää tylsää, tasapaksua elämää"". Itsekin siihen joskus syyllistyneenä voin kertoa, että siitä kannattaa pyristellä irti. Helppoa se ei välttämättä ole, mutta jos tarpeeksi päättäväisesti päättää, että ei aio olla tylsä ja tasapaksu, niin siitä alkaa muutos. Se, ettet ole tylsä ja tasapaksu ei myöskään tarkoita sitä, että sinun tulisi olla jotenkin ihmeellisen erikoinen. Mielestäni se tarkoittaa sitä, että TEET jotain, etkä vain ole. Jokainen voi miettiä itsekseen, mitä se sitten omalla kohdalla tarkoittaa..

Ap:lle neuvo (ei ole välttämättä pakko ottaa vastaan): tee miehesi kanssa sellaisia asioita, jotka edellyttää sohvalta nousemista, tehkää asioita siis yhdessä. Keksikää joku yhteinen harrastus. Okei, jos se on leffojen katselu, niin sohvalta ei ole pakko nousta heti. Mutta nouskaa ainakin sen verran, että teette jotain ruokaa, tai käytte yhdessä lenkillä. (Melkein) mikään ei ole pahempaa, kuin yhteisten harrastusten ja tekemisen puute. Jos kummatkin kokoajan touhuaa omiaan, mitä muuta voi odottaa kuin että kumppani käy pikkuhiljaa vieraaksi, eikä tunnu enää siltä samalta ihmiseltä johon aluksi rakastui. On siis tylsä ja tasapaksu