V
Vieraana
Vieras
Olen raskaana rv 13+5, olen viikolta 4 asti kärsinyt kauheasta pahoinvoinnista ja selkäsäryistä, joidenka vuoksi olen tarvinnut enemmän miehen apua tytön (2-v) ja kotitöiden kanssa.
Nyt on ollut jo vähän parempi, vallankin tuo selkä. Mutta eilen lähdin viemään pyykkiä alakerran pesutupaan ja kaaduin rappusissa aika pahasti. Siellä sitten itkua väänsin kauhean kivun kanssa kunnes naapuri toi puhelimen ja meni tytön luokse ylös. Soitin miehelleni, joka oli töissä että näin on käynyt. Hän tokaisi, että no kai sä siellä pärjäät, tulen niin nopeasti kuin vain voin. Kysyin, että siis kuinka nopeasti, niin vastaus oli: menee tässä ainakin pari, kolme tuntia. :/
No, mies tuli kotiin iltayhdeksän jälkeen, makasin patjalla olkkarin lattialla, tyttö oli nukkumassa, eikä mies edes vaivautunut tervehtimään tullessaan. Alkoi availemaan laskujaan ja istui pöydän ääressä noin puoli tuntia ja kirjoitteli tekstiviestejä...
Kun oli viesteilty, hän sanoi lähtevänsä naapurissa käymään. Siinä vaiheessa vähän nurisin, että koskas mun kanssa ehtii oleen, mutta lähti ilman vastausta..
Menin sitten kymmenen jälkeen nukkumaan, kun ei miehestäkään kuulunut, mutta heräsin 02.20 ja menin pissalle. Mies usein katselee vielä siihen aikaan telkkua, mutta nyt ei ollut ketään missään. Oli jättänyt keittiön pöydälle lapun, että lähtenyt iltakaljalle lähipubiin. Kiva.
En sitten juurikaan saanut nukkuttua loppuyönä, selkäkin oli tosi kipeä ja vähän tuo ukonkin käytös harmitti..
No, sieltä se tuli koputtelemaan puoli viiden aikaan ulko-oveen (mikään baari ei ole edes niin myöhään auki!). Menin sinne ja pyysin sisään, niin hän alkaan jankuttamaan, että ei kun hän menee kaljalle tuohon ulkorapulle vielä, otti päkinsä ja lähti. Huusin suutuksissani perään, että jollei nyt tule sisälle niin ei tarvi tullakaan, ja voisi vähän ajatella sitäkin, että olen kipeä ja minun varmaan pitää mennä aamulla lääkäriin..
Hän jatkoi vain matkaa...
Olo on nyt niin nöyryytetty. Taas kerran.
Meillä on ollut aika paljon ongelmia miehen juomisen kanssa, mutta muutama kuukausi sitten, hän tuntui ymmärtäneen ongelman ja sen jälkeen on mennyt ihan kivasti.
Äitienpäiväkin huomenna..prkl..
Johtuuko vain raskaushormooneista kun kiukuttaa niin vietävästi, vai kuinka????????? Ja kiva jos jaksoit lukea :flower:
Nyt on ollut jo vähän parempi, vallankin tuo selkä. Mutta eilen lähdin viemään pyykkiä alakerran pesutupaan ja kaaduin rappusissa aika pahasti. Siellä sitten itkua väänsin kauhean kivun kanssa kunnes naapuri toi puhelimen ja meni tytön luokse ylös. Soitin miehelleni, joka oli töissä että näin on käynyt. Hän tokaisi, että no kai sä siellä pärjäät, tulen niin nopeasti kuin vain voin. Kysyin, että siis kuinka nopeasti, niin vastaus oli: menee tässä ainakin pari, kolme tuntia. :/
No, mies tuli kotiin iltayhdeksän jälkeen, makasin patjalla olkkarin lattialla, tyttö oli nukkumassa, eikä mies edes vaivautunut tervehtimään tullessaan. Alkoi availemaan laskujaan ja istui pöydän ääressä noin puoli tuntia ja kirjoitteli tekstiviestejä...
Kun oli viesteilty, hän sanoi lähtevänsä naapurissa käymään. Siinä vaiheessa vähän nurisin, että koskas mun kanssa ehtii oleen, mutta lähti ilman vastausta..
Menin sitten kymmenen jälkeen nukkumaan, kun ei miehestäkään kuulunut, mutta heräsin 02.20 ja menin pissalle. Mies usein katselee vielä siihen aikaan telkkua, mutta nyt ei ollut ketään missään. Oli jättänyt keittiön pöydälle lapun, että lähtenyt iltakaljalle lähipubiin. Kiva.
En sitten juurikaan saanut nukkuttua loppuyönä, selkäkin oli tosi kipeä ja vähän tuo ukonkin käytös harmitti..
No, sieltä se tuli koputtelemaan puoli viiden aikaan ulko-oveen (mikään baari ei ole edes niin myöhään auki!). Menin sinne ja pyysin sisään, niin hän alkaan jankuttamaan, että ei kun hän menee kaljalle tuohon ulkorapulle vielä, otti päkinsä ja lähti. Huusin suutuksissani perään, että jollei nyt tule sisälle niin ei tarvi tullakaan, ja voisi vähän ajatella sitäkin, että olen kipeä ja minun varmaan pitää mennä aamulla lääkäriin..
Hän jatkoi vain matkaa...
Olo on nyt niin nöyryytetty. Taas kerran.
Meillä on ollut aika paljon ongelmia miehen juomisen kanssa, mutta muutama kuukausi sitten, hän tuntui ymmärtäneen ongelman ja sen jälkeen on mennyt ihan kivasti.
Äitienpäiväkin huomenna..prkl..
Johtuuko vain raskaushormooneista kun kiukuttaa niin vietävästi, vai kuinka????????? Ja kiva jos jaksoit lukea :flower: