Nainen ja "miehekkäät" harrastukset?

[Hassua...]

Minua on kiinnostanut jo pitkään seuraava asia.

Olen alle kolmekymppinen nuori nainen. Minulla on harrastus, jonka harrastajista suurin osa on miehiä (en viitsi mennä yksityiskohtiin anonymiteetin vuoksi). Minulta kesti vuosia tutustua naisiin joilla on sama harrastus, ja nytkin tunnen heitä vain kourallisen. Saan tästä harrastuksestani usein kuittailua, vitsailua ja vähättelyä miehiltä, mutta olen oppinut antamaan piupaut takaisin.

Olen huomannut, että monet miehet ovat yllättyneitä kuullessaan harrastuksestani, ja siitä saa useimmiten keskustelun aikaiseksi uusien ihmisten kanssa. Moni käy kanssani pitkiä keskusteluja aiheesta, ja ovat sanoneet hyväksi keskustelijaksi, mukavaksi seuraksi jne. Tunnen monia varattujakin miehiä, jotka juttelevat mielellään kanssani harrastukseeni liittyvistä asioista pitkiäkin toveja, vaikka tyttöystävä olisi samassa seurassa.

Mutta, olen huomannut myös sen, että harva näistä keskustelukumppaneista oikeasti kiinnostuu minusta romanttisessa mielessä.

Selitän hieman tarkemmin. Jos ajatellaan, että nainen vaikka harrastaisi moottoripyöriä. Hän juttelisi usein asiasta miesten kanssa. Mutta kukaan näistä miehistä, vaikka ovatkin samoista asioista kiinnostuneita, eivät kiinnostu tästä naisesta, joka ajaa moottoripyörää. Sen sijaan he ottavat tytön, joka haluaa istua moottoripyörän kyydissä, mutta ei osaa ajaa itse.

Onko nainen, jolla on perineisesti miehisenä pidetty harrastus tai taito, jotenkin luotaantyöntävä? Jos nainen on vaikka hyvä soittamaan rumpuja, pelaa jalkapalloa joukkueessa, metsästää tai ajaa kilpaa? En ole koskaan luullut asian olevan näin, mutta kokemukseni ovat osoittaneet jotain muuta, ja olen aika hämilläni.

Olen muuten mielestäni ihan viehättävän näköinen nainen, jolla on keskustelutaitoja ja huumorintajua. Olen ulkonäöltäni naisellinen, meikkaan, käyn kerran kuussa kampaajalla, käytän usein hameita ja korkkareita jne. Mutta nekin miehet, joilla on sama harrastus kuin minulla, tuntuvat valitsevan naisen joka kyllä on asiasta kiinnostunut, mutta ei itse varsinaisesti omaa taitoa.

Olisi hauskaa kuulla varsinkin miesten mielipiteitä tästä!

 

[ajatukset ohjaa]

Hei AP,

Olipa kivoja havaintoja ja mielenkiintoinen kirjotelma

Olen perehtynyt erääseen kirjaan, joka kuvailee juuri ajatusten ja opittujen arvojen vaikutuksen ihmisiin, ja ymmärtänyt että omalla kohdallani näitä ajatuksia oli ja on edelleenkin hyvin paljon, mutta olen myös ymmärtänyt sen, että niillä on valtava vaikutus ihmisiin yleensä.

Ihminen kopioi nuo ajatukset jo lapsuudessaan ympäristöltään, eli ne asettuvat mieleen vaikuttamaan elämänvalintoihin, mutta ne vaikuttavat tietenkin myös tilanteissa kuten se josta kirjoitat. Ehkä nyt yllätyt, mutta veikkaan että mainitsemasi tilanteen taustalla on pelko. Mies oppii, aivan kuten nainenkin oppii omansa, miehelle "sopivat" ajatukset, eli sen normaalin valmiin kaavan, jonka mukaan "kunnon" miehen tulisi toteuttaa elämä. Nuo opitut mielikuvat sisältävät myös version "sopivasta" naisesta, joka myöskin on rakennettu ympäristössä olevista ajatuksista ja arvoista. Jokainen ihminen oppii jossakin määrin myös pelkäämään erottuvansa normaalista vaikkapa siten ettätuli lapsena kiusatuksi jos erottui muista. Yleensä ympäristön vaikutus on hyvin voimakas ja pyrkii ohjaamaan ihmisiä normaali-ajatteluun tavalla tai toisella.

Jos nyt käytämme näitä tietoja kertomasi tapauksen tarkasteluun, niin on aika helppo ymmärtää mitä tapahtuu. Ehkä miehen mielenkiinto herää, koska poikkeat tuosta valmiista mielikuvasta, eli et ole kun muut naiset, ja siksi luultavasti annat vapaamman vaikutelman kun useimmat muut. Vaikka hän saattaisi kiinnostuakin sinusta romanttisessa mielessä, eikä pelkästään kaverina, niin hänen mielikuvansa alkavat vaikuttamaan häneen. Hän saattaa kuvittella sinut tulevassa parisuhteessa, mutta näkee pian sinun erilaisuuden erilaisissa kuvitelluissa tilanteissa, ja alkaa pelkäämään ympäristön reaktiota. Yleensä noita ajatuksia on tiedottomuudessa ja paljonkin, joten hän ei ole tietoinen niiden vaikutuksesta. Hän pelkää, mutta koska hän on myös oppinut ettei "kunnon mies" pelkää, niin hän joutuu valehtelemaan itselleen ettei ole kiinnostunut pitääkseen tuon mielikuvan, tai naamarin, pystyssä. Jos hän olisi rehellinen itselleen, niin hän huomaisi pelkäävänsä ihan turhaan, ja voisi siksi toimia sen ensimmäisen aidon kiinnostuksen pohjalta.

Toki taustalla voi olla muitakin ajatuksia ja eri reaktioita niihin, mutta ymmärtänet miten yleiset ajatukset vaikuttavat ihmisiin. Harmillista on se, että ihmiset alkavat totetuttamaan elämää niiden mukaisesti ja unohtavat itsensä, sillä hehän alkavat esittämään "kunnon" miehiä ja naisia opitulla tavalla, ja koska ajatuksia on tiedottomuudessa, niin he eivät edes huomaa sitä.

 

[K Westerlund]

Luulenpa, että lopussa kiteytit asian ytimen:

(Quote) Mutta nekin miehet, joilla on sama harrastus kuin minulla, tuntuvat valitsevan naisen joka kyllä on asiasta kiinnostunut, mutta ei itse varsinaisesti omaa taitoa. (endquote)

Vaatii mieheltä tervettä itsetuntoa, että - varsinkin jossakin kilpailulajissa, mutta kyllä muutenkin - kestäisi ajatusta, että hänen naisensa olisi yhtä hyvä tai jopa parempi kuin hän itse. Yllättävän harvalla ihmisellä - oli hän mies tai nainen - kuitenkaan on vahvaa itsetuntoa. Varmempi siis olla ottamatta riskiä.

Tuo vitsailu ja kuittailu - eli jonkinasteinen vähättely - kielii samasta asiasta. Uteliaita kyllä ollaan, ja tullaan mielellään "haistelemaan", mutta siihen se useimmilta sitten jääkin. Ihan jo pelkästään naisellisen ja itsestään varmanoloisen naisenkin läheisyys pelottaa jo arimpia. Miehiselle alalle ryhtyvä nainen ilmeisesti on väkisinkin itsestään varma, eikö vain?

Moottoripyörän kyydissä kiltisti istuva nainen on miehen vietävissä, ja mies voi tuntea naisen ihailun kohdistuvan sekä prätkäänsä että itseensä. Se hivelee miehen itsetuntoa aivan eri tavalla kuin itse paikalle porhaltava prätkämimmi, joka on kundien kanssa ei pelkästään samalla tasolla vaan jopa yläpuolella - onhan hän "heikko tyttö miehen paikalla", niin täytyyhän hänen silloin olla tosi kova!

Itse olisin kyllä kovasti kiinnostunut vaikkapa sievästä rumpalitytöstä - vaikken itse kaksinen rumpali olekaan. Tai vaikkapa kitaristi, niin voitaisiin soitella yhdessä Jalkapalloilijaneitosesta en sitten niinkään tiedä, kun en itse lajista ole kiinnostunut.

Mutta luulen kuitenkin, että minun vaakakupissani painaa eniten se, että nainen on nimenomaan nainen, ihminen, eikä niinkään se, mitä hän tekee tai on tekemättä.

 

[K Westerlund]

Lisäyksenä edelliseen vielä toteamus, että ihminen, joka kovasti satsaa johonkin toimintaan, usein tekee sitä juuri kompensoidakseen heikkoa itsetuntoaan. Kaikki eivät luovuta yrittämästä sen takia, vaan löytävät jonkun työalan tai harrastuksen, jossa pystyvät pätemään edes keskinkertaisesti. Usein riittää, kun saavat siitä huomiota.

Väitän, että myös kilpailuvietti on peräisin samasta mielen lähteestä: jonkinasteinen pätemisen tarve, halu OLLA jotakin, kun sisimmässään ei koe olevansa tarpeeksi merkittävä sellaisenaan. Joillekin riittää jopa, että heidän kannustamansa joukkue tai maansa edustaja menestyy: mikäpä nostaisi kansalaisten itsetuntoa enemmän kuin vaikkapa Suomen jääkiekkokulta? Ja näin, vaikka he itse eivät ole tehneet asian hyväksi mitään muuta kuin kiljuneet katsomossa tai telkkarin ääressä - ja sattuneet syntymään samassa maassa!

Itseensä rehellisesti tyytyväinen ihminen ei tunne tarvetta kilpailla muiden kanssa. Hän saattaa haluta ylittää itsensä tekemisissään, mutta tekee asioita ihan vain tekemisen ilosta tai hyödyksi. Hän osaa myös iloita muiden menestyksestä, eikä ota sitä henkilökohtaisena kriisinä, että joku toinen olisi häntä parempi.

Uskon siis, että harrastusten parista löytyy paljon ihmisiä, jotka harrastavat jotakin vain voidakseen tuntea olevansa jotakin. Tämä korostunee sellaisten harrastusten parissa, jossa voi päteä jonkun ulkoisen avun voimalla, kuten nopean auton, komean veneen tai suosikkijoukkueen avulla. Silloin ei tarvitse laittaa itseään niin paljon likoon, ja voi peittää pienuudentunnettaan "peniksenjatkeen" aivan kuin muotivaatteiden, push-uppien ja silikonirintojenkin taakse.

Ihmekös silloin, että itsestään varman vaikutelman antava nainen miesten joukossa häkellyttää - ja pelottaa?

 

[En käsitä]

Minua on kiinnostanut jo pitkään seuraava asia.

Olen alle kolmekymppinen nuori nainen. Minulla on harrastus, jonka harrastajista suurin osa on miehiä (en viitsi mennä yksityiskohtiin anonymiteetin vuoksi). Minulta kesti vuosia tutustua naisiin joilla on sama harrastus, ja nytkin tunnen heitä vain kourallisen. Saan tästä harrastuksestani usein kuittailua, vitsailua ja vähättelyä miehiltä, mutta olen oppinut antamaan piupaut takaisin.

Olen huomannut, että monet miehet ovat yllättyneitä kuullessaan harrastuksestani, ja siitä saa useimmiten keskustelun aikaiseksi uusien ihmisten kanssa. Moni käy kanssani pitkiä keskusteluja aiheesta, ja ovat sanoneet hyväksi keskustelijaksi, mukavaksi seuraksi jne. Tunnen monia varattujakin miehiä, jotka juttelevat mielellään kanssani harrastukseeni liittyvistä asioista pitkiäkin toveja, vaikka tyttöystävä olisi samassa seurassa.

Mutta, olen huomannut myös sen, että harva näistä keskustelukumppaneista oikeasti kiinnostuu minusta romanttisessa mielessä.

Eli jokainen mies joka keskustelee kanssasi, pitäisi kiinnostua sinusta myös romanttisessa mielessä? Oletko nyt ihan terve.

 

[lapsellista]

Eli jokainen mies joka keskustelee kanssasi, pitäisi kiinnostua sinusta myös romanttisessa mielessä? Oletko nyt ihan terve.

Mistä vetäisit tuon: jokainen mies ? Kirjoittaja kertoi : harva näistä.....
Sinuna en kyllä lähtisi kyselemään toisen kirjoittajan terveydentilasta mitään, ehkä sinua ottaa kupoliin, kun kukaan mies ei ole kiinnostunut sinun harrastuksista toisin kuin ap:n.

 

[Nainen83]

Minullakin on miesvaltainen harrastus ja tämän lisäksi työskentelen miesvaltaisella alalla. Olen myös kohtuullisen menestynyt molemmilla kentillä. Miehet tuntuvat olevan liiankin kiinnostuneita minusta, joten ehkä kyse on kohdallasi jostakin muusta kuten persoonasta, ulosannista, ulkonäöstä tms?

 

[Vai niin]

Mistä vetäisit tuon: jokainen mies ? Kirjoittaja kertoi : harva näistä.....
Sinuna en kyllä lähtisi kyselemään toisen kirjoittajan terveydentilasta mitään, ehkä sinua ottaa kupoliin, kun kukaan mies ei ole kiinnostunut sinun harrastuksista toisin kuin ap:n.

Niin," harva näistä on kiinnostunut minusta". Siis ei helvetti, eikö naiset osaa/kykene ajattelemaan miehiä kuin potentiaalisina peti/seurustelukumppaneina, jopa niitä, jotka on kiinnostunut tämän harrastuksesta. Täytyy sanoa, että ainakin minua oksettaisi ajatuskin, että kaikki ne miehet jotka keskustelevat kanssani jostain molempia kiinnostavasta asiasta, olisivat kiinnostuneita minusta vain romanttisessa mielessä ! Eihän se nyt niin mene.

 

[oletko ottanut]

huomioon, että joihinkin harrastuksiin kuuluu se, että kuormasta ei syödä.
Ei ole ihan verrattavissa, mutta esimerkiksi tanssiharrastuksessa liikkuu ihmisiä, jotka ovat uskollisia koko porukalle.

 

[oletko ottanut]

Niin," harva näistä on kiinnostunut minusta". Siis ei helvetti, eikö naiset osaa/kykene ajattelemaan miehiä kuin potentiaalisina peti/seurustelukumppaneina, jopa niitä, jotka on kiinnostunut tämän harrastuksesta. Täytyy sanoa, että ainakin minua oksettaisi ajatuskin, että kaikki ne miehet jotka keskustelevat kanssani jostain molempia kiinnostavasta asiasta, olisivat kiinnostuneita minusta vain romanttisessa mielessä ! Eihän se nyt niin mene.

Eikö nainen halua olla romanttinen miehen silmissä?

 

[Wiltsu]

Minullakin on miesvaltainen harrastus ja tämän lisäksi työskentelen miesvaltaisella alalla. Olen myös kohtuullisen menestynyt molemmilla kentillä. Miehet tuntuvat olevan liiankin kiinnostuneita minusta, joten ehkä kyse on kohdallasi jostakin muusta kuten persoonasta, ulosannista, ulkonäöstä tms?

Samaa mietin. Joku muu tässä jutussa nyt mättää. Ja selvästikin aloittajan itsetunnossa on korjaamisen varaa...

 

[tanssija]

huomioon, että joihinkin harrastuksiin kuuluu se, että kuormasta ei syödä.
Ei ole ihan verrattavissa, mutta esimerkiksi tanssiharrastuksessa liikkuu ihmisiä, jotka ovat uskollisia koko porukalle.

Mitä tarkoitat tuolla, että ollaan uskollisia koko porukalle? Ettäkö kumppaniksi saisi ottaa vain ulkopuolisia? TUo ei kyllä vastaa minun kokemuksiani.

 

[oletko ottanut]

Mitä tarkoitat tuolla, että ollaan uskollisia koko porukalle? Ettäkö kumppaniksi saisi ottaa vain ulkopuolisia? TUo ei kyllä vastaa minun kokemuksiani.

Ei vaan tanssin hierkia toimii siten, että menetät "maineesi" seurustellessasi jonkun kanssa hetken siinä yhteisössä, sitten kun seurusteluita on useampia, niin voit joutua kakkosriviin.

 

[Vai niin]

Eikö nainen halua olla romanttinen miehen silmissä?

No meitä sitten mahtuu joka junaan, aina sitä oppii uutta tässä elämässä myös toisten naisten sielunelämästä. Taitaa vaan elämä olla vaikeaa sellaisella naisella, joka haluaa olla romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä mielenkiintoinen kohde jokaisen miehen silmissä.

 

[oletko ottanut]

No meitä sitten mahtuu joka junaan, aina sitä oppii uutta tässä elämässä myös toisten naisten sielunelämästä. Taitaa vaan elämä olla vaikeaa sellaisella naisella, joka haluaa olla romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä mielenkiintoinen kohde jokaisen miehen silmissä.

Ymmärsit tavallaan väärin. Jos mies pitää naista romanttisena naisellisena Naisena, niin eikö nainen pidä tästä huomiosta?

 

[Vai niin]

Ymmärsit tavallaan väärin. Jos mies pitää naista romanttisena naisellisena Naisena, niin eikö nainen pidä tästä huomiosta?

Jaa, käsitin kyllä naisen romanttisena kohteena eli potentiaalisena treffikumppanina. Kai "romanttinen naisellinen nainen" valitsee sellaisen miehen, joka osoittaa hänelle huomiota, muutenhan tuollainen ulvoo ystävilleen yökaudet puhelimessa kuinka toinen ei ota huomioon tai edes soita, vaikka lupasi. Siis suhteellisen rasittava kaikissa ihmissuhteissaan.

 

[Hassua...]

En ymmärrä sitä, että jos kirjoittaa jostain tekemästään havainnosta tai ilmiöstä, niin sen sijaan että pohdittaisiin asiaa yleensä (kuten pari ensimmäistä teki) niin aletaankin vetää johtopäätöksiä aloittajan mielenterveydestä, seksuaalisuudesta, itsetunnosta jne. Eihän kenestäkään voi vetää johtopäätöstä parin rivin perusteella! Emmehän me "tosielämässäkään" tuomitse ihmisiä joiden kanssa olemme tekemisissä arkisella tasolla, kuten meitä palvelevat aspat, esim.
Jos nuori nainen kirjoittaa siitä, miten hyvin harva miespuolisista samanikäisistä keskustelukumppaneista kiinnostuu hänestä seurustelumielessä, niin miten siitä voi vetää johtopäätöksen, että kyseinen nainen ei pysty suhtautumaan miehiin muuten kuin romanttisesti?

En suhtaudu miehiin vain potentiaalisina seurustelukumppaneina. Minulla on miehiä hyvinä ystävinä, ja monta miespuolista kaveria. Koen kummankin sukupuolen edustajien kanssa keskustelun ihan yhtä mielenkiintoiseksi. Mutta sinkkunaisena sitä aina joskus alkaa miettiä, että "mitä jos"? Varmaankin kaikki tässä elämäntilanteessa olevat tekevät ainakin joskus niin.

 

[Hassua...]

Viesti lähti keskeneräisenä...

Enkä oikein tiedä mitä tarkoitetaan sillä, että joku haluaa itsensä nähtävän "romanttisena kohteena". Eikö kaikilla ole tarve tulla rakastetuksi? Kyllä minä ainakin toivoisin ja haluaisin, että joku näkisi minut romanttisessa valossa. Ainakin joku sellainen, jonka tunteisiin voisin vastata. Ja miten joku leimautuu "kohteeksi"? Jos joku miettii mitä päälleen pistää, käyttää peilin edessä tovin ennen uloslähtöä ja tulee sitten huomatuksi, niin onko hän silloin kohde? Ei siinä ole mitään värittynyttä, jos haluaa olla parhaimmillaan. Kun kysyin pienenä äidiltäni, että miksi hän meikkaa, hän vastasi, että hän haluaa olla huoliteltu, koska siitä tulee hänelle hyvä olo. Minusta siinä on järkeä. Hyvä olo=parempi itsetunto=näkyy koko olemuksessa.

 

[Ei suinkaan]

Jos nuori nainen kirjoittaa siitä, miten hyvin harva miespuolisista samanikäisistä keskustelukumppaneista kiinnostuu hänestä seurustelumielessä, niin miten siitä voi vetää johtopäätöksen, että kyseinen nainen ei pysty suhtautumaan miehiin muuten kuin romanttisesti?
.

Eli kun hän keskustelee harrastuksestaan miesten kanssa, niin harva on OIKEASTI kiinnostunut hänestä romanttisessa mielessä. Siis jos sinä keskustelet jonkun kanssa harrastuksestasi, niin oletatko, että tämä on kiinnostunut sinusta vai harrastuksestasi. Sehän tässä on pointti. Tuolla toisella palstalla joku mies kirjoitti kerran, että häntä ottaa päähän se, ettei nuorten naisten kanssa voi keskustella ilman, että he olettavat sen automaattisesti olevan iskuyritys. Mielestäni naisten ajatusmaailmassa on silloin jotain pahasti vialla.

 

[Hassua...]

Minä en ikinä ala keskustella kenekään kanssa siten että "iskenpä nyt tuon tuosta". Alan keskustella siksi että joku vaikuttaa mielenkiintoiselta tyypiltä, ja että luvassa on varmasti hyvä keskustelu. Jos juttu sitten luistaa, niin kuka tietää mihin se johtaa. Luulisin, että vähän kaikki varteenotettavat parisuhteet ovat saaneet alkunsa näin. Minusta olisi hauskaa, jos löytäisin seurustelukumppanin samanhenkisestä ihmisestä. Harrastukseni on niin iso osa elämääni, että toivoisin löytäväni jonkun jolle asia myös merkitsee jotain. Mutta mikään ehtohan asia ei siis ole.

Mutta pointtini on siinä, että yksikään näistä keskusteluista ei koskaan johda mihinkään. Välillä olen tavannut tyyppejä jotka ovat tosi mukavia ja joiden olen luullut kiinnostuneen minusta. He ovat saattaneet sanoa kuinka hyvä tyyppi olen, kuinka mukavaa kanssani on jne. Mutta sitten alkaneet seurustella jonkun toisen tytön kanssa ja halunneet minut ystäväksi. Ystävyyskin on hieno juttu, mutta jotenkin tunnun aina olevan se jossa ei ole sitä tyttöystäväpotentiaalia, vaan joka on se, josta tulee jonkinlainen luotettu ja "hyvä jätkä" jonka kanssa on mukavaa jutella ja heittää läppää. Siinä vaiheessa kun muut painuvat kotiin poika-ja tyttöystäviensä kanssa, tämä "hyvä jätkä" lähtee yksin.

 

[oletko ottanut]

Minä en ikinä ala keskustella kenekään kanssa siten että "iskenpä nyt tuon tuosta". Alan keskustella siksi että joku vaikuttaa mielenkiintoiselta tyypiltä, ja että luvassa on varmasti hyvä keskustelu. Jos juttu sitten luistaa, niin kuka tietää mihin se johtaa. Luulisin, että vähän kaikki varteenotettavat parisuhteet ovat saaneet alkunsa näin. Minusta olisi hauskaa, jos löytäisin seurustelukumppanin samanhenkisestä ihmisestä. Harrastukseni on niin iso osa elämääni, että toivoisin löytäväni jonkun jolle asia myös merkitsee jotain. Mutta mikään ehtohan asia ei siis ole.

Mutta pointtini on siinä, että yksikään näistä keskusteluista ei koskaan johda mihinkään. Välillä olen tavannut tyyppejä jotka ovat tosi mukavia ja joiden olen luullut kiinnostuneen minusta. He ovat saattaneet sanoa kuinka hyvä tyyppi olen, kuinka mukavaa kanssani on jne. Mutta sitten alkaneet seurustella jonkun toisen tytön kanssa ja halunneet minut ystäväksi. Ystävyyskin on hieno juttu, mutta jotenkin tunnun aina olevan se jossa ei ole sitä tyttöystäväpotentiaalia, vaan joka on se, josta tulee jonkinlainen luotettu ja "hyvä jätkä" jonka kanssa on mukavaa jutella ja heittää läppää. Siinä vaiheessa kun muut painuvat kotiin poika-ja tyttöystäviensä kanssa, tämä "hyvä jätkä" lähtee yksin.

huomioon, että luot itse mielikuvia, jotka eivät pidä paikkaansa. Sinun läheinen kollegasi voi ajatella aivan kuin sinä ja olla todella yksinäinen. Kysy sitä asiaa häneltä.

 

[Yksi naisvinkkeli]

Minulla tökkäsi aloituksessa heti lause "harva näistä keskustelukumppaneista oikeasti kiinnostuu minusta romanttisessa mielessä." Niiiiin? Mikä on outoa?

Noinhan tietenkin onkin. Eikä se liity minusta mitenkään harrastukseen tai mihinkään, vaan elämä nyt vaan ei ole sitä, että ollaan koko ajan iskemässä "saalista" toisesta ihmisestä. Ei kai?! En minä ainakaan lähde itse siitä, että vaikka olisi ihan ok ulkonäkö ja mukava ihminen kun mikä, edes enemmistö kiinnostuu romanttisessa mielessä. Kummallista se minusta olisi. Eivät kai ihmiset koko ajan kulje vaan hakemassa kumppania, etsimässä roikkumapintaa?? Minusta tuo on normaalielämän normaalitilanne, ja tuleehan nyt kiinnostavia keskusteluja vastaan monen kanssa jatkuvasti! Ei niitä kaikkia juttukavereita iskemään ehdi

Eri asia on, jos menee johonkin yökerhon baaritiskille, mikä on selvä lihatiski, eli jolla ollaan juuri epätoivoisesti hakemassa kumppania (lyhyeksi ajaksi/yöksi). Siellä ollaan sen takia. Siellä pelin henki on sitten ihan toinen, ja siinä taas ei ole paljonkaan painoa ainakaan harrastuksella, hyvä jos koppuillasta ulkonäölläkään... Sinne mennään nimenomaan hakemaan paria, ei juttelemaan vain kiinnostavia, keskustelemaan yleisestä elämänuteliaisuudesta.

Kai keskustelutaitoisten eli ajattelukykyisten elämää täyttävät vaikkapa juuri ne harrasteet, ei keskipiste ole koko ajan parinhaku / parinvaihto. Saati, jos nyt vielä sattuu jo seurustelemaan, mihin viittaa 'tyttöystävä samassa seurassa'. Miksi miettisi kaikkia vastaantulijoita romanttisesti?

Lähtöoletus on väärä. Ei ihme, jos elämän vastauskin sitten tuntuu väärältä.

 

[Yksi naisvinkkeli]

En minä ainakaan lähde itse siitä, että vaikka olisi ihan ok ulkonäkö ja mukava ihminen kun mikä, edes enemmistö kiinnostuu romanttisessa mielessä.

Siis piti olla "edes vähemmistö!" Sori ajatuskatko. Toki joskus joku, mutta yleensä elämässä aika harvakseltaan. Niin minäkin kiinnostun äärettömän harvoin romanttisessa mielessä, ja todella paljon kyllä olen ihmisten kanssa tekemisissä ja keskusteluissa milloin mistäkin kiinnostavasta.

 

[Vanhempi nainen]

Minä en ikinä ala keskustella kenekään kanssa siten että "iskenpä nyt tuon tuosta". Alan keskustella siksi että joku vaikuttaa mielenkiintoiselta tyypiltä, ja että luvassa on varmasti hyvä keskustelu. Jos juttu sitten luistaa, niin kuka tietää mihin se johtaa. Luulisin, että vähän kaikki varteenotettavat parisuhteet ovat saaneet alkunsa näin. Minusta olisi hauskaa, jos löytäisin seurustelukumppanin samanhenkisestä ihmisestä. Harrastukseni on niin iso osa elämääni, että toivoisin löytäväni jonkun jolle asia myös merkitsee jotain. Mutta mikään ehtohan asia ei siis ole.

Mutta pointtini on siinä, että yksikään näistä keskusteluista ei koskaan johda mihinkään. Välillä olen tavannut tyyppejä jotka ovat tosi mukavia ja joiden olen luullut kiinnostuneen minusta. He ovat saattaneet sanoa kuinka hyvä tyyppi olen, kuinka mukavaa kanssani on jne. Mutta sitten alkaneet seurustella jonkun toisen tytön kanssa ja halunneet minut ystäväksi. Ystävyyskin on hieno juttu, mutta jotenkin tunnun aina olevan se jossa ei ole sitä tyttöystäväpotentiaalia, vaan joka on se, josta tulee jonkinlainen luotettu ja "hyvä jätkä" jonka kanssa on mukavaa jutella ja heittää läppää. Siinä vaiheessa kun muut painuvat kotiin poika-ja tyttöystäviensä kanssa, tämä "hyvä jätkä" lähtee yksin.

Sinussa ei varmaankaan ole mitään vikaa, et vain ole vielä kohdannut miestä, jonka kanssa olisi sitä kuuluisaa "kemiaa". Ei yhteinen harrastus välttämättä tuo eteen potentiaalista elämänkumppania eikä se ole peruste seurustelulle.

Oletko bongannut harrastuksesi piiristä, joka olisi erityisesti mieleen? Jos olet ja hän on vapaa, mikä estää sinua olemasta aloitteellinen?

Moni mies vois myös hiukan pelätä kaunista ja itsevarmaa naista ja luulla, että hän on jo varattu.

 

[oletko ottanut]

Sinussa ei varmaankaan ole mitään vikaa, et vain ole vielä kohdannut miestä, jonka kanssa olisi sitä kuuluisaa "kemiaa". Ei yhteinen harrastus välttämättä tuo eteen potentiaalista elämänkumppania eikä se ole peruste seurustelulle.

Oletko bongannut harrastuksesi piiristä, joka olisi erityisesti mieleen? Jos olet ja hän on vapaa, mikä estää sinua olemasta aloitteellinen?

Moni mies vois myös hiukan pelätä kaunista ja itsevarmaa naista ja luulla, että hän on jo varattu.

juuri näin.

Mutta potentiaalinen elämän kumppani löytyy sinkkujen keskuudesta.Ja todennäköisesti juurikin helpommin oikeasta elämästä, kuin yökerhosta.