Näinkin voi käydä, huhhuh

[voihan]

Viikonloppuna mies oli kavereiden kanssa mökillä hiihtämässä. Minä lasten kanssa kotona. Kuopus heräsi kesken kaiken päiväunilta ja mulla jäi pyykkihuolto kesken. Kävin sitten vauvan (4kk) nappaamassa kantoliinaan ja lähdin takaisin kellariin. Esikoinen (4v) käynnisti leikki-imurinsa ja kissa ampaisi portaikkoon ja kohti kellaria ja kompastuin siihen noin portaikon puolivälissä. Lensin siis noin kuusi askelmaa betonilattialle vauva kantoliinassa, toisella kädellä koitin suojata vauvan päätä ja toisella ottaa vastaan. Pään kopsautin seinään ihan kunnolla. Vähän aikaa näkyi vaan tähtiä, varmaan olisi taju mennyt, mutta vauvan itku piti ajatusta yllä. Siitä sitten toinnuin ja vauvan tietysti heti katsoin, että ei käynyt mitään. Kovasti sattui ranteeseen (joka leikattiin vielä samana päivänä ja kipsissä ties kuinka kauan) ja nilkka nyrjähti ja sääreen tosi syvä haava. Mun huutoon sitten heräsi keskimmäinenkin (2v).

Siellä sitten makasin kellarin lattialla ja kaks isompaa itki portin takana rappusten yläpäässä ja vauva kantoliinassa. Onneksi vanhin sai portin auki ja osasi tuoda mulle puhelimen olkkarin pöydältä. Sain soitettua mummon lapsia hoitamaan ja ambulanssin itselleni, sekä miehelle että lähtee kotia kohti. Onnena tässä se, että vauvaa ei sattunut, pysyin tajuissani ja että esikoinen osasi jo toimia ohjeiden varassa.

 

["Neith"]

hui, onneksi ei kuitenkaan vauvalle sattunut mitään ja sait kuitekin tilanteen eteenpäin

 

["mutru"]

voi kauhistus! Onni oli mukana onnettomuudessa kuitenkin, ettei mitään pahempaa sattunu.

 

["harmaana"]

hui kamala sentään :O onneksi ei sattunut pahemmin ja onni oli myöden, hienoa toimintaa esikoiselta

 

[Niimpä]

Ukko oli ihan vaan töissä. Menin alakertaan nukkuva kuopus rinkassa laittamaan kuivausrummun päälle.
Sain pistorasiasta sellaisen säkärin että taju läks.

Kaveri oli onneksi tulossa kylään ja meidän 5v. sentään päästi hänet sisälle.
Hetken ihmeteltyään huhuili perääni ja kun mitään ei kuulunut niin tuli alas katsomaan.
Olin taju pois mattopinon päällä.

Kuopus nukkui koko tapauksen läpi. Ei edes pelästynyt.

Minulla sydän siirrettiin oikeaan rytmiin samantien kun pääsin sairaalaan.

Talon ainoa puhelin oli taskussani tapahtuma hetkellä, se meni käyttökelvottomaksi.

 

[Huh!]

Ihan tuli vedet silmiin ku mietin mitä olis voinu käydä

 

["Mie vaan"]

herranjumala :O Kyllä on toisilla ollut enkeleitä matkassa. Kotihan on maailman vaarallisin paikka, sinne useimmat kuolee...

 

[onni onnettomuudessa]

Hui, onneksi kaikki hyvin. Olen ollut portaissa tosi varovainen siitä saakka kun luin lehdessä jutun tästä naisjuontajasta, joka nyt istuu pyörätuolissa (nimeä en siis muista...), että hän kompastui portaissa, sylissään olleisiin lakanoihin.
Se voi olla niin pienestä kiinni! Ajattelin, että en tod. halua loppuelämääni katua ja jossitella tilannetta, jonka olisi voinut vältää pienellä maltilla.
Ainahan jotain voi sattua, vahinko kun ei tule kello kaulassa ja itsekin harrastan lajia, jossa loukkaantumiset enempi vähämepi kuuluu asiaan, suojista huolimatta... mutta ainakin tuon otin toisen kärsimyksistä opikseni.

t. nimi. aina satttuu ja tapahtuu

 

["Kenguru"]

Huh! Olipas koettelemus, sekä ap:lla, että nimimerkillä "niimpä".
Itselleni ei (kop kop kop) ole mitään tuollaisia tapahtunut. Kerran kyllä tulin perseellä rappuset alas kun oli lapsi kummallakin käsivarrella. Toinen oli pari vuotias, toinen vastasyntynty. Lapset nostin ylös, siis käsivarret niin ylös kun mahdollista, ja itse liu´uin siis takapuolella koko matkan alas. Lapsille ei sattunut mitään, itse vaan sain suuuuuuuren mustelman bärsseeseen.

 

[miten kisulle kävi]

Sattuiko kissaan, jos kompastuit siihen noin voimakkaasti?

 

["vierailija"]

Tuossa oli kaikki katastrofin ainekset koossa. Onneksi ei käynyt pahemmin.

 

[yrty]

Sattuiko kissaan, jos kompastuit siihen noin voimakkaasti?

*reps*

 

["vierailija"]

Hui, onneksi kaikki hyvin. Olen ollut portaissa tosi varovainen siitä saakka kun luin lehdessä jutun tästä naisjuontajasta, joka nyt istuu pyörätuolissa (nimeä en siis muista...), että hän kompastui portaissa, sylissään olleisiin lakanoihin.
Se voi olla niin pienestä kiinni! Ajattelin, että en tod. halua loppuelämääni katua ja jossitella tilannetta, jonka olisi voinut vältää pienellä maltilla.
Ainahan jotain voi sattua, vahinko kun ei tule kello kaulassa ja itsekin harrastan lajia, jossa loukkaantumiset enempi vähämepi kuuluu asiaan, suojista huolimatta... mutta ainakin tuon otin toisen kärsimyksistä opikseni.

t. nimi. aina satttuu ja tapahtuu

Pirjo Kauppinen on tämä toimittaja. Jäänyt kans tämä mieleen varoittavana esimerkkinä, tosi surullinen tapaus.

 

[mitä reps]

*reps*

Kyllähän kissalta voi tuollaisessa katketa esim. kylkiluita, joten tärkeää olisi että sekin tutkittaisiin kunnolla Ihan asiallinen kysymys.

 

[v]

Hui kamala. Onneksi vauva ei saanut osumaa, ap:lla ja tällä toisella.

 

[ap palaa kommentoimaan]

Kyllähän kissalta voi tuollaisessa katketa esim. kylkiluita, joten tärkeää olisi että sekin tutkittaisiin kunnolla Ihan asiallinen kysymys.

että kisu käytettin eilen eläinlääkärillä, eikä mitään kummempaa, tassu silläkin nyrjähti, mutta paranee itsellään.

 

["vieras"]

tää on just näitä kamaluuksia, itse olen aina ylivarovainen rappusissa varsinkin jos lapsi sylissä ja yhtä ylivarovainen tenavien rappusissa liikkuessa...onneksi kaikki loppupelissä hyvin ap:llä! Voimia ja jaksamista!!