Naisen eriarvoisuus parisuhteen päätyttyä toiseen mieheen ihastumisen vuoksi

[vierailija]

Menin sitten ihastumaan parisuhteen ulkopuoliseen mieheen. Päätin erota puolisostani, ennen kuin aloin säätämään uuden miehen kanssa. Joka osoitti myös ihastumista ensi alkuun.
Yritimme aloittaa parisuhdetta, josta ei kuitenkaan tullut mitään. Tästä on useita kuukausia aikaa.
No tunteet entiseen mieheen on lämmenneet. Olemme tapailleet useita kertoja. Käyneet ulkona syömässä jne.
Häiritsee hirveästi, kun hän piilottelee ja salailee yhteenpaluun toiveitamme suvultaan ja ystäviltään. Aina kun joku sukulainen soittaa, minun pitää olla hissukseen taustalla, ettei vaan kukaan huomaa mitään.
Kieltämättä ei kauheasti imartele. Ymmärrän toki, että tilanne on omaa syytäni. Sain ikuisen lutkanleiman kannettavakseni. Minua hävettää ihan tarpeeksi muutenkin.
Ihastuminen toiseen oli inhimillinen erehdys, tulkittu jopa oman ikääntymisen aiheuttamaksi kriisiksi.
Miehille on paljon sallitumpaa sairastua ikäkriisiin. Tuntuu, että jopa hyväksyttävä piirre siinä vaiheessa, kun miehelle tulee se 50:n villitys.
En ole ainoa nainen, joka on sairastunut samantyyppiseen kriisiin. Mutta edelleen asiaa piilotellaan tabuna. Tänä herran vuonna 2026.
Kun mies ihastuu, on se ihan normaalia. Nainen muuttuu samassa tilanteessa saastaiseksi huoraksi.

 

[vierailija]

Ei pidä olla liian ankara ja tuomitseva itselleen.
Pitäkää huoli omista asioista ja sukulaiset ja tuttavat omistaan. Elämä koulii. Valmista ei tule koskaan.

 

[vierailija]

Älä yritä puhua mustaa valkoiseksi. Ei todellakaan ole miehille sen sallitumpaa. Ja miestäsi tuskin voi syyttää siitä, että ei halua alkaa vatvoa asiaa ja ottaa pilkkaa niskoilleen. Uhrihan hän on tuossa teidän sopassa.

 

[vierailija]

Miehen syyllistäminen tässä on kieroa.