Naistenklinikalle syksyllä lapsettomuushoitoihin...?

[sannamary]

Heippa!

Ajattelin kysellä olisiko täällä ketään joka olisi menossa syksyllä Helsingin naistenklinikalle lapsettomuushoitoihin? Me olemme sinne menossa ja ensikäynti olisi syyskuun lopulla. Meillä on jo yksi ivf-poika ja nyt siis haaveilemme pojalle kaveria

Olisi mukava vaihdella täällä ajatuksia ja mietteitä hoidoista

 

[Susirouva]

Heippa!

Meillä on IVF aika varattu Naikkarilla ensi kuun alkuun. Neljä vuotta yritystä takana, ja ollaan siis täysin lapsettomia. Juttelen mielelläni kokemuksista. Meillä on takana kolme inseminaatiota ko.paikassa, ja silloinkin oli mukava käydä täällä läpi niitä kokemuksia. Mulla kun oli vielä aika rankkoja ne. Tuloksiahan ei siis tullut, mutta mitään vikaa ei ole meissä löydetty, ainakaan vielä. Nyt pelkään ettei munasolut ole hedelmöittymiskykyisiä. Ilman perusteita siis nuo pelot, mutta jotenkin tuntuu oudolta ettei koskaan ole tapahtunut mitään raskauteen viittaavaakaan.

Oliko teidän aiempi ivf myös naikkarilla, ja minkälainen oli kokemuksena?

 

[sannamary]

Heippa Susirouva!

Kiva että löytyi muitakin hoitoihin lähtijöitä! Teillä alkaa olla sitten hoito jo suhteellisen lähellä . Meidän ivf-hoito tehtiin väestöliitossa kun itsellä meni hermot siihen naistenklinikan toimintaan. Aina kun piti päästä siihen ivf-hoitoon niin sieltä sanottiin vaan että paikat jo täynnä joten siirtyy seuraavaan kiertoon :/ . No sitten otinkin yhteyttä tuonne väestöliiton puolelle ja päästiin samantien hoitoihin. Nyt kokeillaan taas naistenklinikkaa...
Mulle tehtiin ennen ivf-hoitoa 5 inssiä joista yhdestä tuli tuulimunaraskaus. Ivf-hoidoissa tämä ensimmäinen tärppäsi.Oli onnea mukana! Kokeiltiin väestöliiton puolella alku vuonna myös toista ivf-hoitoa mutta siitä ei saatu tarpeeksi hyvää vastetta ja kasvoi vain yksi rakkula . Päädyttiin siis siellä kuudenteen inssiin joka ei tuottanut tulosta .
Nyt tosiaan olisi tarkoitus mennä sinne naistenklinikalle ivf-hoitoon ja ensi käynti on syyskuun lopulla. Kyselin sieltä hoitajalta jo, että joudutaanko me vielä odottelemaan se puoli vuotta että päästään ivf-hoitoon siellä kun jouduttiin jo tuota ensikäynti aikaa odottamaan se puolisen vuotta... Sanoi että ei usko että joudutaan odottamaan. Toivon mukaan päästää jo mahdollisimman pian niihin hoitoihin!
Ivf-hoito kokemuksena minulla ei ollut kovinkaan paha. Olin kuvitellut pahemmaksi. Tosin hoidon jälkeen minulle tuli hyperstimulaatio mutta sekin meni siinä sivussa kun sain tietää samalla että olin raskaana . Toivonkin että pääsisi tuossa tulevassa hoidossa yhtä "helpolla" mutta aika näyttää...

Milläs mielillä olet lähdössä kyseiseen hoitoon?

 

[Susirouva]

Olipa jotenkin lohdullista kuulla teidän hoidoista. Olen ihan asennoitunut että ivf:kään ei tuota tulosta, kun mulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista kiinnittymistä (tietääkseni), mutta kirjoituksesi antoi tosi paljon lohtua!! Ihan mieletöntä kuulla, että noinkin monen inssin jälkeen ensimmäinen ivf tuotti tulosta!!

Vaikka noiden kahden hoidon prosentualliset onnistumiset ovat eri luokkaa, niin silti jotenkin koen, että jos on hedelmöittyäkseen pitäisi edes jotain tapahtua inseminaatiossakin, kun kerran kaikki tehdään lähes "valmiiksi" siinäkin. Mutta eihän se kuitenkaan todellisuudessa noin mene, tuo on vain mun henk. koht, pelon sekainen "tuntemus".

Toivon todella ettei teidän nyt tarvitse enää jonottaa! Meilläkin on tuon jonotuksen kanssa tullut seinä vastaan, jo senkin puolesta, että ikä näihin hoitoihin loppuu aivan pian, mutta nyt meille sanottiinkin että jonotus meidän kohdalta on ohi.

Ensi kuun hoitoihin otettiin 8 pariskuntaa, ja olimme yksi näistä onnekkaista. Tosin koko juuri tuolle ajalle otettu kesäloma menee sitten siinä, ja jouduimme muuttamaan kaikki lomasuunitelmat, koska nythän ravaamme NKL:llä vähintään kerran viikossa.

Ei kai tuosta pitäisi yhtään ns. valittaa, ja olen todella kiitollinen siitä, että vihdoin hoitoon pääsimme, mutta olen myös todella skeptinen hoitojen suhteen, ja pelkään ettei tuloksia tule. Paniikki on tavallaan aika kova tuon iän suhteen. Mutta nyt kuitenkin tuon päivän valoon kaikki tuntemukseni, koska nämä hoitojutut ovat niin raskaita, ettei teeskentelylle oikein ole tilaa.

Saanko vielä kysyä, että kuinka vanha teidän pikkuinen nyt onkaan?

 

[sannamary]

Mä suhtauduin kanssa aika kielteisesti tohon ivf-hoitoon kun mulla oli kuitenkin ne kaikki inssit epäonnistuneet. Ajattelin sillon, että kokeillaan nyt vaikka sen tuloksen tietääkin, mutta mä olin väärässä sen vastauksen suhteen . No nyt tähän seuraavaan ivf-hoitoon suhtaudun yhtä negatiivisesti. Tällä kertaa vaan ajattelee, että voiko muka nyt olla niin hyvä tuuri kun viimeksi. Ehkä tämä on vaan sellasta itsesuojelua? Mä muistan kyllä, että lähes koko raskauden kyllä pelkäsin, että pysyykö matkalainen mukana ja se oli kyllä henkisesti aika hurjaa : /

Onks se oikeesti niin että ne ottaavaan sen 8 pari noihin hoitoihin siellä naistenklinikalla? Siis en kyllä ihmettele miks siellä joutuu jonottelemaan sitten niinkin kauan... No mä toivon edelleen parasta sen suhteen, että päästäs pian niihin hoitoihin ensikäynnin jälkeen. Onks niillä siellä naistenklinikalla joku ns ikäraja noihin hoitoihin. Meinaan kun mainitsit että ikä alkaa tulla eteen... Itse en ole kanssa mikään "nuori" hoitoihin menijä ja sen takia olenkin miettinyt että jos joutuu jonottelemaan vielä pitkään ja sitten nuo hoidot eivät tuotakaan tulosta pian niin ties kuinka vanha sitä on silloin... :|

Meidän poika täyttää tässä ensi viikolla kaksi vuotta. Harmittelenkin tässä sitä että miksi ei tullut hakeuduttua hoitoihin jo aikasemmein. Käytiinhän me tuolla yksityisellä puolella kokeilemassa, mutta ei onnistanut.

Mä olen kanssa sitä mieltä, että se on hyvä purkaa ajatuksia noista hoidoista johonkin/jollekin. Kun käsittelee niitä asioita niin saa ehkä itse mielenrauhan asian suhteen. Mun hoitojen aikaan mulla oli yksi ystävä jolle kerroin sitten tuntemuksia ja miten hoidot olivat menneet sun muuta ja se auttoi kyllä minua. Varsinkin kun tämä ystävä tiesi mistä tässä oli kysymys. Toki se ajatusten purkaminen on yksilöllistä... jotkut haluavat pitää ajatukset omina tietoinaan ja käsitellä niin yksin toisille taas sopii se ajatusten purkamin toisten kanssa...

Mulla on alkanut olemaan ihan järkyttävä vauvakuume . Tää kun ei luonnistu ilman lääketieteellistä apua niin ei mun auta muu kuin odottaa vain. Inhottavaa katsoa miten kaverit ja tutut saavat lapsia ihan noin "sormia näpsäyttämällä" ja itse joutuu noiden hoitojen kanssa pulaamaan. Voi että kun olis ihanaa olla se ns normaali !! Elämäkin olis niin paljon jännempää kun voisi suunnitella sitä lasten tekoa ihan kahdestaan puolison kanssa eikä tarvitsisi käydä lääkärin ym hoitohenkilökunnan kanssa läpi niitä asioita: /

 

[chidi]

Moikka!

Mäkin voisin liittyä tänne. Meillä tehtiin ensimmäin ICSI naikkarilla keväällä ja nyt odotellaan pääsyä pas:iin elokuussa.

ICSI oli kokemuksena ihan hyvä, vaikka plussaa ei tullutkaan. Ainoa, mikä ärsyttää tuossa naikkarissa, on, että meille ainakaan ei kerrota mitään tietoja ikinä mistään. Täällä olen ihmetellyt, kun muut ovat saaneet kotiin yksityiskohtaiset tulokset verikokeista ym., mutta meille ei ikinä kerrota mitään, ellei itse nyhdä tietoja väkisin. Ja silloinkaan ei suostuta kertomaan kuin vähän jotain ylimalkaista. Esim. ultrassa, jossa päätettiin punktioajankohta, lääkäri ei kertonut, paljonko munarakkuloita on kasvamassa - ilmoitti vaan tylysti punktioajankohdan. Kun kysyin tuosta, niin murahti vaan jotain että kymmenisen kunta molemmin puolin - ei puhettakaan millimetreistä ym., mitä muille on kerrottu...

Tietenkin huomaa, että naikkarin lääkäreillä on koko ajan kiire ja välillä tuntuu, että he haluavat vain päästä potilaasta mahdollisimman nopeasti eroon. Kannattaa varautua, että IVF:n ultra-ajat ovat todellakin vain ultra-aikoja - mitään ylimääräistä aikaa kysymyksille ym. niissä ei ole. Opastuskäynnillä, jossa neuvottiin lääkkeiden pistäminen, oli kuitenkin reilusti aikaa, ja sinne kannattaa varata kaikki kysymykset mitä vaan tulee mieleen. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen naikkariin - kyse on kuitenkin "ilmaisista" hoidoista, joten en valita.

Tuosta jonotusajasta, niin me ainakin pääsimme aloittamaan hoidon, kun oltiin oltu jonossa 6 kk. IVF-suunnittelukäynti oli n. 5 kk jonoon laittamisesta ja siitä jouduttiin sitten vielä 1 kk odottamaan ja sitten seuraavista kuukautisista päästiin hoitoon. Meillekin varoiteltiin, että ei välttämättä päästä heti, jos on ruuhkaa, mutta onneksi päästiin kuitenkin. Inssien kanssa jouduttiin aikaisemmin monesti odottelemaan vaikka kuinka, kun aina oli ruuhkaa, joten tuo on tuttua... Kyllähän tätä odottelua on matkan varrelle mahtunut ihan liikaa. Välillä ihmettelee, mihin aika on huvennut, kun 3 vuotta jo kohta hoidoissa ja pahaiset 3 inssiä + 1 ICSI saatu aikaiseksi...

Me ollaan jo mietitty, että jos tuleva(t) past) ei tärppää, niin lähdetään väestöliitolle seuraavaksi, joten mielenkiintoista kuulla kokemuksia sieltä! Mutta me ollaan myös päätetty, että seuraava pas tuo meille plussan ja mihinkään väestöliitolle ei siis tarvitse lähteä!!

 

[Susirouva]

Sannamary se 8 oli vaan siis nyt elokuulle otettujen määrä. Lomien takia supistivat minimiin, ja nyt otettiin kuulemma vielä jotenkin ennätys vähän pariskuntia hoitoon tuolle kuulle. Eiköhän ne syyskuussa taas pyöri normaalisti. Mulle sanottiinkin että jos ajoitus ei mene kohdalleen tässä kuussa (jos ei menkat ala silloin kuin pitää), niin saattaa olla ettei mua saa enää tungettua mihinkään väliin ensi kuuhun, vaan joudun taas odottelemaan. Sepä antaa taas aihetta lisähermoilulle...:ashamed:. osaan aina jännittää kaikkea...

Iän suhteen sehän menee niin, että ennen 40 vuoden ikää kerätään munasolut, eli mun kohdalla tuo tarkoittanee vain kahta mahdollista keräystä, riiippuu vähän. Hoitosuhde meillä on vuoteen 2014 asti, eli vaikka se 40 tulee täyteen, niin niistä jo kerätyistä voidaan jatkaa hedelmöittämistä. Ja hoitokertojahan saa julkisella puolella sen 3 kpl (poikkeuksena joillekin 4), ja tuo hoitokertahan on yksi keräyskerta. Näin olen sen ymmärtänyt.

Hirvittää aivan kauheasti tuo ikä. Ollaan yritetty nyt 4 vuotta, mutta hoitoihin lähdettiin turhan myöhään. Nyt meillä on siis takana 3 inssiä, ja oltaisko vuosi, puolitoista oltu näissä hoidoissa?

On kyllä tosi samanlaisia ajatuksia täälläkin. Muutaman kerran on tullut mietittyä että olis kiva olla "normaali" . Me ollaan niitä "selittämättömiä", mutta en ymmärrä miten ei ole tullut edes haamun haamua tms näiden vuosien varrella. Olen siis aika skeptinen tämänkin hoidon suhteen.

Ajattelen että jos on jo yksi lapsi, niin mahdollisuudet ovat paremmat. Ainakin tiedät että voit onnistua . Mutta eihän se valitettavasti aina onnistu, mutta toivon sydämeni pohjasta että saatte sen toisen lapsen. Ihan kiva ikäerokin varmaan tulee sitten esikoiseen nähden, kun on vasta 2 v Kyllä uskon että onnistutte!!

 

[Susirouva]

chidi Meillä aikalailla sama juttu, että kauheasti infoa ei heru naikkarilta. Enpä ole vieläkään saanut edes niitä kirjallisia ohjeita synarelan yms käyttöön, vaikka tänään oli aloituspäivä....:|

 

[sannamary]

Onpas mukavaa saada tänne ryhmää lisää keskustelijoita. Mitä enemmän mielipiteitä asioista sitä parempi . Voi oppia itsekin jotain uutta

Chidi: Mä olen kuullut kanssa noista naistenklinikan hoidoista että siellä tehdään vaan se työ ja sillä selvä. Ei ole aikaa jutteluihin yms : / . Yksityinen puoli (väestöliitto)oli ainakin sen suhteen miellyttävämpi vaihtoehto kun siellä sai sitä palvelua ja tunsi että he halusivat auttaa. Jos olisi sitä rahaa niin varmasti kävisin vielä siellä väestöliitossa! Mä aijon kyllä ottaa kaikki tulokset ja munarakkuloiden määrät ja - koot selville jos niihin hoitoihin pääsee. Mua kyllä jää niin ärsyttämään jos jää joku asia mietityttämään käynnin jälkeen. Se oli yksityisellä myös mukava että ne kertoi kaikki mitä tehdään ja mitä tulokset olivat. Itse sai vaikka laskea munarakkulat siitä monitorilta jos halusi . Mä sain kyllä tosi hyvää palvelua sieltä. Nyt siis kauhulla odotan tuota naistenklinikan puolta :|

Mä toivon että meillä olis myös hyvä tuuri eikä jouduttais odottelemaan mahdottoman kauaa koska tämä ensikäynnin odottelukin on ollut jo lähemmäs sitä puolta vuotta :| . Niissä kirjeissä kun sanotaan että ei sais olla missään muualla hoidoissa kun sitten tuolla NKL:lla ja mä en kyllä ala monia kuukausia odottelemaan sitä että pääsis sinne hoitoon. Sehän on ajan tuhlausta!


Susirouva: Mä todellakin toivon että sitten syksyllä olis niitä pareja enemmän jotka pääsis hoitoihin. En tosiaan ihmettele yhtään jos se olis ollut oi 8 paria vaan jotka pääse aina joka kuukaus hoitoihin että minkä takia siellä joutuu odottelemaan.
Mä olen kuullu että sekin laskettaisiin mukaan noihin naistenklinikan hoitoihin kun ollaan oltu yksityisellä puolella ivf-hoidossa. Siis toivon todella että sitä ei lasketa! Mun mielestä se on epäreilua jos toiset saa sen kolme hoitoa ja toiset vaan vaikka kaksi jos on käynyt "omalla kustannuksellaan" yksityisellä.

Joo olen todella iloinen että meillä on jo yksi lapsi mutta tosiaan en uskalla uskoa vielä noihin tuleviin hoitoihin. Me kun kokeiltiin tossa alku vuodesta ivf-hoitoa tuolla yksityisellä niin ei saatu kasvamaan kun yksi rakkula . Mä kun joudun pistelemään ihan huimia määriä niitä lääkkeitä että jotain tapahtuu. Viimeks siellä naistenklinikalla kun mulle yritettiin tehdä liian pienellä lääkeannoksella inssiä niin ei onnistuttu sillä. Se lääkäri ei vaan uskonut että se annos pitää olla isompi. Nyt kyllä aijon vaatia siellä ne alottaa hoidot sitten jo alkuun tarpeeksi suurella annoksella kun mun hoidot tuppaa venähtämään tooosi pitkäksi jos annos on pieni. Mä todella pelkään että me ei tulla saamaan pojalle kaveria :'( . Ei pitäisi toivoa menettää mutta välillä tulee aina tälläisiä kausia että ei usko mihinkään. On se jo jotain että pääsee hoitoihin ja on se mahdollisuus!!

Mekin tosiaan yritettiin kauan tuota meidän ensimmäistä. Neljä vuotta meni meilläkin ennen kun tärppäsi. Olisi tosiaan pitänyt mennä hoitoihin jo aikasemmin jos olisi tämän tiennyt. Eipä se auta tässä jossitella vaan täytyy olla tyytyväinen tähän tilanteeseen (tosin hieman vaikeaa : / )

Mutta nyt vaan positiivisia ajatuksia kaikille ja toivotaan että onni on mukana hoidoissa!! :hug:

 

[chidi]

Susirouva: Aika outoa kyllä, että et ole saanut ohjeita... Meilläkin kyllä ne ohjeet tuli ripotellen käyntien yhteydessä - ensin synarelaa varten ja sitten kun piti ruveta pistelemään, niin niitä varten jne. Mitään ei hirveästi kerrottu etukäteen... Mutta kyllä niiden nyt olisi pitänyt ohjeistaa sumutteen käyttö ennen aloitusta!

sannamary: kannattaa olla tiukkana niiden tietojen vaatimisen kanssa. Itse olen toisaalta ajatellut, että ehkä on parempikin, ettei tiedä "liikaa", ettei tule niitä asioita koko ajan pyöriteltyä mielessä... Hoitojen onnistuminen ei aina ole kiinni siitä, miltä asiat paperilla näyttävät, vaan niissä on niin paljon asioita, mistä lääkärit eivät tiedä mitään eivätkä pysty niihin vaikuttamaan... Mutta olisihan se kyllä kiva, kun kerrottaisiin aina, missä mennään ja olisi aikaa keskustella ja kysellä. Toivottavasti en nyt antanut liian negatiivista kuvaa naikkarista - itse kuitenkin olen ihan tyytyväinen hoitoihin ja onnellinen siitä, että tällainen vaihtoehto meillä Suomessa on. Että kaikkien ei automaattisesti tarvitse mennä yksityiselle maksamaan itseään kipeäksi niinkuin monissa muissa maissa...

Meillä hoidot ovat viivästyneet osittain senkin takia, että olemme itse halunneet ottaa rauhassa ja katsoa, jos tärppäisi pehmeämmillä keinoilla ensin. Jälkikäteen kun miettii, niin olisi voinut saman tien vaan lähteä tahkoamaan hoitoja, että tulostakin olisi sitten ehkä tullut vähän nopeammin... Mutta toisaalta varmaan hyvä näin. Itsellä ei ikä ole vielä tulossa vastaan, mutta haaveet "nuorena" saaduista lapsista alkaa olla unohdettu... Ja kyllä sitäkin miettii, että jos tavoitteena olisi kolme lasta, niin kyllä tässä alkaa olla jo vähän "kiire", jos yhden tekemiseen menee näin kauan... Olisi ihanaa saada vaikka se yksikin vain, mutta kyllä ymmärrän, että toisenkin uupuminen tuntuu varmasti ihan yhtä pahalta.

Moni tuttava, josta en ikimaailmassa olisi uskonut, että tulevat raskaaksi ennen minua (tai edes haluavat ikänään tulla), ovat jo toisen saaneet kotiin... Olisi tosiaan mukavaa olla "normaali", että tuosta vain tulisi raskaaksi. Toisaalta välillä osaan olla jopa kiitollinen lapsettomuudesta ja siitä mitä se on opettanut. Kuinka haurasta meidän elämämme onkaan ja kuinka vähän me pystymmekään näihin suurempiin kysymyksiin vaikuttamaan...

Tsemppiä teille molemmille hoitoihin ja niiden odotukseen! :heart:

 

[Susirouva]

Wow Chidi, oletpa ihanan positiivinen! Tuli hyvä mieli kun luki kirjoituksesi .

 

[Polkka]

Täällä on kovin samanlainen tilanne kuin Susirouvalla. Ikää on ilmeisesti suurin piirtein saman verran, yritystä saman verran, hoidoissa on oltu yhtä kauan, tulokset yhtä laihoja... Ainoa ero on, että itselläni on takana jo yksi IVF-pettymyskin viime keväältä: yksityisellä tehty ja sinänsä oikein hienosti mennyt hoito ei tuottanut plussan plussaa. Lisäksi itselläni on kerran ollut yksi kemiallinen raskaus, kolme vuotta sitten. Sitäkin joskus vielä jaksoi pitää rohkaisevana ennemerkkinä, mutta ei nyt enää.

Erittäin surullista tuo, jos jo nyt on varmuudella tiedossa, ettei elokuulla enää aloiteta hoitoja. Oikeastaan oikein suututtaa... Hiiteen vaan hoitotakuut, ne ovat puhdasta sanahelinää. Grrr. Itselläni on IVF-suunnitteluaika naikkarilla vajaan kahden viikon päästä, ja olin kyllä suoraan sanottuna vähän elätellyt toivoa, että suht pian pääsisin sitten jo hoitoonkin, kun on kuitenkin jo se puoli vuotta jonotettu. Pitänee henkisesti varautua siihen, että hyvä jos ennen joulua päästään aloittamaan. :-/

Itse olen henkisesti varautunut myös siihen, että hoitokertoja julkisella irtoaa kaksi kappaletta nyt kun olemme jo kerran kokeilleet yksityisellä. Mulla on toisaalta myös niin järkyt ennakkoluulot ja suoranaiset pelot hoidon onnistumisen suhteen naikkarilla, että juuri nyt en kyllä pysty edes ajatellemaankaan sinne mahdolliseen kolmanteen yritykseen asti. Pelot liittyvät juuri tuohon hoitoonpääsyn epävarmuuteen ja ainaiseen odottamiseen, jatkuvasti vaihtuviin lääkäreihin, koneen hampaistossa olemiseen ja epätietoisuuteen. Jos olis mittarissa 10 v vähemmän ikää, voisi ottaa luultavasti hieman rennommin, ehkä. Kävimme siis miehen kanssa tutkimukset ja inssit läpi naikkarilla, eli paikka on sitä kautta jo entuudestaan tuttu, hyvässä ja pahassa.

Sannamary teidän yksityisellä aiemmin tekemää hoitoa ei luultavasti lasketa miksikään nyt julkisella puolella, koska se kerran tuotti tulosta. Eli älä huoli, saanette täydet kolme yritystä, jos nyt niin monta edes tarvitsette - toivottavasti ette!! Ja jos yksikin hoito tuottaa plussan, vaikka ohimenevänkin, hoitokokeiluja jatketaan, oli niitä takana aiemmin miten monta hyvänsä. Näin olen ymmärtänyt aiemmin aihetta selvitellessäni.

 

[Polkka]

Äh, luin vähän huonosti Sannamaryn aiemman postauksen... Eli se yksityisen hoito ei siis tuottanut tulosta. Mutta no hätä, uskon että pitävät teitä hyvinkin positiivisena tapauksena kaikesta huolimatta, kun on kerran yksi loppuun asti onnistunut raskaus takana.

Ja vielä Susirouvalle: mulla tuli mielestäni jonkunlaiset yleispiirteiset sumutteluohjeet kotiin samalla kun tuli ilmoitus jonoon ottamisesta. Kieltämättä vähän huvittavaa, että käytännön toimintaohjeet toimitetaan jo puoli vuotta ennen ensikäyntiä... Kyllä ohjeet on joka tapauksessa pakko saada troppien käyttöön. Paljon voimia sulle hoitoon!

 

[Susirouva]

Polkka, meillä meni myös niin, ettei heti päästy hoitoihin, vaan vasta n. 8 kuukauden päästä. Ahdistaa nuo kuukausien menetykset.

Se elokuun hoitoihin otettujen määrä on nyt siis ennätyspieni, ja sanoivatpa mulle, että: "jos nyt ei menkat ala siihen 26.7 mennessä, niin silloin hoidot siirtyy, ja syyskuu on niin täyteen buukattu, että älä pety jos et sinne pääse, voi olla että joudut odottamaan siinä välissä taas ylimääräisen kuukauden".

Uskon Polkka että sut on sinne syyskuulle jo siis laskettu mukaan, tai viimeistään lokakuulle. Näin oli ainakin mun kohdalla, että tuo mun elokuussa hoitoon pääsy oli pätetty jo sen pari kk aikaisempaa, juuri siinä suunnittelukäynnin kohdalla. Mutta kyllä olin pettynyt tuohon lisäaikaan. Odotin myös että pääsisin siitä suunnittelukäynnistä heti hoitoon, mutta ei! Kauhean ahdistavaa juoksua aikaa vastaan tämä.

Oho, saitpa ohjeet ainakin ajoissa . Mullekin ne tuli sitten loppujen lopuksi, synarelan aloitin to, ohjeet tuli pe. Toivotaan nyt että pääsisit myös hoitoihinkin nopeasti!!

 

[sannamary]

Polkka: Tervetuloa joukkoon! =) Eli siis kyllä sä luit vissiin sen mun kirjotuksen oikein eli meillä on yksi onnistunut ivf-hoito ja toi toinen mitä kokeiltiin tuolla yksityisellä ei onnistunut vaan päädyttiin sitten inssiin josta ei tullut tulosta .

Teillä kaikillahan näyttää olevan hoidot jo hyvin käynnissä... Me siis vasta odotellaan sitä ensikäyntiä joka on tuolloin syyskuussa. Millonhan meillä olis mahdollisuus päästä hoitoihin?! Toivottavasti mahdollisimman pian... Tää odottelu on kyllä tosi inhottavaa kun tietää että se aika mikä meille on varattu on vasta se ensikäynti ja kuinka kauan siitä on vielä sitten niihin hoitoihin? *huokaus*
No onhan mulla kuitenkin jotain odoteltavaan kun pääsen odottamaan teidän hoitojen tuloksia ja niitä kertomuksia miten ne etenee Tsemppiä kaikille hoidoissa!!

 

[Polkka]

Näitä erinäisiä kirjoituksia lueskelleena musta tuntuisi realistiselta odottaa, että parin kk:n sisällä ensikäynnistä pääsee hoitoon (tosin huonolla tuurilla eli väärään aikaan alkavilla menkoilla voi ilmeisesti mennä vieläkin pidemmälle). Eli hoitotakuu ei oikeasti toteudu, mutta pitää kai jotenkin yrittää olla tyytyväinen tähänkin.

Aloitatko sä Susirouva sumuttelut vasta elokuulla, vai aloititko jo - mulla meni nyt jotenkin ohi? Sä oot meistä joka tapauksessa kaiketi ekana sitten koetuksella.

Voi kertokaa naiset, mistä saa ostaa Toivoa ja Tulevaisuudenuskoa. Mulla on molemmat olleet ihan lopussa koko kesän. Huoh. Jaksamisiin!

 

[sannamary]

Jos löydätte mistä sitä saa tosiaan ostettua sitä toivoa ja tulevaisuudenuskoa niin mä taidan ostaa sitä myös! Vaikka meillä oli hyvä tuuri ensimmäisessä ivf-hoidossa ja se tuotti toivotun tuloksen niin mä en voi todellakaan uskoa että sellainen samanlainen tuuri kävisi tällä seuraavalla yrittämällä. Ehkä tää "negatiivisuus" on vaan sitä ettei tippuisi niin korkealta ja kovaa jos niissä hoidoissa epäonnistuu. Tosin jos olisi hieman positiivisempi niin voisi kyllä auttaa niissä hoidoissa... Sitä kun kuulee että se mieliala ja ajatukset voisi vaikuttaa niihin hoitoihin?! En tiedä onko vaan joku uskomus mutta näin olen kuullut : /

Käyttääkö kaikki täällä niitä sumutteita? Meinasin vaan että meillä on lähdetty tekemään aina hoidot ilman sumutteita. No toisin voi vaikuttaa myös se kun mun "kuukautiskierto" on mitä on :ashamed:
Oonkin tässä miettinyt meinaakohan ne ottaa siellä naistenklinikalla mullekin käyttöön sen sumuttelun... No aika näyttää.

Polkka: Sä puhuit tosta hoitotakuu jutusta... toi on tosiaan toi hoitotakuu aika huonossa jamassa ainakin näissä lapsettomuushoidoissa. Kyllähän sen toisaalta ymmärtää hyvin ettei ne voi kaikkia halukkaita ottaa hoitoihin kerralla mutta toisaalta taas kun itse on hoitojonossa odottelemassa niin ymmärtää niitäkin jotka kituuttaa itseensä siinä jonossa odotellen. En tiedä esim miten olis jossain noissa muissa julkisissa sairaaloissa missä hoitoja tehdään. Jotenkin vaan olen ymmärtänyt että tilanne saattaisi olla niissä parempi. Helsinkihän on aina Helsinki...:|

 

[Polkka]

Sannamary eri sairaanhoitopiireissä on huikeita eroja. Joissakin voidaan pistää jonoon, kun on vielä inssiyritykset menossa. Kaikissa jono on joka tapauksessa lyhyempi kuin pk-seudulla, usein selvästikin alle puoli vuotta. Kuitenkin on valtakunnan tasolla "sovittu", että alueiden pitäisi olla tasa-arvoisessa asemassa, ja kiireettömään erikoissairaanhoitoon saisi olla max 6 kk jonotus. Mutta meillä se on siis minimissään se 7 - 8 kk. Itse olisin valmis vaikka maksamaan julkisesta hoidosta vähän enemmän, jos se olisi vähän parempaa ja sujuvampaa. Mutta systeemi on mikä on.

Ja niitä sumutteita siis käytetään sen oman hormonitoiminnan alasajamiseksi ns. pitkää hoitokaavaa käytettäessä. Julkisella, ainakin naikkarilla, käytetään aina pitkää kaavaa. Yksityisellä käytetään yleisemmin lyhyttä kaavaa, jossa omaa hormonitoimintaa ei ajeta alas, eikä sumutteitakaan silloin tarvita. Mullakin tehtiin se kevään ivf-hoito lyhyellä kaavalla.

Mäkin olen paljon miettinyt mielialan vaikutuksia hoitotuloksiin. Sanotaan, että monissa vakavissakin sairauksissa ennustetta parantaa, jos jaksaa itse olla toiveikas ja luottaa paranemiseensa. Jep jep, kauheasti on paineita näissä hoidoissa! Ota rennosti! Ajattele positiivisesti! :-/

Mulla ei missään näissä hoidoissa ole ollut pienintäkään oiretta tärpistä. Siis ei m.i.t.ä.ä.n. Ei oikein edes minkäänlaisia menkkaoireita. Kuukautiset kerran kuussa paljastaa, että jotain hormonitoimintaa kuitenkin on, kai. Kuukaudet seuraa samanlaisina toisiaan. Jotenkin tosi vaikealta on tuntunut valaa itseensä uskoa ja ajatella positiivisesti. Täytyy kuitenkin sanoa, että ihan nyt tyyliin tänään ja eilen olen huomannut mielialan vähän kohoavan. Ehkä tää teidän kanssa viestittelykin osaltansa auttaa , samoin se, että tapaan tällä viikolla jonkinmoisen erakkokauden jälkeen taas paria vanhaa ystävää livenä.

Oon myös alkanut enemmän suunnitella elämää ilman lasta. Kun kaikkea ajatteluaan ei rakenna lapsihaaveen varaan, tulee oikeastaan vähän rauhallisempi olo ja onnistumispaineet vähän helpottaa. Ennen mun oli helpompaa ajatella elämää ilman lasta, mutta nyt kun on ollut tosi intensiivisessä hoitopyörteessä, sitä on ollut niin keskittynyt vaan siihen yrittämiseen että hirvittää.

 

[Susirouva]

Polkka sumuttelut alkoivat kyllä jo viime torstaina, ja ensi viikolla alkaa piikittelyt, taidan sitten olla ekojen joukossa tässä ketjussa. Jännittää jonkun verran, kun mulla on ollut tosi tosi hankalat inssit (kestänyt tunnin!! että ovat saaneet tehtyä ja on olleet tosi kivuliaita), ja kun se neulakin on niiin piiiitkä...:|. Mietityttääkö teitä muita nuo toimenpiteet? Niistä kun ei kukaan oikein puhu mitään.

Sannamary mulla toiveet alhaalla samasta syystä. Jännä kuulla että tuon onnistuneen ivf:nkin jälkeen on vielä samanlaiset tunteet tätä kohtaan. Mutta niihän se taitaa mennä, kerran lapseton on aina lapseton, vaikka sitten niitä lapsia saakin.

On varmasti hyvä olla positiivinen, mutta kyllä yksi lääkäri noissa inssihoidoissa tyrmäs aikalailla kaikki rohdot, uskomukset ja dropit. Että ei kuulemma ole mitään todellisuuspohjaa noilla. Mene siiten ja tiedä. Ainakin se positiivinen asenne auttaa itseään ja puolisoakin varmasti selviytymään paremmin kaikesta. Välillä tuntuu että ohjeet ja neuvot riippuu vain niiden antajasta.

Mä luulin että sumuttelu tulee kaikille . Mulla jatkuu koko hoidon läpi, syytä ei ole kerrottu : /. Mutta polkka, kiitos selvityksestä!

Mä olen myös suunnitellut elämää ilman lapsia/lasta. Ollaan ajateltu että sitten matkustellaan paljon, sun muuta. Aikaraja on siis vain ensi kesään asti :|. Mutta pakko miettiä etukäteen että kestää ottaa vastaan ne mahdolliset huonot uutiset.

 

[chidi]

Moikka!

Täälläpä on hiljaista, taitaa tehdä kesä työtään... Mulla alkoi kuukautiset (kerrankin siitä saa olla iloinen!) ja varasin juuri aikaa PASia varten. Vihdoinkin päästään taas tositoimiin!

Susirouva, tosiaan sumuja käytetään vaan pitkän kaavan hoidoissa. Lyhyessä kai sitten varmistetaan jollain pistoksilla, ettei munasolut karkaa ennen aikojaan, tai jotain... Ei ole siitä kokemusta, kun julkisella ollaan... Sumut jatkuu normaalisti irrotuspiikin pistämiseen asti, eli 2 päivää ennen punktiota otetaan viimeiset sumut. Ei kai sulla sen jälkeen ne enää jatku?

Sannamary, mun käsittääkseni naistenklinikalla tehdään hoidot aina pitkän kaavan mukaan, eli sumut tulee varmaan sullekin käyttöön. Tai voi olla, että olen väärässä.

Polkka, tervetuloa!

Noista mielialoista, itse uskon, että ne kyllä vaikuttaa. Mitä positiivisempana onnistuu pysymään, sen parempi kaiken kaikkiaan. Mutta kyllä se alkio tarraa kiinni, jos on tarratakseen, vaikka vähän stressaisikin - miten muuten ihmiset tulisi raskaaksi kaiken maailman tilanteissa. Joten ei kannata ainakaan masentua siitä, että hoidot epäonnistuu, kun mieli on maassa.

Mulla ainakin mielialat heittelee aika reippaasti. Välillä tulee kunnon suvantoja, mutta sitten taas jostain löytää sen positiivisuuden ja uskon onnistumiseen. Esim. viikko sitten tuli kunnon pudotus, kun käytiin katsomassa hyvän ystäväni vastasyntynyttä. Heillä oli ennestään jo yksi lapsi, eivätkä olleet tätä uutta tulokasta suunnitelleet ollenkaan - raskaus tuli heille melkeinpä ikävänä yllätyksenä, vaikka toki vauva onkin rakas nyt synnyttyään. Joka tapauksessa, tipuin aika pahasti, kun kuulin, että he olivat antaneet lapselle sen nimen, jonka me olemme mieheni kanssa päättäneet antaa omalle esikoisellemme! Tämä ei onneksi ollut tahallista, vaan olimme molemmat toisistamme tietämättä pyöritelleet mielessä samaa nimeä... Aika uskomatonta sinänsä.

Täytyy sanoa, että oli aika vaikeaa olla siinä tilanteessa ja itku tulikin jälkikäteen. Parin päivän päästä mieleni muuttui ja itsellenikin yllättäen aloin yhtäkkiä kaivata nähdä vauvan uudestaan. Tänään olemme sitten menossa katsomaan taas vauvaa. Olemme myös päättäneet antaa omalle lapsellemme edelleen saman nimen ja ystäväpariskunta ovat ehdottomasti myös sen kannalla. Onhan se tavallaan hassua, mutta jotenkin koen, että "näin on tarkoitettu". Tällä hetkellä ajatus heidän lapsestaan, jolla on meidän lapsemme nimi, tuntuu mukavalta ja luo uskoa, että kyllä se meidän lapsemmekin sieltä vielä tulee. En tiedä, jotenkin jännä tunne.

Mutta joo, kaikenlaisia tunteita tässä itse kukin käy läpi. Jaksamista ja tsempityksiä kaikille tilanteisiinne!

 

[MiiJane]

Heippa!!

Meillä oli viikolla infokäynti ja hoitoihin voin ilmoittautua syyskuun lopulla taikka lokakuun alussa -- riippuen kuukautisten alkamispäivästä.

Meille lapsi on saanut tulla jo 3 vuotta. Olemme uusperhe, joten kummallakin lapsi ed.suhteesta.

Meille tuleva hoitomuoto on ISCI, miehen siittiöiden liikkumattomuuden takia.

Pitkällä kaavalla mennään.

Tällä hetkellä tosin kuukautiset ekaa kertaa myöhässä, tosin vasta päivän. Tissit sivuilta kipeänä, ja tunne, että menkat alkaa minä hetkenä tahansa. Yleensä alkanut tuhrulla, mutta eipä nyt näy.
Aamulla tein testin, pregcheck ja en omasta mielestä nähnyt siinä mitään.

Mietin, oisiko tiukka vähähiilarinen dietti pidentänyt hieman kiertoa???

Tsemppiä kaikille, tämä oli tämmöinen pikainen infoalku.