Nettipettämistä?

[mitäs nyt?]

Itselläni on tällä hetkellä tilanne päällä enkä tiedä yhtään mitä pitäisi tehdä. Avopuolisoni jäi jo kerran aikaisemmin kiinni mesessä lirkuttelusta (pyyteli että saisi nähdä toisen naisen alusvaatteisillaan jne) ja lupasi kiinni jäädessään ettei se toistu enää. Tällöin emme vielä asuneet yhdessä. Seurustelumme alku aikoina hänelle myös soitti joku nainen keskellä yötä. Kun kysyin kuka se oli, mies vastasi "en kerro". Tarpeeksi kauan kun tenttasin niin sain vastaukseksi että nainen oli joku sekopää joka soittelee toisinaan. Miksei hän sitten voinut sanoa sitä heti? Hänellä oli myös erään naisen irc-galleria profiili kirjanmerkeissä. Kysyin kuka hän on ja vastaukseksi sain huudot että olenko tonkinut hänen meseään. Hieman vaikeaa kun en tiedä edes salasanaa.. Kaikki nämä on painettu villasella, mutta nyt kärsivällisyyteni alkaa todella mennä.

Kaksi päivää sitten hänellä oli facebookin postilaatikko auki ja selasin huvikseni keneltä hän on saanut viestejä (mies saa selata omia viestejäni) ja siellähän oli jollekin blondille meikkipellelle laitettu kaiken maailman kehuja, tämä nainen kun on niin viehättävä että.. Kun sitten kysyin että saanko selailla hänen profiiliaan vastaus oli että " no et, sehän on mun profiili". Hän on aina ollut tarkka omasta yksityisyydestään ja nyt mietinkin johtuuko se juuri siitä että hänellä on jotain salattavaa. Aihe osui muutenkin arkaan paikkaan, sillä minua mies on sanonut seurustelumme aikana kaksi kertaa kauniiksi enkä voi ymmärtää miten hän voi sitten mennä muille lirkuttelemaan jos omalle ei voi.

Hän jäi nyt kuitenkin taas kiinni ja mietin onko näitä naisia lisää ja miten pitkälle jutut ovat menneet. En usko että hän on naisia tavannut, mutta onko vaihtanut puhelin numeroa tai harrastanut mesessä ties mitä, sitä en todellakaan tiedä (hän ei käy mesessä kotona ollessani). Sanoin miehelle nähneeni viestin tämä oli vain hiljaa, hermothan siinä meni. Vähätteli tunteitani, kuulemma vain hänen puheet olivat vain "heittoja". Näitä heittoja ei minulta kyllä sallittaisi.

Asun hänen kanssaan enkä tunne täältä ketään. Opiskelen toisessa kaupungissa, mutta työni ovat täällä. Sanoin hänelle että ensi kerralla pakkaan laukkuni. Toivon ettei niin käy, mutta miten voin luottaa häneen kun päässäni soivat hälytyskellot?

Eilen sitten pistin kovan kovaa vastaan ja käskin ukon mennä meseen että näen tuleeko siellä kukaan lirkuttelemaan hänelle, hän piti meseä päällä niin kauan kuin itse istui koneella. Kun minä tulin koneelle mese oli suljettu. En edes jaksanut alkaa tapella. Tämä on niin turhauttavaa. Itse en ikinä tekisi toiselle noin ja voinko luottaa hänen sanaansa ettei niin enää koskaan tapahdu jos olen sen lupauksen jo aikaisemminkin kuullut?

 

[phka]

Tiedän, että saat monta vastausta jossa sanotaan, että oletpa törkeä kun vakoilet miestäsi, kyllä molemmilla pitää olla myös toista sukupuolta olevia ystäviä jne. jne. Itse olet sitä mieltä, että moinen käytös ei kuulu parisuhteeseen eikä poikaystäväsi ole luotettava nyt eikä tule sitä koskaan olemaan. Olen tuntenut elämäni aikana joitakin tällaisia tyyppejä (mm. serkkuni), jotka seurustelevat, menevät kihloihin ja naimisiin ja ovat jopa omasta mielestään rakastuneita vaimoonsa, mutta silti jatkavat peliään muiden naisten kanssa koko ajan. Sama peli jatkuu vanhuuteen asti.

Kaikkein helpoimmalla loppujen lopuksi pääset, kun lopetat suhteen alkuunsa ja etsit itsellesi kunnon miehen.

 

[phka]

Piti tuossa alussa kirjoittaa, että itse OLEN (ei olet) sitä mieltä...

 

[mitäs nyt?]

Naispuolisia ystäviä vastaan minulla ei ole koskaan ollut mitään vastaan. Hän on pitänyt yhteyttä entisen kotikaupunkinsa naispuolisiin ystäviin ja nähnytkin näitä ilman minua. Kerran olen kieltänyt erään naisen tapaamisen (tämän joka oli kirjanmerkeissä), koska he eivät olleet koskaan aikaisemmin tavanneet enkä ymmärtänyt miksi tätä naista pitäisi sitten lähteä tapaamaan juuri kun me aloimme seurustelemaan. Huvittavinta oli se, että sitten kun minä sanoin että minäkin tapaan erään meseystävääni (kyseessä siis mies) niin avomieheni vastusti tätä jyrkästi. Lopulta sovimme ettemme tapaile meseystäviämme.

Avomieheni luulee oikeasti että häneen pätee eri säännöt kuin minuun. Minä en ikinä pettäisi, en edes flirttaile, olen aina suorastaan jumaloinut avomiestäni. Silti hän on salaa selaillut puhelintani ja halunnut lukea sähköpostejani ja minä olen aina antanut luvan, koska minulla ei ole mitään salattavaa. Herran vaan ei näköjään tarvitse käyttäytyä samoin. Hän saa flirttailla, salailla, tapailla mesetuttujaan ja vähätellä, mutta minulta sellainen on ehdottomasti kielletty.

 

[Hohhoijaa..]

Hankkikaa elämä...

 

[phka]

Hankkikaa elämä...

Jos sinulla ei ole tuon kummempaa kirjoitettavaa, ei kannata kirjoittaa sitäkään.

 

[katalysaattori]

Miehelläsi taitaa olla suuri napa? Hän taitaa todella ottaa itselleen eri vapauksia. Ja hänellä voi näistä hieman omatunto sitten kolkuttaa ja tuntee olevansa petturi, siksi kyttää sinua, oletko sinäkin ollut luvattomilla teillä, kun tutkii sähköpostiasi. Hieman ihmettelen, kuinka jaksat vielä noin lapsellisen miehen kanssa. Hänellä on vielä paljon oppimista ja kasvamista, jaksatko sinä opettaa häntä ja jaksatko odottaa, että hän joskus aikaistuisi, ja aikuistuuko.

Pata kattila soimaan. Itselläni on miesystävä, jonka kanssa tekstaillaan ja soitellaan. Yleensä asiallista, joskus hieman flirttailevaa. Hän tuo elämääni piristystä ja jaksan helpommin sitten, jos oma mieheni hölmöilee jotain jossain. Mieheni tykkää taas katsoa seksivideoita, yhdessä kylläkin nykyään, nuorempana teki sitä salaa minulta. Voin minäkin katsoa niitä mieheni kanssa, hyvälaatuisia ja siistejä, en mitä tahansa. Mutta itse kullakin on nämä elämänsuolat, jotta jaksaa arkea. Mieheni tietää, että olen yhteydessä tämän toisen miehen kanssa, jollain aikaa meinasi kieltää, mutta tajusi sitten, ettei toista voi häkissäkään pitää, sillä enhän kuitenkaan petä miestäni, fyysisesti. Tämä toinen mies on naimisissa, hänen vaimo myös tietää yhteydenpidostamme, varmaan kieltäisi, jos voisi, en tiedä pihtaako tuon asian vuoksi. Jatkan niin kauan, kun tämä mieskin näin haluaa, muiden vuoksi en luovu hänestä.

Jos alkaa elää laput silmillä ja toiseltakin on sitä vailla, on äkkiä pystyyn kuollut. Omaakin elämää piristää hyvällä maulla myös muidenkin ihmisten kanssa kommunikointi. Ei pidä kahlita toista liikaa. Tässä vain hieman ajatusta näistä asioista.

 

[Niinamaria]

Kyllä molemmille on oltava samat säännöt. Mitä erivapauksia miehesi ottaa "kieltämällä" sinulta kaiken vastaavan jonka itselleen suo? Ethän ole lapsi eikä miehesi ole isäsi. HALOO. En todellakaan olisi itse tuollaisessa alistavassa ja kontrolloivassa suhteessa jossa ei pelata avoimin kortein ja jossa ei olla samanarvoisia. Tsiisös nykynaiset, emme elä enää isoäitien aikaa jolloin naiset olivat alistettuja ja arvottomia. Hankkikaa elämä.

 

[mitäs nyt?]

Kiitos kaikille viesteistä. Ne ovat avanneet silmiäni enemmän. Joskus on hyvä kuulla ulkopuolisen mielipiteitä. En vielä tiedä, mitä teen, sillä suhteessamme on niin paljon hyvääkin, mutta ainakin tiedän että olen oikeilla jäljillä. En halua toimia hätiköidysti, mutta en aio jäädä toisen rutattavaksikaan.

Itse en ole koskaan vehkeillyt avomieheni selän takana. Hän on luonnostaan aika mustasukkainen. Sen takia en ole harrastanut pienintäkään flirttiä etten pahoittaisi hänen mieltään. Ilmeisesti hän vain ei koe samaa tarvetta minua kohtaan.

Ymmärrän, että pieni flirtti piristää, mutta missä menee raja? Hän ei salli minulta sellaista käyttäytymistä ollenkaan. Silloin minunkaan ei mielestäni tule sallia sitä häneltä. Hyväksyisin jos hän kehuisi toista, mutta näkemistäni viesteissä hän antaa selvästi sellaisen kuvan että on tavoiteltavissa. Enkä yksinkertaisesti tiedä kykenemmekö sopimaan säännöistä kun hän vain istuu hiljaa ja toistaa ettei tiedä mitä hänen pitäisi sanoa.

 

[katalysaattori]

Juu minunkin mies nuorempana aina sähläilyjen jälkeen puolustautui, ettei muista mitään tai ettei ajatellut. Olemme sen verran vanhempia (tai vanhanaikaisia) ettei mieheni missään netissä sählää vaan usein kapakoissa ottaneena tai muuten viihteellä.

Minäkin olin ehkä liian kiltti ja vaaraton, joten mieheni sitten kokeili rajojaan. Vaikka asioista puhuttiin, ei se vaikuttanut seuraavaan kertaan, taas hän saattoi ihan samalla tavalla tehdä ja loukata minua. Mitään vakavaa ne ei ollut, pientä hiplaamista tai sanailua.

Kun tutustuin tähän toiseen mieheen ja meillä alkoi juttu luistamaan, alkoi mieheni tajuamaan miltä tuntuu katsoa vierestä, kun oma puoliso livertelee toisen kanssa. Onpas alkanut mennä oppi perille.

Paksukalloiselle miehelle sama lääke on usein monta tuhatta sanaa tehokkaampaa. Eli tee samoin miehellesi kuin hän tekee sinulle. Mieheni ei halunnut tanssia minun kanssa aikoinaan, istui vain juttelemassa kavereiden kanssa. Jos minä en ollut mukana, oli kyllä hakenut sitten muita tanssimaan. Minä aloin hakea muita miehiä, kun olimme viihteellä. Nyt kelpaan jo minäkin miehelleni, eikä hän halua enää tanssia muiden kanssa kuin velvollisuudesta. Tässä vain vinkkiä sinulle.

 

[mitäs nyt?]

Täytyy myöntää, että ajatus kutkuttaa minua suuresti. Se toimi meseystävien tapaamisenkin kohdalla, mutta miten toteutus onnistuisi? Onko ehdotuksia?

Olen todella kiitollinen teille tuestanne. Olen luottanut tähän ihmiseen koko sydämestäni ja nyt olen ihan hukassa. On ihana tietää, että teidän kaltaisianne ihmisiä on olemassa. Kiitos.