neuvoja uhmaikään ja nihiin raivopuuskiin

[väsynyt tähän vaan..]

kolmevuotias,kohta neljävuotias on saannnut kohta vuoden noita raivokohtauksia.¨
alkaa yleensä sisarusten riidasta tai jostakin kun kielletään tekemästä tuhmuuksia yms,kaupassa alkaa kun ei saa herkkuja tai jotakin vaatetta/lelua.
olen jotenkin niin väsynyt jo tähän.
tarhassa käyttäytyy hyvin,ei mitään kohtauksia mutta kotona ne alkaa.

huutoa,itkua,potkimista,lyömistä,puremista.puree myös usein itseään käsiin,vaikea pitää sylissä kun rimpuilee ja lyö yms.
ei pysy paikallaan jos laittaa yhteen paikkaan,heittelee tavaroita ja usein joko minua kohti/sisaruksiaan tai sukulaisia yms.
kaupassa saattaa jopa vieraita ihmisiä kohtaan,siksi olen jättänyt kauppakäynnit väliin hänen kanssaan ja yritän mennä yksin useimmiten kauppaan.

tuntuu että on jotenkin voimat ja keinotkin lopussa.kun ei vaan usko mitään ja kohtaukset kestävät sen 10-30 minuuttiakin.
kenelläkään muulla lapsellani ei ole ollut tälläistä uhmaikää.tämä on jotain todella kauheeta.
potkii myös usein seiniä ja ovia kotona.

oletteko te keksineet hyvän keinon miten saisi nopeasti rauhoittumaan?

kiukun jälkeen usein haluaa olla yksin ja jossakin vaiheessa saattaa tulla syliin ja joskus ei.
kyseessä siis 3 vuotias tyttö.

 

[tillukas]

Nyt alkoi kiinnostamaan. Samanikäinen raivotar meilläkin, kiukku voi kestää jopa kolme varttia. Ei saa koskea, jos on vihainen. Ei saa olla lähellä, mutta ei saa mennä poiskaan. Todella fyysinen kiukussaan ja joutuu ihan tosissaan vahtimaan, ettei tyttö riko mitään tai satuta itseään. Tosi toimiva yhdistelmä on kolmen vartin kiukkukohtaus tytöllä ja juuri herännyt 10-kuinen, äiti yksin kotona.

Apua en siis osaa antaa, mutta et ole yksin!

 

[se on sellasta]

Meillä on aikalailla samanlaista ollut tuon 4-vuotiaan pojan kanssa, alkoi siinä 3-v. lopulla ja nyt on alkanu helpottaa kun on 4,5 v. Ei keksitty muuta kuin että omassa huoneessa yksin rauhoittuu parhaiten ja nykyään osaa itsekin sinne mennä, vetää oven kii ja huutaa haluavansa olla rauhassa. Sit tulee rauhoituttuaan pois, saattaa tulla laulellen ja leikit taas käyntiin Kai se on vaan se vaihe.

 

[Rytkäätys]

Meidän esikoisella ei ihan noin pahoja ole raivoamiset olleet, mutta nekin on saatu minimoitua kiltteys- ja tuhmuus-tarratauluilla. Eli molempien lasten huoneiden ovessa on paperit, joihin he saavat aina iltaisin (jos päivä mennyt hyvin) tai jonkin hienon teon tehtyään (toisten auttaminen omasta aloitteesta jne) kiltteystarrat. Ostamme erilaisia tarroja, joista lapsi saa itse valita. Tarran liimaaminen on illan kohokohta. Sitä vastoin rumasta käytöksestä saa "surunaaman", joita itse olen askarrellut. Surunaama tulee jos ei kolmesta kiellosta ole uskonut. Surunaaman saa ansaittua pois kun pyytää anteeksi ja on nätisti.
Uskomaton vaikutus noilla tarroilla ollut. Aina pitää sitten mummoille ja ukeille näyttää kiltteystaulua ja tuhmuustarra on 3,5-vuotiaalle tosi nolo juttu, hän aina iltaisin huolehtii että niitä tarroja ei enää seinällä ole. Meillä toimii, kannattaa kokeilla!

 

[Rytkäätys]

Toki rääkyminen ja kiukuttelu voi jatkua vaikka tuhmuustarra olisi jo laitettu, mutta yleensä lapsen huomio kiinnittyy nimenomaan siihen tarraan ja hän pyytää ottamaan sen pois "kun on jo kiltisti", siihen sitten todetaan että niin pitkään kun on surunaama itsellä, säilyy se tarra seinällä. Kyllä tyttäremme aika pian rauhoittuu ja haluaa syliin näillä keinoilla.

 

[halipupu harmaana]

Noissa kiukuissa lapsi "huutaa" sitä, ettei vanhempi aina antaisi periksi eli kun lapsi kiukuttelee aikuisen pitää laittaa rajat ja vaikka väkisin pitää kiinni, jos lapsi potkii ja lyö. Kannattaa opetella houlding-ote ja rauhoittaa lapsi sillä. Jari Sinkkosella on hyvä kirjoja aiheeseen liittyen, kannattaa lukea.