Toggle sidebar

Nimiäisistä, apuja!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pakana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

pakana

Vieras
Meillä muuta lapset oon aikoinaan kastettu ja sittemmin ollaan erottu kirkosta koko perhe niin tälle on luvassa "vain" nimiäiset.

Miehen kanssa on parista jutusta erimielisyyttä... Mitä mieltä te olette?
1) Eiks ookin kornia nimetä lapselle "kummit" kun ei kuitenkaan kasteta? (Varsinkin kun molempia miellyttäviää kummia ei oo keksitty niin miks pitäis väkisin... Muilla lapsilla toki kumminsa on mutta osalla eiv't pidä mitään yhteyksiä lapseen, eli kuopus ei oikeastaan olisi mitenkään eriarvoisessa asemassa).
2) Mä en missään nimessä huolisi KASTEMEKKOA lapsen päälle, mies on taipumassa sukunsa kastemekkoon kun isomummu niin haluaisi... Mun mielestä ois naurettavuuden huippu laittaa kastemekko lapselle jota ei kasteta.

Kokemuksia nimiäisistä yleensä muutenkin voi kirjoittaa, en ole koskaan moisissa pippaloissa ollut.
 
Mulla ois ajatuksena että isommat sisarukset voisivat kertoa vauvan nimen jotenkin vieraille, oisko ehdotusta/kokemusta miten menis kivasti? Sisarukset 12v, 10v ja 8v.
 
En osaa antaa vinkkejä teidän nimiäisiin, mutta tosiaankin jotenkin hassulta kuulostaa noi teidän kasteleikit. Muka kummit ja muka kastemekko. Eiks ne vois olla ihan jotain muuta kuin "perinteiset" kastemenot.
 
Meillä oli nimiäiset. Ei ollut kastepukua, mutta kummit valittiin. Ei niitä tarvitse ajatella sillai kristillisesti. Itselläni ei ole ollut mitään kummeja, enkä nyt sinänsä koe jääneeni mistään paitsi. Mutta nyt kun ajattelen aikuisena, niin oisihan se ihanaa jos olisi joku aikuinen omien vanhempien lisäksi joka olisi minulle erityinen. Mut jos teillä ei muittenkaan lasten kummit ole mitenkään erityisiä niin eihän se niin tarpeellista ole.

Ystävieni nimiäisissä kastepukua pidettiin hetki lapsen päällä, koska se oli tärkeää isovanhemmille. Eikä sitäkään tarvitse ajatella kristillisesti, vaan perinteenä.

Sain aikoinaan vinkin yhdestä ohjelmanumerosta täältä palstalta. Meillä sitten toteutettiin sama eli vieraat saivat koettaa ratkaista lapsen nimen anagrammin avulla ennen nimen paljastamista. Olen myös kuullut, että hirsipuuta on pelattu lapsen nimestä.

Meidän lapsen juhlassa oli juhlapuhe, maljan nosto lapselle, lauloimme yhden laulun, söimme ja kahvittelimme. Ei se sen monimutkaisempaa tarvi olla :).
 
Meidän pojalle pidettiin nimiäiset, joissa ei ollut kummeja eikä kastemekkoa. Nimiäiset saa kuitenkin olla juuri sellaiset kuin itse haluaa.

Meillä minä luin pätkän pikkuprinssistä, isä paljasti pojan toisennimen ja minä etunimen, tämän jälkeen oli vuorossa kakkukahvit.

Kummeja meillä ei ollut, koska ajattelimme pojalla olevan ympärillään rakastavia aikuisia ilman erikseen nimettyjä kummeja, kummit olisivat olleet pojan tätejä ja eno, joten nuo varmasti pysyvät menossa mukana ilman kummin titteliäkin.
Ja kastemekko kuuluu minunkin mielestäni kirkonmenoihin, vastaa albaa.

Mutta kuten samottu, jokainen tyylillään. Itse en kuitenkaan halunnut nimiäisistä köyhää kastajaisten kopiota, joten jätettiin kasteeseen viittaavat jutut pois ja pidettiin ainoastaan nimenjulkistamistilaisuus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En osaa antaa vinkkejä teidän nimiäisiin, mutta tosiaankin jotenkin hassulta kuulostaa noi teidän kasteleikit. Muka kummit ja muka kastemekko. Eiks ne vois olla ihan jotain muuta kuin "perinteiset" kastemenot.
Click to expand...

Samaa mieltä oon... Ostin jo raskausaikana kauniit nimiäisvaatteet vauvalle ja miehelle oli silloin ok, mutta sukunsa oli nyt alkanut painostamaan tohon samperin kastemekkoon :/ Tekis mieli jättää koko pippalot pitämättä jos toinen haluaa niistä jotkut wannabejeesustelut.
 
Meillä kanssa isommat lapset kastettu, mutta nyt tuolle kuopukselle tulee vain nimiäiset. Kastemekkoa ei vauvalle laiteta, vaikka meilläkin suvussa perinnemekko löytyy, joka kaikilla muilla ollut. Meillä sitä tosin ei kukaan edes vaadi. Kummit on pienokaisellemmekin kuitenkin valittu ja pyydetty, koska isommillakin lapsilla on sellaiset, jotka myös yhteyttä pitävät. Tämä ihan siitä syystä, että omassa lapsuudessani siskoni kärsi kovasti siitä, ettei hänen kumminsa yhteyttä pitäneet ja itselläni taas oli kummit, joista toisen kanssa pidämme vieläkin yhteyttä jonkin verran.

Sen kummempia suunnitelmia ei juhlien suhteen ole tehty, vaikka ne jo viikonloppuna ovatkin. Kakku kahvit tarjotaan ja lapsen koko nimi paljastetaan, etunimi onkin jo lähes kaikilla tiedossa, ja tosiaan nimetään nuo kummit.

Mutta jokainen tosiaan tekee tuosta juhlasta oman näköisensä. Meillä onneksi ollaan miehen kanssa ihan yhteisymmärryksessä juhlien sisällöstä :)
 
Meidän lapsilla on kummit, eli tärkeät aikuiset jotka ovat mukana heidän elämässään. Mitään seremonioita tai kummitodistuksia ei ollut.

Esikoisella, tytöllä, oli sukumme kastemekko päällään nimiäisissä. Pojalla oli slipoveri ja samettipöksyt. Halusin tytölle saman kauniin mekon mikä itsellänikin aikoinaan päällä oli. Kornia tai ei, mutta halusin silti (olihan mullakin naimisiin mennessäni morsiuspuku vaikka siviilivihkiminen olikin...). Sehän nimiäisten idea onkin: ei ole pakko mennä minkään kaavan mukaan, vaan saa tehdä juuri kuten itse haluaa :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa