No mites sit hoidon aloittaminen vasta n.3vuotiaana?

[vieras]

Meillä on tämmönen tilanne, että mun oli tarkoitus lähteä takaisin töihin, ku pikkuinen on 1,5v, mut nyt sit pikkusisarus ilmoittikin tulostaan ja jatkan hoitovapaata ja siitä sit suoraan ä-lomalle, eli esikoinen on 1v9kk kun vauva syntyy.
Uuden vauvan haluaisin myös hoitaa kotona n.1,5 vuotiaaks eli esikoinenhan on sillon reilusti sen 3v.

Miten tuonikäisellä hoitoonmeno sujuu, jos on ikänsä ollut äidin kanssa kotona? Eikös nuo sit "joudu" eri ryhmiinkin?
Käydään kyllä kerhoissa ja harrastuksissa, mutta ulkopuolista hoitajaa ei oo ollu kun ihan yksittäisiä kertoja (ei oo mummoja tai muita sukulaisia lähellä...)

Vaikkei ihan ajankohtaista vielä ookaan, niin enemmän jännitän tuon isomman hoidon aloitusta

 

[Silvia Logo]

Se hoidon aloittaminen riippuu niin lapsesta. Ei ole mitään tiettyä kaavaa miten se alku menee. Edelleen muistutan että kun se on ajankohtaista niin käytte tutustumassa hoitopaikkaan ainakin viikon ajan ja sen jälkeen kun hoitosuhde alkaa niin aluksi vähän lyhyempää päivää. On olemassa sisarrusryhmiä, mutta se ryhmäjako riippuu ihan päiväkodista ja vuodesta. Ei sitä vielä kannata jännittää.

 

[vieras]

Meillä aloitti esikoinen pk:n osa-aikaisena lähes kolme ja puoli-vuotiaana ja hyvin meni. Kun on ikää, niin saa enemmän ehkä irtikin siitä kaveripiiristä.

 

[sähläri]

meillä just alotti lähemmäs 4v ja 3v tytöt hoidossa syksyllä ja meillä on menny tosi hyvin

eli tosiaankin saavat uusia kavereita ja ymmärtävät siitä touhusta jo jotain,eli puhetta ymmärtävät kun selittää et hoidossa ollaan päivä ja sit illalla kotiin

ja meillä tytöt ei missään ollu hoidossa ennen tätä...

 

[pikkubertta]

Meillä tyttö meni hoitoon kun oli 2v9kk ja paremmin ei olis voinu mennä, hoitoon jäämisessä ei kertaakaan ole itkua tullut - päinvastoin, kotiinlähtö on tylsää. Ja tyttö tosiaan oli tuohon asti kaikki päivät äitin kanssa, mitä nyt joskus mummolassa!

 

[äippä minäkin harmaa]

Meidän sankari 2v6kk ja hoidon alkaminen ollut oikeeta painajaista! Kuukauden verran olen ryhmiksessä kuskannut ja joka päivä meillä itketään hoitoon menoa (jopa vapaapäivinä pelottaa että viedäänkö hoitoon), kertaakaan ei ole hoidossa ruennut syömään tai juomaan, koko hoitopäivän napottaa kuivin suin ja sitten kotona luonnollisestikin kamala nälkä ja jano. Öisin herää itkemään ja unissaan huutaa "en minä halua!". Sylissä pitäisi kannella kotona koko ajan ja aamuisin vahtii puenko työ- vai kotivaatteet.
Jne jne, mitähän vielä, mutta kamalaa on ollut!