No nyt sekin on tutkittu että lapset pitää laittaa päiväkotiin 1vuotiaina...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tinde
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tinde

Vieras

?
Päivähoito pakolliseksi!
14.3.2008

Muutama vuosi sitten ruotsalaisprofessori Bengt-Erik Andersson julkaisi päivähoidon vaikutuksia selvittäneen tutkimuksensa tulokset.

Andersson ja hänen tutkimusryhmänsä seurasivat yli 20 vuoden ajan sekä päivähoidossa olleita lapsia että kotona hoidettuja lapsia. Tutkimusryhmää kiinnostivat muun muassa lasten koulumenestys ja sosiaaliset kyvyt.


Tulokset hätkähdyttävät. Alle yksivuotiaana päivähoidossa aloittaneista 70 prosenttia menestyi myöhemmin hyvin tai erittäin hyvin. Kotona koulun alkuun saakka olleiden ikätoverien keskuudessa luku oli 38 prosenttia.

Mitä aikaisemmin päivähoito aloitettiin, sitä todennäköisempää oli pärjääminen. Ja kyseessä oli siis menestyminen elämässä yleensä, ei todennäköisyys päätyä ison Mersun rattiin.


Suomessa nämä tiedot on tyystin unohdettu tai vaiettu kuoliaaksi. Surullisen usein kuulen väitteitä, joiden mukaan oma koti on lapselle paras paikka vähintään kolmivuotiaaksi.

Mitään perusteluja tälle ei koskaan esitetä. Vakaumus kumpuaa syvältä isän tai äidin sisimmästä. Se on uskonkappale, jonka kyseenalaistaminen on lähes henkilökohtainen loukkaus.

Tuntuu, kuin nämä vanhemmat luulisivat omistavansa lapset kuten kotieläin omistetaan. He ovat hurmoksellisen vakuuttuneita, että he - ja vain he - tietävät, mikä heidän lapselleen on hyväksi.


Usein kyse on silkasta itsekkyydestä. Lapsesta tehdään oman egon jatko, vallankäytön kohde, jonka avulla aikuinen voi päteä.

Suuri osa vanhemmista on tosin vimmassaan aivan vilpittömiä, vaikkakin väärässä. Vuosikymmenten milloin minkin tahon propagandan tuloksena he luulevat ihan oikeasti, että lapsen edun mukaista olisi pysyä kotona ahtaassa ydinperheessä ensimmäiset elinvuotensa.

Ei ole.

Toivottavasti Anderssonin tutkimusryhmän tulokset herättävät vanhemmat vihdoin ajattelemaan lapsensa etua oman etunsa sijaan.


Ydinperheen muurien sisään vangitseminen on kasvatusmallina historiallinen poikkeus. Suurin osa ihmiskuntaa kasvaa nykyisinkin aikuisuuteen osana kotiseutunsa yhteisöä, ei kotiäidin tai koti-isän tärkeydentunteen välikappaleena.

Parhaimmillaan lapset oppivat päiväkodissa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, mikä on kaikkein tärkein taito elämässä. He oppivat tuntemaan erilaisia aikuisia ja lapsia, eivät vain omia vanhempiaan ja sisaruksiaan, kuten kotiin teljetyt lapset.


Lapset ovat yksilöitä ja kaikki erilaisia. On paljon lapsia, joille päivähoito ei sovi, ja se tulee ottaa huomioon.

Mutta suurelle enemmistölle lapsista päiväkoti on hyväksi, vaikka omistushaluiset vanhemmat mitä vänkäisivät. Se on tukeva perusta, jolta ponnistaa elämään.

Mahdollisimman varhaisen päivähoidon tulisi olla osa oppivelvollisuutta, ei vapaaehtoista.

Kirjoittaja on kirjailija ja isä.

www.vihreälanka.fi
 
Hyvä kirjoitus. Sekin on muuten ihan yleisesti tiedetty juttu, että mm. puheenkehitys ja motoriset taidot lähtevät kehittymään vauhdilla kun pikkuinen menee päiväkotiin. Jännä ettei siitä vaan koskaan puhuta sen enempää, haukutaan vaan päiväkoteja.
 
No miettikääpäs, minkälaisten vanhempien lapset menevät nuorena päiväkotiin?
Yleensä nämä vanhemmat ovat hyvin koulutettuja ja palaavat myös töihinsä lapsen ollessa nuori.
Monesti pitkään kotiin jäävät äidit ovat työttömiä/huonosti koulutettuja tms.

Ei ole missään nimessä tarkoitus yleistää! Mielestäni rohkeimmat valitsevat lapset ennen uraa.

...kuitenkin pointtini oli se, että lapset sijoittuvat yleensä samaan "sosiaaliluokkaan" kuin vanhempansakin, hoidetaan heitä sitten kotona tai päiväkodissa. Joka tapauksessa "uravanhempien" lapsistakin tulee yleensä korkeasti koulutettuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sdf:
Hyvä kirjoitus. Sekin on muuten ihan yleisesti tiedetty juttu, että mm. puheenkehitys ja motoriset taidot lähtevät kehittymään vauhdilla kun pikkuinen menee päiväkotiin. Jännä ettei siitä vaan koskaan puhuta sen enempää, haukutaan vaan päiväkoteja.

Niille lapsille tarhasta varmaan onkin hyötyä, joilla on ongelmia puheenkehityksessä ja motoriikassa. Kaikista vanhemmista ei ole noita taitoja tukemaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierailija:
No miettikääpäs, minkälaisten vanhempien lapset menevät nuorena päiväkotiin?
Yleensä nämä vanhemmat ovat hyvin koulutettuja ja palaavat myös töihinsä lapsen ollessa nuori.
Monesti pitkään kotiin jäävät äidit ovat työttömiä/huonosti koulutettuja tms.

Ei ole missään nimessä tarkoitus yleistää! Mielestäni rohkeimmat valitsevat lapset ennen uraa.

...kuitenkin pointtini oli se, että lapset sijoittuvat yleensä samaan "sosiaaliluokkaan" kuin vanhempansakin, hoidetaan heitä sitten kotona tai päiväkodissa. Joka tapauksessa "uravanhempien" lapsistakin tulee yleensä korkeasti koulutettuja.

Peesi! Tutkimustuloksista voi lukea ihan mitä hyvänsä. Tämä pitää todennäköisesti paikkansa. Kaikki tietävät, että sosiaalinen asema "periytyy".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierailija:
No miettikääpäs, minkälaisten vanhempien lapset menevät nuorena päiväkotiin?
Yleensä nämä vanhemmat ovat hyvin koulutettuja ja palaavat myös töihinsä lapsen ollessa nuori.
Monesti pitkään kotiin jäävät äidit ovat työttömiä/huonosti koulutettuja tms.

Ei ole missään nimessä tarkoitus yleistää! Mielestäni rohkeimmat valitsevat lapset ennen uraa.

...kuitenkin pointtini oli se, että lapset sijoittuvat yleensä samaan "sosiaaliluokkaan" kuin vanhempansakin, hoidetaan heitä sitten kotona tai päiväkodissa. Joka tapauksessa "uravanhempien" lapsistakin tulee yleensä korkeasti koulutettuja.

Samaa mieltä! :)
 
joopa joo, venäjällä ja kiinassa lapset laitetaan heti onnettoman ä-loman jälkeen päiväkotiin, sama meininki vaan pystyyn tännekin. Sais kaikki työttömätkin sitten omaa aikaa, eivätkää veisi työssäkäyviltä hoitopaikkoja.
Siinähän parikymmentä vaippaikäistä pyöris paskoissaan kahden hoitajan valvonnassa :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
joopa joo, venäjällä ja kiinassa lapset laitetaan heti onnettoman ä-loman jälkeen päiväkotiin, sama meininki vaan pystyyn tännekin. Sais kaikki työttömätkin sitten omaa aikaa, eivätkää veisi työssäkäyviltä hoitopaikkoja.
Siinähän parikymmentä vaippaikäistä pyöris paskoissaan kahden hoitajan valvonnassa :o


Peesi! Kunnon lapsitarhat tännekin! Ei ois kellään valittamista sitten. Olis kaikki samanarvoisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
joopa joo, venäjällä ja kiinassa lapset laitetaan heti onnettoman ä-loman jälkeen päiväkotiin, sama meininki vaan pystyyn tännekin. Sais kaikki työttömätkin sitten omaa aikaa, eivätkää veisi työssäkäyviltä hoitopaikkoja.
Siinähän parikymmentä vaippaikäistä pyöris paskoissaan kahden hoitajan valvonnassa :o


Peesi! Kunnon lapsitarhat tännekin! Ei ois kellään valittamista sitten. Olis kaikki samanarvoisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Klonkku:
Kyseisessä tutkimuksessa ei ole otettu lasten sosioekonomista taustaa huomioon, joten sille ei kannata antaa liikaa painoarvoa.

Tutkija VÄITTI että sosioekonominen tausta on otettu huomioon, muttei kuitenkaan voinut ilmeisesti todentaa, että miten se on pystytty tutkimusryhmistä eliminoimaan. Toinen tutkimuksen ongelma oli pitkäaikainen seuranta, ilmeisesti tuohon tutkimukseen liittyvä seuranta ei kuitenkaan ollut kuitenkaan kovin pitkää. Jotta tuollaista tutkimustulosta voisi kuvailla luotettavaksi, tutkimuksenhan pitäisi kattaa tutkimusryhmien seurannan noin 20-vuotiaaksi saakka, jopa pidemmälle. Vielä yhtenä ongelmana tuon tutkimuksen suhteen on se, että päivähoidon menetelmiä on lähes mahdotonta vertailla eri maiden välillä, koska ne poikkeavat niin paljon toisistaan. Jo maan sisällä on huomattavia eroja sen suhteen, osallistuuko lapsi perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon, päiväkotihoitoon tai vaikkapa päivähoidonkin sisällä yksityisten, eri tavoin suuntautuneiden päiväkotien, kielipäiväkotien ja kunnallisten ns. tavispäiväkotien välillä.
 
Miksikähän meidän ryhmän vanhimmat ja pisimpään olleet pienet eivät puhu yhtään enempää kun uudetaan ikätoverit? luulis että ne kuukaudet ois jo vaikuttaneet. Jos kerran pitää jo 1v laittaa hoitoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja BKM:
Alkuperäinen kirjoittaja Klonkku:
Kyseisessä tutkimuksessa ei ole otettu lasten sosioekonomista taustaa huomioon, joten sille ei kannata antaa liikaa painoarvoa.

Tutkija VÄITTI että sosioekonominen tausta on otettu huomioon, muttei kuitenkaan voinut ilmeisesti todentaa, että miten se on pystytty tutkimusryhmistä eliminoimaan. Toinen tutkimuksen ongelma oli pitkäaikainen seuranta, ilmeisesti tuohon tutkimukseen liittyvä seuranta ei kuitenkaan ollut kuitenkaan kovin pitkää. Jotta tuollaista tutkimustulosta voisi kuvailla luotettavaksi, tutkimuksenhan pitäisi kattaa tutkimusryhmien seurannan noin 20-vuotiaaksi saakka, jopa pidemmälle. Vielä yhtenä ongelmana tuon tutkimuksen suhteen on se, että päivähoidon menetelmiä on lähes mahdotonta vertailla eri maiden välillä, koska ne poikkeavat niin paljon toisistaan. Jo maan sisällä on huomattavia eroja sen suhteen, osallistuuko lapsi perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon, päiväkotihoitoon tai vaikkapa päivähoidonkin sisällä yksityisten, eri tavoin suuntautuneiden päiväkotien, kielipäiväkotien ja kunnallisten ns. tavispäiväkotien välillä.

AMEN!

Meidän kritiikki on ilmeisesti samasta lähteestä peräisin, minä en vain jaksanut kirjoittaa yhtä perustellusti =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sdf:
Hyvä kirjoitus. Sekin on muuten ihan yleisesti tiedetty juttu, että mm. puheenkehitys ja motoriset taidot lähtevät kehittymään vauhdilla kun pikkuinen menee päiväkotiin. Jännä ettei siitä vaan koskaan puhuta sen enempää, haukutaan vaan päiväkoteja.

Mitä huttua! Monta tapausta on lähipiirissä, joissa lapsen kehitys on taantunut (kävely, puhe jne.) kun on laitettu päiväkotiin. Lapsi on alkanut taas kukoistaa kun on päässyt kotiin hetkeksi kasvamaan.
 
Tässä unohdetaan sitten vielä sekin pointti, että Ruotsi on eri maa kuin Suomi. Ja tällä tarkoitan nyt sitä, että Ruotsissa päiväkotiryhmät on yleisesti ottaen huomattavasti pienempiä kuin Suomessa (on toki isojakin ryhmiä).

Ja Vanhempainvapaapäiviä on Ruotsissa 480 lasta kohden. Nämä saadaan jakaa muuten miten vain, mutta 60 niistä on toisen vanhemman otettava.

Ruotsissa kyseiset 480 vanhempainvapaa päivää voi jakaa lapsen ensimmäisen 8 vuoden ajalle. Voi esimerkiksi esim. hakea vanhempainvapaata vaikka puolittaisen päivän, jos on päiviä jäljellä silloin kun lapsi aloittaa koulun. Vanhempainvapaan määrän voi päättää kuukausi kuukaudelta, esim ottaa osan kuukausista rahallista korvausta vain 4 päivää viikossa, osan 7 päivää viikossa. Päivät vähenevät sitä mukaa. Päiviä voi myös ottaa esimerkiksi isä 3 päivää viikossa ja äiti 2.

Vanhempainrahan päiväraha voi olla täysimääräinen, kolme neljäsosaa, puolet, neljäsosa tai kahdeksasosa. Voit siten lyhentää työaikaasi ja sitä useimmat ruotsalaiset tekevät pikkulapsiaikana. Lapset eivät siis ole 8-16 hoidossa. Ei välttämättä edes ne eskari-ikäiset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierailija:
No miettikääpäs, minkälaisten vanhempien lapset menevät nuorena päiväkotiin?
Yleensä nämä vanhemmat ovat hyvin koulutettuja ja palaavat myös töihinsä lapsen ollessa nuori.
Monesti pitkään kotiin jäävät äidit ovat työttömiä/huonosti koulutettuja tms.

Ei ole missään nimessä tarkoitus yleistää! Mielestäni rohkeimmat valitsevat lapset ennen uraa.

...kuitenkin pointtini oli se, että lapset sijoittuvat yleensä samaan "sosiaaliluokkaan" kuin vanhempansakin, hoidetaan heitä sitten kotona tai päiväkodissa. Joka tapauksessa "uravanhempien" lapsistakin tulee yleensä korkeasti koulutettuja.

Mä peesailen tätä!

Itse tosin olen poikkeus: maistereita miehen kanssa olemme molemmat, olen kotona, lapsilla on virikkeellisiä harrastuksia ja paljon opettavaisia leikkejä ja yhteisiä hetkiä kotona (esim opeteltu lukemaan, tunnistamaan linnut ym biologiaa, leivottu paljon, ym sekä rauhallista että vilkasta toimintaa). Pärjäävät koulussa erinomaisesti =)
 
Joo mäkin luin jokin aika sitten että Saksassa on tehty tutkimus jonka mukaan taaperon kävelemään oppimista hidastaa se kun muut kävelee ja lapsi ei osaa. Lapsi kokee siis alemmuuden tunnetta. Eli nyt kaikki vanhemmat konttaamaan ettei napero pahoita mieltään!!! Kaikki nämä tutkimukset kannattaa hei ottaa täydellä vakavuudella äidit ja isät!
 
Alkuperäinen kirjoittaja tinde:
Suomessa nämä tiedot on tyystin unohdettu tai vaiettu kuoliaaksi. Surullisen usein kuulen väitteitä, joiden mukaan oma koti on lapselle paras paikka vähintään kolmivuotiaaksi.

Mitään perusteluja tälle ei koskaan esitetä. Vakaumus kumpuaa syvältä isän tai äidin sisimmästä. Se on uskonkappale, jonka kyseenalaistaminen on lähes henkilökohtainen loukkaus.

Onhan tälle väitteelle paljonkin perusteluja. Tässä yksi asiantuntijalausunto, joka puolustaa lasten kotihoitoa; http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/04/214380

Lastenpsykiatri: Päivähoito riski alle 2-vuotiaana
23.04.2004 19:07

Lastenpsykiatri Anna Tuliharju kannattaa omahoitajia päiväkoteihin vaihtuvuuden minimoimiseksi. Mitä nuorempana lapsi päivähoitoon viedään, sitä vahingollisempaa se saattaa olla, varoittaa Tuliharju.

Päivähoidon aloittaminen etenkin alle kaksivuotiaana muodostaa riskin lapsen kiintymyssuhteille, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna Tuliharju. Hän kritisoi voimakkaasti vaihtuvien hoitajien kulttuuria, jossa lapset hoidetaan liukuhihnalta.

Tuliharju puhuu jatkuvien ja turvallisten kiintymyssuhteiden puolesta. Paras vaihtoehto alle 3-vuotiaalle lapselle on hänen mukaansa kotihoito. Se ei kuitenkaan ole aina taloudellisesti mahdollista, ja myös työelämä asettaa omat vaatimuksensa.

- Yhteiskunnassa ei ole riittävästi todellisia vaihtoehtoja, Tuliharju pahoittelee. Hän korostaa, ettei lapsi tarvitse päivähoitoa alle 4-5-vuotiaana, vaan ainoastaan työelämä vanhempia. Yksi pahoinvoinnin syistä saattaakin olla se, että perheen ihmissuhteita ja kasvuympäristöä on yritetty korvata kodin ulkopuolisilla palveluilla. Mitä nuorempana lapsi päivähoitoon viedään, sitä vahingollisempaa se saattaa olla.

- Kokopäiväinen ero vanhemmista on riski kiintymyssuhteelle, hän painottaa. Kenenkään ei pitäisi laittaa lasta hoitoon ennen kuin lapsi osaa vierastaa, ikävöidä ja valikoivasti kiintyä. Tuliharjun mukaan helposti kuitenkin ajatellaan, että mitä aikaisemmin lapsi hoitoon menee, sen helpompaa kaikille.
Omahoitaja jokaiselle

Tuliharju kannattaa ajatusta yksilöllisestä omahoitajasta, johon luodaan hyvä suhde jo ennen hoidon aloittamista. Tämä läheinen hoitaja huolehtii esimerkiksi lapsen perushoidosta: pukemisesta, ruokailusta ja vessassa käynneistä. Tällöin lapsen on helpompi myöhemminkin ymmärtää, että oma keho on arvokas eikä kenen tahansa sormeiltavissa.

Tuliharju kehottaa miettimään, millaisen viestin annamme lapselle, jos hänen hänen intiimeistä perustarpeistaan huolehtii monta eri aikuista. Viesti saattaa olla ikävä: tarpeet voi hoitaa kenen kanssa vain. Omahoitaja ei tunge vanhempien tilalle, vaan pyrkii olemaan hyvä kakkonen.

Anna Tuliharju on vetänyt Kuopiossa Auta lasta kasvamaan - Päivähoidon ja lasten ennaltaehkäisevän mielenterveystyön kehittämishanketta. Idea tuli Espoosta, jossa vastaava projekti toteutettiin jo 90-luvun puolivälissä. Myös Helsingissä samaa ajattelua on toteutettu Kenguruprojektina.

Hankkeen ansiosta esimerkiksi lasten kanssa vietetty aika lisääntyi ja lasten tuntemus ja suhde heihin ja heidän perheisiinsä parani. Myös itse työ helpottui. Omahoitajan ansiosta lapsi myös kiintyi hoitopaikkaansa huomattavasti nopeammin kuin ilman tätä. Tuliharju kertoi tuloksista tänään Helsingissä Lapsi 2004 -messuilla.
 
Siis mitä? Vanhemmat kuvittelevat omistavansa lapsensa?!? Siis kuka puhuu että omistaa 2 lasta? Siis omistaako joku ihmiset? Olenko minä kunnan vai kenties valtion omistuksessa. Vai mun vanhempien? Voi jukra.
 

Yhteistyössä