Normaalia höpistä ääneen vahingossa?

["apsi"]

Tuli tosta toisesta ketjusta mieleen että onkohan normaalia kun lähes pakonomaisesti toistelen (joko äänettömästi, puoliääneen tai joskus ihan ääneenkin "vahingossa" samoja lauseita. Sanat tulevat itsestään ja ikäänkuin hämmennyn varsinkin kun jos sanon ääneen, koska se ei todellakaan ole tarkoitus. En ole onneksi tehnyt tätä julkisesti, mutta joskus lenkillä ollessa tai sellaisissa tilanteissa, missä muut voisivat kuulla. Lauseet ovat yleensä aina samoja.

Olen vain itselleni naureskellut että minusta varmasti tulee sellainen kaupan edessä häärivä, itsekseen puheleva mummo

Onko normaalia?

 

["hih"]

itse mutisen ääneen kotona usein joskus nauran omalle mutinalleni tuun sit sun kanssa sinne kaupan eteen mummo iässä <3

 

[....]

Puhun kotona ollessani paljon itsekseni. Samoin töissä, kun touhuan omissa oloissani. Kiroilen ja laulan yksikseksi, kerran tein lauluihin omia sanoituksia. Pari kertaa oon sitten havahtunut siihen, kun töistä kotiin pyörällä ajaessani olen sanonut jotakin ääneen. Oon ehkä saattanut myös kaupassa ollessani mutista jotakin itsekseni. Toivottavasti en.

 

["vieras"]

Onko ne jotain tiettyjä lauseita?

En tiedä, mutta itse joskus kuvittelen tai muistelen jotain tilannetta niin voimakkaasti että saatan ihan eläytyä (mutista, naurahtaa, ilmeillä, tms) vaikka kaupassa tai bussissa. Se on noloa, kun itse havahtuu yhtäkkiä muistamaan missä on ja joskus joku on katsonutkin oudoksuen. Joskus on ollut kausia että sitä on tapahtunut useimmin ja toisinaan ei ollenkaan eli ehkä siihen vaikuttaa elämäntilanne jotenkin, ehkä on jopa oire jostain... ei niin hyvästä asiasta.

 

[....]

Itse höpisen välillä ääneen, mutta useimmiten ihan hiljaa, niin että vain huulet liikkuu.

Joskus olen huomannut käyväni hurjia keskusteluja itseni kanssa (kädet teatraalisesti mukana viuhtomassa) jos olen kovin hermostunut. Jossain uudessa paikassa vähän eksyneenä tjs.
Kyllä siinä alkaa hirnumaan itselleen kun tajuaa miten pähkähullulta varmasti ulkopuolisten mielestä näytän Ja sit ne tuijottaa entistä enemmän...

 

[ansarikukka]

Itse moitin usein itseäni ääneen...