H
hermot menee
Vieras
Meillä on tyttö, joka on pian 10 kk. Hänet on aina nukutettu, koskaan ei ole nukahtanut niin, että olisi vain nukahtanut itsekseen sänkyynsä. Nyt ongelmat vain pahenevat... Enää varmaan kuukauteen, hän ei ole suostunut nukkumaan sisälle päiväunia. Vaunuihin nukahtaa 5 minuutissa, mutta sisällä olen jaksanut yrittää 1½ tuntia ja sitten olen vienyt ulos. Hän joko huutaa tai sitten säheltää niin paljon, ettei nukahda! Illalla sama juttu. Jossain vaiheessa nukahti melkein heti, kun pisti sänkyyn, mutta nyt ei menee vähintään ½ tuntia-1½ tuntia, että saa hänet yöunille. Yöt ovat olleet koko ajan lähes jatkuvaa heräilyä.
Päiväunet ovat lyhyitä, herää aina puolen tunnin päästä nukahtamisesta ja joskus nukahtaa uudelleen vielä vähäksi aikaa, joskus ei. Hän nukkuu edelleen kolmet päiväunet, koska unet ovat niin lyhyitä, ettei muuten jaksa päivää läpi mennä. Onneksi olen voinut jäädä kotiin, töihin en edes jaksaisi kuvitella meneväni, kun en saa nukuttua päivällä enkä yöllä!
Tytöllä kyllä temperamenttiakin löytyy, mutta mitähän tässä voisi tehdä? Alan olla melko väsynyt... Unikouluakin olemme yrittäneet, mutta jos tyttö alkaa huutaa tosissaan, ei hän rauhoitu ihan vähällä, joten mielellään käy hänen luonaan ennenkuin mahdoton huuto alkaa.
Olisiko myös mahdollisesti tällä hetkellä eroahdistusta? Parina iltana on alkanut huutaa illalla vähän aikaa nukuttuaan aivan älyttömästi, eikä isän seura kelpaa, vaan minun on mentävä tyynnyttelemään.
Meneeköhän tämä ohi vai pyörittääkö tyttö kohta tätä perhettä ihan tosissaan? Myös syömisen kanssa on viime aikoina ollut melkoista temppuamista. Miten pistää "rajat" noin pienelle lapselle, joka ei vielä puhetta kovin paljoa ymmärrä? Pitääkö antaa vain huutaa? Yrittää sinnikkäästi nukuttaa sisälle? Syöttää väkisin? Vai vain hyväksyä tilanne ja toivoa, että joskus helpottaa?
Päiväunet ovat lyhyitä, herää aina puolen tunnin päästä nukahtamisesta ja joskus nukahtaa uudelleen vielä vähäksi aikaa, joskus ei. Hän nukkuu edelleen kolmet päiväunet, koska unet ovat niin lyhyitä, ettei muuten jaksa päivää läpi mennä. Onneksi olen voinut jäädä kotiin, töihin en edes jaksaisi kuvitella meneväni, kun en saa nukuttua päivällä enkä yöllä!
Tytöllä kyllä temperamenttiakin löytyy, mutta mitähän tässä voisi tehdä? Alan olla melko väsynyt... Unikouluakin olemme yrittäneet, mutta jos tyttö alkaa huutaa tosissaan, ei hän rauhoitu ihan vähällä, joten mielellään käy hänen luonaan ennenkuin mahdoton huuto alkaa.
Olisiko myös mahdollisesti tällä hetkellä eroahdistusta? Parina iltana on alkanut huutaa illalla vähän aikaa nukuttuaan aivan älyttömästi, eikä isän seura kelpaa, vaan minun on mentävä tyynnyttelemään.
Meneeköhän tämä ohi vai pyörittääkö tyttö kohta tätä perhettä ihan tosissaan? Myös syömisen kanssa on viime aikoina ollut melkoista temppuamista. Miten pistää "rajat" noin pienelle lapselle, joka ei vielä puhetta kovin paljoa ymmärrä? Pitääkö antaa vain huutaa? Yrittää sinnikkäästi nukuttaa sisälle? Syöttää väkisin? Vai vain hyväksyä tilanne ja toivoa, että joskus helpottaa?