Nukuttaminen - Aargh!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hytt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Oletkin saanut jo osalta vastaajista hyviä neuvoja eli unikoulu on nyt paikallaan. Poistut huoneesta ja käyt muutaman minuutin välein laittamassa lapsen uudelleen makaamaan niin kauan, kunnes lapsi rauhoittuu ja jää aloilleen. Ensimmäisenä iltana taistelu voi kestää pitkäänkin, mutta muutamassa illassa lapsi on jo hoksannut, että nyt äiti määrää tahdin eikä itku enää autakaan.

Meillä homma 'toimii' toisinpäin eli lapsi 1 v 8 kk nukahtaa vanhempien ja hoitotädin ja mummin kanssa ilman ongelmia, mutta mummo ei meinaa saada lasta nukahtamaan millään. Tyttö on hoksannut, että mummo ei raaski lähteä viereltä pois niin kauan kuin sängystä kuuluu inahduskin. Ja mitä pidemmälle mummon nukuttaminen venyy, sitä yliväsyneempi ja kiukkuisempi lapsi on, mikä puolestaan häiritsee koko yön unia.

Ei tässä ole kyse sen kummemmasta kuin tutista vieroittamisessakaan eli on toimittava johdonmukaisesti ja pidettävä rajoista kiinni. Vähän aikaa joutuu kuuntelemaan huutoa, mutta sitten helpottaa. Lopputulos palkitsee sekä äidin että lapsen.
 
Meillä käytiin esikoisen kanssa unikoulu 1 v ikäisenä. Laitoimme hänet sänkyyn ja tehtiin "iltarutiinit", iltarukous ja halipusit, sen jälkeen kävelin huoneesta pois. Ja huutoa riitti, sitä riitti yö toisen jälkeen viikon verran, mutta lopputulemana unikoulu tuotti tulosta ja neiti jäi hienosti nukkumaan sänkyyn.

Vaan nytpä on taas alkanut sama rumba, tänään huudettiin kaksi tuntia, tultiin pois pinniksestä ja sitä rataa. Huomisilta hieman jo pelottaa valmiiksi. Unikoulu aloitettava uudestaan, ei kai muu auta. Tavalliseen sänkyyn siirtäminen hieman arvelututtaa, mitä tehdä, kun neiti takuuvarmsti tulee tuhat ja sata kertaa sängystä pois ja ei varmasti jää siihen edes silloin, kun sinne hänet takaisin laitetaan. Voiko tätä rumbaa kestää koko yö tai... Noh, kertokaa kokemuksia te äidit/isät, joilla sitä on. Meillä on tarkka nukkumaanmenoaika ja hyvin on tepsinyt. Nyt kun pikku-kakkonen on 3 kk ja vaatii seuraa 21 jälkeen, ei oikein tuo vieressä istuminen onnistu. Mieskin kun on lähes joka viikko useita öitä pois kotoa, niin... ei ole sitä toista käsipari apuna.
 
Kyllä munkin täytyy kommentoida sitä, että pää siinä hajoaa, jos ilta illan jälkeen istuu tunnista toiseen lasta nukuttamassa. Meillä tuo nukahtamisongelma sattui uhman aikaan. Oli lapsi käynnyt ennen nätisti nukkumaan, mutta kun vaihdettiin tavalliseen sänkyyn, niin äiti heltisi. Tuli sellainen tunne, että tilanne on lapselle outo uudessa sängyssä, Pitää olla vieressä kunnes nukahtaa Virhe, ainakin meillä! Siitä alkoi yksi helv... Pahimmassa tapauksessa mies oli pitkään illat poissa kotoa, itse kävin töissä, kotiin tullessa oli normaalit syömiset ym. Ja loppuilta menikin lapsen iltatoimissa ja nukuttamisessa. Kun nukutusruljanssi oli siinä 22-22.30 vihdoin ohi, olisi alettava tekemään kotitöitä. Ja aamulla sitten 6.30 herätys. Mainittakoon vielä, että olin raskaana.

Kyllä suosittelen, että unikoulut kehiin. Meillä ainakin tuo johtui pelkästään siitä, että äiti ei heti näyttänyt toimillaan miten mennään. Itseäni voin syyttää, ensin istuin vieressä ja silitin. Seuraavaksi istuin keinussa vieressä, mutta aina vaan nukahtaminen kesti kauemmin. Ratkaisuna meillä toimi tuo mitä edelläkin on monesti ehdotettu. Laitetaan nukkumaan, jos tulee pois kannetaan takaisin, ei jutella ym. Älkää antako nyt periksi, mitä isompi on sitä vaikeampaa se on!
 
Tulin kertomaan ensimmäisen illan "saldon" eli huutoa 15 minuuttia. Mikä hassuinta, kun lähdin huoneesta ja kävelin alakertaan (normaalisti jään tähän viereiseen huoneeseen istumaan koneelle), huuto loppui lähes heti. Taisi pieni kaivata sen konkreettisen poismenon. Oli huomisilta mitä tahansa, tänään ainakin tämä äiti on oikein onnellinen, lapsi mennyt nukkumaan aika rauhallisena ja pikku-kakkonen onnellisesti pedissä.

Kiitos kaikille vinkeistä!
 
Meillä on myös sama show meneillään, tyttö nyt 10 kk. 4 kk ikäisenä pidettiin lempeä unikoulu eli opetettiin nukahtamaan sänkyyn kun aiemmin oli nukahtanut vain syliin tai tissille. Laitetiin sänkyyn, jos alkoi itkemään niin otettiin syliin hetkeksi ja taas sänkyyn. Toimi melko hyvin ja nukuttaminen helpottui. Nyt saattaa hyvinkin mennä tunti ennen kuin nukkuu, aivan pitäisi päästä konttaamaan ja vehtaamaan. Mietimme miehen kanssa, että ehkä vuoden ikäisenä voisi pitää tuota monen suosittelemaa unikoulua, jos vain jaksamme siihen asti. Lapsen jättäminen yksin sänkyyn on kuitenkin monelle kova stressi ja pelkään välittäväni lapselle negatiivisia viestejä. Mutta jotenkin lempeästi jos kokeiltaisiin kesällä, ehkä sitten kun mieskin on lomalla.
 
Hei !

olen lukenut viestejänne ja mieleeni tuli että miten nukutatte PÄIVÄUNILLE lapsenne? samalla kaavalla kuin iltaunille käydessänne? tutut rutiinit ja sen jälkeen lapsi sänkyyn ja pois huoneesta?...
omalla kohdallani on ollut ainakin kuukauden verran suunnattomia vaikeuksia tytön nukkumisien kanssa ( tyttö nyt 1v4kk )
päiväunille "yleensä" nukahtaa tosi hyvin sänkyyn ja n. 10 minuutissa ja istun kyllä siinä vieressä. Mutta iltaunille käydessä, ei nukahdakkaan vaikka istuukin vieressä ja vaikka lähtee pois, ei nukahda silloinkaan ( olemme tehneet niin että poistumme huoneesta ). Jää yleensä ihan kiltisti sinne mutta oltuaan kohta tunninkin siellä, niin se huutaminen alkaa ja välillä käyn sanomassa että nyt nukutaan...nukahtaminen saattaa kestää parikin tuntia. Sen takia laitan jo viimeistään iltaunille sänkyyn 19.30 ja on kyllä jo väsynytkin jo silloin aika tavalla. Yöunille venyttämistäkin on koitettu, niin se vain pahentaa, on entistä kiukkuisempi ja nukahtaminen voi kestää vieläkin kauemmin. Aamulla kuitenkin herätään jo 06 - 07 välillä vaikka olisi koska nukahtanut illalla ja nukkunut yönsä kuinka huonosti. Lisäksi on alkanut tekemään sellaista että päivä- ja yöunille nukahdettuaan herää ylös n. 35 - 40 minuutin päästä. Yleensä päiväunille ei saa enää uudestaan nukahtamaan paitsi tänään poikkeavasti kun heräsi, niin sain takaisin uneen n. 10 minuutissa, selkään silittämällä. Yöunille käydessä siis sama juttu, mutta nukahtaminen uudestaan kestää tosi kauan. Sitten on alkanut heräilee myös öisin, että saattaa valvoa 1-3 tuntia. Olemme aika ihmeissämme. Kipeänä ei ole, eikä olla oltu aikaisemminkaan. Uusia asioita ei ole juurikaan oppinut paitsi sunnuntaina oppi kävelemään ilman tukea hyvin mutta eihän selitä tätä kuukauden ajalta.

Vinkkejä myös mielelläni otan vastaan...

hampaita vaikuttaisi olevan tulossa mutta ei kai nekään voi koko ajan olla syynä ja särkylääkettäkin on annattu, ei vaikutusta.
 
Meidän 1-vuotias nukahtaa pääsääntöisesti heti, kun laittaa sänkyyn. Rutiinit olleet samat lähes koko elämän, pienin variaatioin. Joskus, jos on jotain poikkeavaa (kyläilyä, vieraita tms.), panee hanttiin. Ei kuitenkaan auta ryhtyä "nukuttamaan", koska vauva kyllä makailee kiltisti niin kauan kun olen paikalla, mutta ei varsinaisesti hae unta. Haluaa siis vain, että istun vieressä. Ainoa keino on noina poikkeavinakin aikoina/päivinä lähteä paikalta ja palata vasta, jos alkaa tosiaan kunnolla huutaa. Silloin vähäeleinen tutin nosto/kääntäminen ja peittely, soittorasia päälle ja taas paikalta. Toistaiseksi ei ole huudellut perään kuin kork. pari kertaa.

Meillä lempeä mutta päättäväinen "unikoulutus" on tuottanut hedelmää. Vauva pitää sängystään ja herää aamulla (yleensä) hyväntuulisena.
 
Kiitos paljon neuvoista! Unikoulun tielle en lähtenyt, koska keksin uuden rutiinin, iltasadun. Luen matalalla 'yöradioäänellä' :) tiedekirjoja toukalle ja jo nukkuu helpommin. Nukuttamisessa menee enää puoli tuntia. Edistystä siis.

Päivisin olen mahdollisimman paljon käynyt vaunulenkillä tai autoilemassa ja näin taapero nukahtaa kuin itsestään. Meillä on ilmeisesti melko vähäuninen lapsi. Hänelle tuntuu riittävän yhdet päiväunet, jotka kestävät maksimissaan tunnin. Onko muilla näin vähäunisia lapsia, siis päivisin? Öisin lapsi nukkuu 10-12 tuntia.

Kiitos avusta. Jo sekin auttoi kun purki tunteita taannoin.
 

Yhteistyössä