Nykyisät muka parempia??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mutsi avautuu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mutsi avautuu

Vieras
Voi kiesus noita miehiä! Meillä 3 kk ikäinen vauva. Isä piti isyyslomaa viikon vauvan synnyttyä ja säästettiin loput 2 vkoa myöhemmäksi. Ensi viikolla mies aloittaa ISYYSloman ja kun huomauttelin etukäteen, että silloin varmasti sitten osallistut enemmän perheen arkeen, niin hän totesi, että ottaa sen paremminkin omana lomana, jolloin vauvallekin on hieman enemmän aikaa. Että keittää!!! Miestä saa olla kokoajan muistuttamassa, että olisitko vauvan kanssa hetken/ vaihtaisitko vaipan/ kylvettäisitkö..........harvoin mitään tapahtuu oma-aloitteisesti ja usein pyynnöistä kieltäydytään "eiku mulla on leffa kesken". Sitten työmatkojen lisäksi, mies on rillunut öitä kavereillaan ja ISYYSlomallekin on yöreissuja suunnitteilla. Ja vaikka sanon, että en yksin jaksa, olen ylirasittunut ja vaikka mitä...niin muutosta ei tule kuin hetkeks ja kommentti on "et näytä rasittuneelta". Täytyykö tässä nyt tulla burn out, että saa apuja?! Eikö tämä ollutkaan yhteinen "projekti"?? Vauva valvoo illat ja minun pitää vauvaa viihdyttää silloin, koska ei viitsi tuntikaupalla vauvan olla yksin sitterissä. Minä hoidan 90 % yhteisestä ajasta vauvaa ja silti mies kehtaa sanoa, että meillä on yhtä paljon vapaa-aikaa. Sitten välillä mies surkuttelee, kun on masentunut/ häntä ei arvosteta/ olen huono isä jne ja sitten minä lohdutan, että "voi, voi olet hyvä isä...blaa blaa". Ja sitten tulee näitä "minä elätän teitä" - hitto, mielummin ottaisin aikaa kuin rahaa ja asuisin vaikka kämäsemmässä asunnossa. Tarviiko mainita, että kotityöt kuuluu miehen mielestä nyt täysin minulle, kun minä olen kotona. Mitä tässä nyt pitää tehdä.......? Välillä tekisi mieli kiristää erolla, mutta se ei kyllä ole hyvä idea ENNEN KUIN olen tosissani.

Sanotaan, että nykyisät osallistuu, toisinkuin isät aikoinaan. Mutta p.n marjat! Vastuuta vältetään viimeiseen saakka. Ihan pikkupoikia ovat vielä 30-v:nä monet. Näin meillä ja lähipiirissä. Olette onnekkaita keiden miehet eivät ole tällaisia.
 
[QUOTE="vieras";22614454]Hohhoijaa. Ja vauva vasta 3 kk...[/QUOTE]


Missä mielessä hohhoijaa?? Eikö nimenomaa olisi hyvä alkaa hyväksi isäksi heti alusta?
 
Mun mies ei kanssa oikeen tee mitään pojan kanssa oma-alotteisesti, aina saan sanoa "ota syliin", "vaihda vaippa", "anna ruokaa" jne. mutta ei hän tee sitä ilkeyttään, ei vaan ymmärrä tuosta pojasta mitä se milloinkin kaipaa. Lisäksi mä luulen että osaksi toi käytös myös johtuu siitä, että hänen on helpompi vaan noudattaa käskyjä kuin miettiä itse. :D Muuten mieheni on kyllä todella hyvä isä, mutta välillä vaan kypsyttää tää ainainen käskeminen. Mun mies ei ollut ennen meidän vauvaa kuin pitänyt kerran veljenpoikaansa sylissä vauvana, joten kyllä mä sen ymmärrän ettei hän tajua vauvoista oikein mitään. Kyllä se kuitenkin joskus oppii.
 
No, mä olen jo tässä lapsentekovaiheessa jo lähes paperille laittanut asiat, joihin mies on lupautunut lapsen ehkä joskus tultua (eli on luvannut osallistua kaikkeen) ja laitan vielä nimmarit alle :D. En todellakaan oleta mitään vaan varmistan ennenkun paskat on housussa.
 
Oliohan huono valinta tuo mies jo aikoinaan. Pakko myöntää, että minulla on onnistuneempi valinta. Ja jo 3 lasta...eikä ole kaduttanut vieläkään miehen valinta.
 
Mies on 28-v. Mistä voi tietää etukäteen, millainen isä mies on??!! Tai no, ei koskaan pitäisi uskoa näitä "muutun sitten kun...".

Kysyitkö siltä, että tiedätkö mihin tässä nyt ruvetaan? Tai että sähän sitten olet mukana kaikessa? Ja tiedäthän että sun pitää sitten tehdä xxxx, xxxx, xxxx, xxxx ja xxxx? Ei miehiltä kannata mitää odottaa ja sitten olla marttyyri.
 
Ainakin meillä ei isäntä ottanut tuona "pikkuvauva" aikana osaa ollenkaan lapsenhoitoon ellei ollu vihonviimeinen pakko, ei myöskää isyysloman aikana..Oikeestaan se on alkanu nyt vasta osallistuu enemmän ja omasta tahdostaan kun vauva on alkanut seurustelee jne jne..Eli koita malttaa, isäks kasvetaan ja kaikilla se ei käy yhdessä yössä.
 
Kuulostaa kyllä uskomattoman itsekkäältä ja laiskalta ukolta. Sinuna varaisin joku ilta aikaa, ja keskustelisin oikein kunnolla hänen kanssaan. Sanot, että tuollainen malli ei yksinkertaisesti toimi, ja että olet harkinnut erilleen muuttoa yms. ja selität rauhallisesti mutta päättäväisesti ja selkeästi, miten asiat oikeasti ovat.
Samoin tuon isyysloman suhteen, niin sanot hänelle, että isyyslomalla ei todellakaan vietetä omaa aikaa, vaan keskitytään lapseen. Ja koska hän on isyyslomalla kotona, voit jo valmiiksi valmistella listaa kotitöistä, jotka mies saa luvan hoitaa sinä aikana.
 
Sitten kun mies on vauvan kanssa, hän on todella taitava ja hyvä. Mutta ei vaan saa aikaiseksi: laiskottaa, masentaa, on tärkeämpää (???) tekemistä. Onhan se raskasta olla 3 kk vauvan seurana, mutta me äidit tehdään sitä joka päivä monta tuntia! Saan "taukoja" vain lähtemällä muualle, menemällä saunaan tai siivoamalla. Muuten mies käyttäytyy siten, että vauva on minun vastuulla (esim. jos vauva itkee, minun tulee reagoida).

Mutta onko siis vinkkejä, mkiten aktivoida miestä ja mites tuo ISYYSloma - mitä voin vaatia? Aattelin siitä jo sanoa, ettei tarvi pitää, jos on sitä mieltä, että se on omaa lomaa.
 
Saan "taukoja" vain lähtemällä muualle, menemällä saunaan tai siivoamalla. Muuten mies käyttäytyy siten, että vauva on minun vastuulla (esim. jos vauva itkee, minun tulee reagoida).

.

Tuollaisissa tilanteissa ei kannata ottaa itse sitä vastuuta, vaan katsot vain odottavasti mieheesi, että mitä hän tekee. Jos ei itse tajua mitään tehdä, niin suusanallisesti kerrot, mitä lapselle pitää tehdä, ja jatka telkkarin katsomista tai mitä ikinä oletkin tekemässä.
 
no ap, pistä ulkovaatteet päällesi ja mene ulos, sano ovelta vaikka että "tulen parin tunnin päästä" ... jos mies ei vapaaehtoisesti hoida vauvaa niin sitten pakolla.
 
Ei täälläkään iskä osallistu tommosiin hoito juttuihin muuta kun sillon kun on lasten kanssa keskenään.. hän sitten hauskuuttaa ja leikkii ja semmosta tekee kumminkin :) ja kokoajan enenevissä määrin ku poju jo 5kk.. sit ku on liikkuvainen ja tykkää leikkiä niin kyl ne iskät sit on hyviä :) odottele vaan rauhassa :)
 
Kyllä miehesi iah noikeassa on, sinä vötkistelet päivät kotona ja odotat että kaikki tehdään valmiiksi, jo ennen muinoin oli tapana että vaimo hoitaa lapset ja kodin, tekee ruuat ja pitää kodin siistinä, mies käy töissä ja tuo rahaa kotiin, olet todellakin liian paljon ollut femakko seurassa, pyydä anteeksi mieheltäsi ja pyri olemaan enemmän vauvan kanssa ja hoida se.
 
No mun mies oli ekat 2kk täysin kotona (oli vapaata opiskelusta ) ja senkin jälkeen tosi paljon kun ei kuitenkaan töissä käynyt. Vaihtoi alussa melkeen kaikki vaipat kun en itse heikon olotilan takia pystynyt. Aika tasan jaettiin vanhemmuus ja niin on jatkunut vaikka mies on nyt töissä. Tyttö nyt 1v.
 
Tuollaisissa tilanteissa ei kannata ottaa itse sitä vastuuta, vaan katsot vain odottavasti mieheesi, että mitä hän tekee. Jos ei itse tajua mitään tehdä, niin suusanallisesti kerrot, mitä lapselle pitää tehdä, ja jatka telkkarin katsomista tai mitä ikinä oletkin tekemässä.

Totta! Laitan korvan taakse. Kuitenkin siedän itse paremmin vauvan itkua :D.
 
[QUOTE="vieras";22614570]no ap, pistä ulkovaatteet päällesi ja mene ulos, sano ovelta vaikka että "tulen parin tunnin päästä" ... jos mies ei vapaaehtoisesti hoida vauvaa niin sitten pakolla.[/QUOTE]

Tämäkin on totta. Olen koittanut miehelle sanoa, että, onko mun pakko lähteä jonnekin, jotta hoidat vauvaa. Olisi niin mukava joku päivä olla pelkkä tissi :D.
 
mies on aina osallistunut arjen pyörittämiseen,vauvan hoitoihin ja kotitöihin ja toimii edelleenkin vaikka lapset on isompia.Mutta kuitenkin pääsääntöisesti minä hoidan kotitöitä koska olen kotona kun mies on päivät töissä,koska itse käyn yöllä töissä et oon sitten päivät kotona.
En ainakaan pahaksi laita tätä tilannetta,onhan mies 8-10h töissä päivässä ja minä n.2-3h ja joskus 12h töissä,mutta silti aina vaimot on olleet ne jotka on kotia hoitanut iät ja ajat.
 
Meistä ei kumpikaan ei ymmärtänyt mitää vauvoista kun omamme syntyi, eli aloimme yhdessä opiskelemaan vauvanhoitoa. Ei se ole mikään selitys, ettei ole kokemusta vauvoista, ei ole monesti äideilläkään. Tuli mieleen, että onko nämä "huonot" isät osallistuneet kotihommiin ennen vauvan tuloa? Jotenkin kuvittelisin, että jos mies kokee siivouksen ym. kuuluvan tasapuolisesti molemmille, hän ajattelee myös vauvanhoidosta samalla tavalla.
Kannattaa myös vähän miettiä omaa toimintaa. Monestihan äidit omivat lapsen itselleen, ja valittavat sitten, kun mies tekee kaiken huonommin ja erilailla.
 

Yhteistyössä