P
Pauzi
Vieras
Meillä on kaksi vuotias poika, joka aloitti syksyllä päivähodon perhepäivähoitajalla. Siellä oppi nukahtamaan itsekseen sekä päiväunille että yöunille, käytiin vain peittelemässä, suukottamassa ja halimassa sekä toivottamassa hyvät yöt.
Nyt on nukkumaanmeno ollut täyttä helvettiä kaksi viikkoa. Ei millään meinää iltasin mennä nukkumaan, päiväunia en ole ite saanut nukkumaan ollenkaan. Hoidossa kuitenkin nukkuu aivan normaalisti.
Ensin meillä oli kauhea raivokohtaus kun nukkumaan mentiin, eikä pinnasänkyyn voinut mennä enää ollenkaan. Niinpä vaihdoimme ison sängyn pojalle ja illalla luemme pitkään pojan sängyssä kirjoja, ja sitten "käyn siihen viereen nukkumaan" ja häivyn kun nukahtaa. Mutta yöllä jumalaton huuto, ja vaatii päästä viereen tai haluaa nousta jo neljän viiden aikaan ylös.
Mitä tässä pitäisi tehdä?! Neuvolasta sanottiin että pitäisi keinolla millä hyvänsä välttää sitä et tilanne menee edes itkuun asti, saati sitten raivoamiseksi. No miten ihmeessä sen teen, ellen sitten anna kaikessa periksi? Eihän sekään oikein pelitä!
Mä oon niin väsynyt kun aamuisin herätään klo 04-06 ja viikonloppuna en voi nukkkua edes päiväunia. Poika menee illalla klo 20.-20.30 nukkumaan, ja on kaksi kertaa päivässä ulkona jos kelit sallivat. Hoidossa menevät päikkäreille jo yhdentoista aikaan, mut kotona oon yrittänyt siinä 11.30-12.00. Kohta mulla pimahtaa pää kun en ikinä saa nukkua...
Nyt on nukkumaanmeno ollut täyttä helvettiä kaksi viikkoa. Ei millään meinää iltasin mennä nukkumaan, päiväunia en ole ite saanut nukkumaan ollenkaan. Hoidossa kuitenkin nukkuu aivan normaalisti.
Ensin meillä oli kauhea raivokohtaus kun nukkumaan mentiin, eikä pinnasänkyyn voinut mennä enää ollenkaan. Niinpä vaihdoimme ison sängyn pojalle ja illalla luemme pitkään pojan sängyssä kirjoja, ja sitten "käyn siihen viereen nukkumaan" ja häivyn kun nukahtaa. Mutta yöllä jumalaton huuto, ja vaatii päästä viereen tai haluaa nousta jo neljän viiden aikaan ylös.
Mitä tässä pitäisi tehdä?! Neuvolasta sanottiin että pitäisi keinolla millä hyvänsä välttää sitä et tilanne menee edes itkuun asti, saati sitten raivoamiseksi. No miten ihmeessä sen teen, ellen sitten anna kaikessa periksi? Eihän sekään oikein pelitä!
Mä oon niin väsynyt kun aamuisin herätään klo 04-06 ja viikonloppuna en voi nukkkua edes päiväunia. Poika menee illalla klo 20.-20.30 nukkumaan, ja on kaksi kertaa päivässä ulkona jos kelit sallivat. Hoidossa menevät päikkäreille jo yhdentoista aikaan, mut kotona oon yrittänyt siinä 11.30-12.00. Kohta mulla pimahtaa pää kun en ikinä saa nukkua...