Nyt apua tämän ongelman kanssa! :(

["Tinja"]

Nimittäin painoni.
Olen lyhyt ja aika normaali kai. Ehkä vähän pyöreä. Tarkkoja mittoja en halua tähän kirjoittaa mutta ylimääräisiä kiloja on oikeasti varmaan 4-10. Painoindeksi 25.
Mutta kun tunnen itseni ihan hirveän läskiksi. Raskaudesta aikaa 7kk. Tuntuu että olen löllyvä ja pullataikinamainen.
Kova hinku liikkumaan ( ennenkin rakastin pitkiä kävelylenkkejä ihan vaikka yksin musiikkia kuunnellen tai kaverin kanssa. Kävelin kymmeniä kilometrejä viikossa ) mutta nyt kun lapsia jo 3 niin ei aika vain riitä. Kaikkien kanssa en lenkille yhdessä pääse ja kun mies on kotona niin on jo pilkkopimeää.
Tahtoisin myös jotain tanssia tai esim. zumbaa harrastaa mutta täällä ei sellasia ole. Pitäisi ajaa 40km suuntaansa.

Mutta nyt tämä itse inho on omasta mielestänikin jo ihan hirveää Varsinkin iltaisin. En siedä katsoa itseäni, en koskea itseeni ( esim. suihkussa peseytyminen saa minut voimaan pahoin ) enkä voi antaa mieheni koskea minuun. Mieheni kehuu minua paljon ja nauttii kyllä minusta mutta itse en.
Eihän siinä mitään - pitäisi laihduttaa vähän mutta kun oikeasti haaveilen olevani anorektinen. Katson tv-ohjelmia joissa anorektisia naisia tai luen netistä/katselen heidän kuviaan ja haaveilen olevani sellainen. Tikku laiha jolle mahtuu mitkä tahansa vaatteet jne.
Tiedän itsekin ettei tämä ole normaalia eikä hyväksi mutta en voi näille ajatuksille mitään :'( Varsinkaan kun sitä ylipainoa ei huomattavasti edes ole.

Syön kuitenkin suht. normaalisti. Eli ruokahalu on hyvä - johtuu varmaan imettämisestäkin että ruoka maistuu paremmin kuin hyvin. Syön 1 lämpöisen aterian päivässä ( esim. 2-3 perunaa ja vähän kastiketta tms. ), herkkuja tekee kovasti mieli. Mutta kalorit eivät varmaan, ainakaan joka päivä, eikä koskaan paljon, mene yli 'sovitun'.

Nyt vaan haaveilen siitä että pystyisin vain juomaan vettä ja närkkimään vaikka näkkärin päivässä... tulisiko minusta sitten sellainen luut+nahka tyyppi?

 

[mies 30.v]

mitä sain selvää et tod. ole lihava
ja mitä tulee ajatuksiisi vaikuttais olevan anoreksia jo silti epä-terveellisen laihaksi ei pääse
ellei joku sairaus iske.. nämä ihmiset jotka ovat luuta ja nahkaa ovat olleet sitä lapsesta saakka
suurin osa miehistä ei pidä niin laihasta naisesta olen varma että omasi on samaa mieltä kanssani
ei kannata yrittää se panee kehon liian suurelle koetukselle luultavasti tulisi paljon enemmän haittoja kun hyötyä esim.jatkuva sairastelu ja voimattomuus mikä ei lasten kanssa ole eduksi.
keskustele puolisosi kanssa ehkä löytyy keskitie

 

[totuus on]

Luulottelua ja ihan normaalia synnytyksenn jäleistä pohdintaa.
Kyllä palaudut ennallesi, ellet lisää syömääsi hiilihydraattimäärää tuntuvasti.

 

["Tinja"]

Tämä itse inho on jotain sanoinkuvaamatonta. En osaa sitä edes selittää. Se vaivaa minua jossain alitajunnassa koko ajan. Välttelen peilejä ja sitten taas toisena hetkenä kurkkaan itseäni peilistä ja toivon näkeväni hoikan ihmisen. Kun näen jenkkakahvat ja löllyvän massun niin inho vain kasvaa. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta joka hidastaa aineenvaihduntaa ja sen vuoksi kilot ovat tiukassa. Jälkitarkastuksessa painoin jo pari kiloa vähemmän kuin ennen raskautta MUTTA olen varma että ne kilot on tulleet takaisin kun olen syönyt niin paljon kun imetän. Ainakin jotkin vaatteet tuntuvat ahtaammilta.